Apteekki: Kamferi

Kanvertti eli kamferi oli varsinainen yleislääke.
Sitä sai vaikka millaisessa muodossa: kamferina, kamferispriinä, kamferitippoina, voiteina ja tabletteina.
Luonnonkamferia saadaan tislaamalla kamferipuun lastuista, synteettistä kamferia tislataan tärpättiöljystä.
Kamferipuu kasvaa Aasiassa, varsinkin Borneossa ja Taiwanissa. Kamferia käytetään edelleen.

Kamferitabletit sisälsivät lääkekamferia ja ne oli päällystetty sokerilla.
Tipat nautittiin sisäisesti, sprii ulkoisesti.
Kamferitipoilla kostutettu pumpulituppo toimi ensiapuna myös korvasärkyyn.
Kamferitippojen resepti on yksi osa kamferia, kolme osaa eetteriä ja kuusi osaa spriitä.

Yleisimmin kamferia käytettiin sydänlääkkeenä, pyörrytykseen ja heikotukseen.
Sisäisesti kamferitipat virkistävät sydämen toimintaa ja ehkäisevät alhaisen verenpaineen oireita.
Ulkoisesti sitä käytetään lihaskipuihin, lihasten lämmittämiseen ja rentouttamiseen.
Kamferia käytetään myös avaamaan hengitysteitä höyryhengitysvalmisteissa ja nuhasumutteissa.

Tipat sekoitettiin usein pieneen määrään vettä ja juotiin.
Lapsille tippoja annettiin sokeripalaan tiputettuna.
Kamferitippojen lisäksi tavallisia tippoja olivat Inosemzeffin tipat, Thielemannin tipat
ja Törnrothin vatsantipat. Punaisia tippoja eli Mixtuura simplexiä otettiin flunssaoireisiin.

Hoffmannin tipoissa oli yksi osa eetteriä ja kolme osaa spriitä ja sekin oli yleislääke kaikkiin vaivoihin.

Kamferisprii-pullossa on pullohattu eli tektuuri.
Se ja tarkkojen sääntöjen mukaan solmittu solmu antoivat lääkepullolle juhlallisen ulkonäön Pullohattu myös suojasi pulloa ja piti korkin paikallaan.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 1.

Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki

Kuva © Kirsi Alastalo

 

 


Tulosta kuva   Tulosta kuva ja teksti