Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Linja-auto Scania-Vabis

Helsingin kaupungilla oli 1950-luvulla käytössään monenmallisia autoja.
Yksi ryhmä oli tämän näköisiä Scania-Vabis -autoja.

Näitä linja-autoja hankittiin 1950-luvun alkupuolella
Helsingin kaupungille 40 kappaletta.
Kuvassa on Scania-Vabis B62 / Helko vuosimalli 1954.
Helsingin kaupungin liikennelaitos 172.

                    

Kuva cc Bo Ahlnäs

 

"Maitotyttöjä"

Helsingissä oli 1950 -luvun loppupuolella useana syksynä pulaa maidosta.
Varsinkaan lauantaisin ei maito tahtonut riittää.
Maidon kuljetusmatkat olivat pulan vuoksi pidentyneet.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 24.10.1958.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13608_1.tiff

 

"Nuori kapinallinen"

Elokuva "Nuori kapinallinen" ("Rebel Without a Cause") tähtinään James Dean ja Natalie Wood oli maailmanmenestys.
Suomen ensi-ilta oli Helsingissä 26.10.1956 elokuvateatteri Reassa.
Elokuvan teemana oli sukupolvien välinen kuilu.
Se kertoi tunteisiin vetoavalla tavalla kolmesta lukiolaisesta.

Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 80.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

      Kasku
      Blondi on elokuvateatterin lippuluukulla.
      - Miten te nyt taas olette ostamassa lippua?
         Olen myynyt jo kaksi tähän samaan elokuvaan.
      - Joku tyyppi ovella repii aina sen lipun!

cc  Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 11.12.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-7450_1.tif

 

14-vuotias kengänkiillottaja

Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias kengänkiillottaja.
Kesän jälkeen hän palasi koulun penkille yhteiskoulun kolmannelle luokalle.

Sananlasku
Työ tekijäänsä neuvoo.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 28.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27294_1.tif

 

Aapisia ja lukukirjoja

Ensimmäisenä koulupäivänä ekaluokkalaiset saivat aapisen.
Siitä opeteltiin ensin vokaalit A, E, U, I ja O ja niistä muodostuvia tavuja.
Usein ensimmäisenä konsonanttina opeteltiin S.

Aapisissa ja lukukirjoissa oli paljon runoja ja loruja,
jotka syöpyivät syvälle lasten muistiin.
Kansakoulunopettaja Immi Hellenin yli tuhannesta runosta
monen muistissa on vielä Aamukahvin ääressä runo

Kukko:
Hyvää huomenta, punahilkka!
Miltäs se maistuu kahvitilkka?

Kana:
Ah, se on aivan liian kuumaa,
kieltäni polttaa, päätäni huumaa.

Kukko:
Kahvi on hyvää – mitä mä kuulen?
Huonolla tuulella, rouvani, luulen.

Kana:
Eipä se olisi kumma lainkaan,
voi mitä unissa nähdä sainkaan!

Kukko:
Kerro se mulle, kullanmuru,
kertoen aina haihtuu suru.

Kana:
Mull’ oli piilossa pesä uusi,
munia siinä jo viisi, kuusi.
Lapset sen löysivät, ai, ai, ai!
Rintani haikean haavan sai.

Kukko:
Rauhoitu, rauhoitu, armas Lotta,
eihän se ollut edes totta.

Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja:
Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.

Paljon käytettyjä aapisia 50-luvulla olivat Meidän lasten aapinen,
Lasten oma aapinen, Suomen lasten aapinen ja Kultainen aapinen.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 20.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Aarniometsä

Aarniometsä on luonnontilassa.
Sille ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Tuulen kaatamat puut saavat lahota paikoilleen.
Aarniometsä tarjoaa eläimille monimuotoisemman ympäristön kuin hoidettu metsä.

Suomessa on enää vähän aarniometsiä.

Kuva on Seitsemisen kansallispuistosta.

Sananlaskuja
- Metsä kirkkoni olla saa.
- Metsä on suomalaisen kirkko.

- Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Afrikan tähti -peli

Afrikan tähti -lautapeli on ollut yksi Suomen myydyimmistä lautapeleistä jo yli 60 vuotta.
Sen kehitti 19-vuotiaana Kari Mannerla vuonna 1951.
Peliä valmistetaan edelleen.

Pelissä on tavoitteena löytää Afrikan tähti -jalokivi.
Jokainen pelaaja saa alussa 300 puntaa.
Pelaajat etenevät Afrikan kartalla nopan silmäluvun mukaisesti.

Matkalla käännetään pahvikiekkoja ja tehdään kauppaa.
Yksi kiekoista on Afrikan tähti, lopuissa on rubiineja, smaragdeja ja
topaaseja, rosvoja ja hevosenkenkiä.
Osa kiekoista on tyhjiä.

Pelaaja voi edetä maata tai meritietä pitkin hitaasti ilmaiseksi
tai maksua vastaan nopeammin.
Lentotie on nopein ja kallein.
Kun pelaaja löytää Afrikan tähden,
hänen pitää viedä se Tangeriin tai Kairoon.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 12.

Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Ahkeruuslaatikko

Ahkeruuslaatikko
Alakansakoulun askarteluvälineitä
Lukemisen ja laskemiseen opetteluun.

 

MIRRIT KOULUSSA

Tässä on taulut
ja tässä on sienet,
ja tässä on opissa
ystävät pienet.

Nyt sietäs olla
sukkelat tuumat,
Mirrillä aivan
on korvat kuumat.

Tästäpä tulee
lystikäs juttu:
aa, aa, aa –
se on vanha tuttu.

Mutta sitten se
tuleekin tenä,
voi, sua pikkuinen
nykerönenä!

Mikä ne kaikki
koukerot kummat?
Niin ne on eessä
kuin pilvet tummat.

Alku on hankala,
ahkera voittaa –
kyllähän Missukat
parhaansa koittaa.

Keiltä vain läksy
liukkaasti luistaa,
sille se kukkokin
munia muistaa.

- Immi Hellén. Lasten runokirja:
Suomen pojille ja tytöille omistettu.
1930. Valistus, Helsinki.

 

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Ahkeruuslaatikko,
Napialan Wanha koulu, Janakkala

Ahomansikka

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka

Ahomansikan eli metsämansikan poimiminen ja heinänkorteen pujottaminen
kuuluu monen maaseudulla kasvaneen lapsuusmuistoihin.
Nykyään ahomansikkaa kasvatetaan kaupunkipihoissa
maanpeiteperennana ja parvekelaatikoissakin.
Luonnossa se on vähentynyt niin paljon,
ettei siitä enää keitellä mansikkahilloa kuten ennen.  

Mansikka tarvitsee valoa eikä kykene kasvamaan paikoissa,
joissa sitä korkeammat kasvit valtaavat alaa.
Se viihtyy kuivahkoissa rinteissä, lehtomaisissa metsissä,
niityillä ja kedoilla.
Mansikka lisääntyy pitkien ja hentojen pintarönsyjen avulla.

Jotkut ihmiset ovat allergisia mansikoille
- pienet lapset vielä useammin kuin aikuiset.
He voivat saada mansikasta nokkosrokkoa eli urtikariaa:
iho punottaa ja siinä on pieniä kutisevia näppylöitä.
Jos henkilö on todettu allergiseksi koivun siitepölylle,
on mansikkaa syytä maistaa varovasti ja reaktioita kuulostellen.
Oireisiin annetaan antihistamiinia.

Rohtona mansikkaa on käytetty kihtiin, ripuliin ja reumaan
sekä nesteen poistamiseen.
Mansikassa on C- ja K-vitamiineja ja se on hyvä ummetukseen.

Alkukesästä poimitut ahomansikan lehdet sopivat teesekoituksiin.

Sanonta ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka”
korostaa kotimaarakkautta.

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Aikakauslehtiä 50-luvulla

Kotiliesi on ilmestynyt vuodesta 1922. Sen irtonumero vuonna 1953 maksoi 60 mk. Kotiliesi sisältää nimensä mukaisesti asiaa kodista, ruoasta, sisustuksesta, perheen arkisista asioista sekä perhejuhlien järjestämisestä, terveydestä ja hyvinvoinnista, pukeutumisesta, puutarhanhoidosta ja käsitöistä. Kotilieden Kummikerho auttoi vähäosaisia perheitä.

Suomen Kuvalehti on ilmestynyt vuodesta 1916. Lehti on keskittynyt ajankohtaisiin kotimaan ja ulkomaan tapahtumiin, yhteiskunnallisiin asioihin, talouden ja politiikan aiheisiin sekä kulttuuri-ilmiöihin.

Ensimmäinen Seura ilmestyi 1934. Seura on tuonut julkisuuden henkilöiden elämää lähelle tavallista lukijaa.

50-luvulla Kotiliesi oli selvästi suunnattu perheenemännille, Suomen Kuvalehti virkamiesisännille ja Seura koko perheelle.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 34.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Airamin tunnetut termarit

Eväsretket olivat suosittuja 1950–1960-luvulla.
Kahvi pysyi lämpimänä termospullossa
tai patenttikorkilla varustetussa limsapullossa,
joka laitettiin villasukkien sisään.

Työpaikoilla syötiin usein omia eväitä.
Monella oli salkussaan Airamin termospullo
ja voipaperiin käärittyjä voileipiä.

Airamin punaisten termospullojen valmistus alkoi vuonna 1934.
Niitä valmistettiin Helsingissä, ensin Punavuoressa ja myöhemmin Suutarilassa.
Termoksen ulkonäkö on säilynyt lähes samana.
Kahvi pysyy kuumana kahden lasipullon välissä olevan tyhjiön avulla.
Aluksi korkki oli valmistettu korkkitammesta.
Myöhemmin sen korvasi tiivis muovikorkki.

Airamin termospullo on yli 80-vuotias klassikko.

Millä keinolla olet saanut kuuman juoman pysymään kuumana?
Entä kylmän juoman kylmänä?
Onko sinulla muistoja, joihin liittyy Airamin termospullo? Haluatko jakaa sen?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Aitta

Ennen maaseudulla tytöt nukkuivat kesäisin aitassa. Talvisin aitta toimi varastona.

Aitta mainitaan monissa kansanlauluissa.

Kuukin se kurkisti aitan takaa, 
kun tulin sinua tapaamaan,
Suuta sä suikkasit, korvaani kuiskasit:
”Omasi olen minä ainiaan.”
(laulusta Jos sais kerran reissullansa)

Amalian aittaan se aurinko paistaa

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ajan syömä pinosalvos hirsitalon nurkalla

 

Sitaatti
Elämässäni on ollut hetkiä, jolloin olen nukahtanut kyyneliin,
mutta silloin ovat uneni tulleet viehättävissä muodoissaan minua lohduttamaan
ja tekemään minut onnelliseksi.

      - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Aku Korhonen

Näyttelijä Aku Korhonen yhdessä rooliasussaan (Helsinki 23.2.1960).

Aku Korhonen (1892-1960) esiintyi mm. elokuvissa Asessorin naishuolet, Lapatossu, Pohjalaisia, Tulitikkuja lainaamassa, Särkelä itte ja Me tulemme taas. Kansallisteatterissa hän näytteli yli 30 vuotta.

Kasku
  Eniten vaarissa pidän siitä, että hän on oma itsensä
  eikä yritä olla joku normaali ihminen.
                                             - Per-Ola 6 v.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20416_1.tif

 

Aku Korhonen

Kansallisteatterin näyttelijä, lukuisissa elokuvissa esiintynyt Aku Korhonen vietti 45-vuotistaiteilijajuhlaansa vuonna 1959.

Helsinki 5.2.1959.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14801_2.tif

 

Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja


Bertta Välilän kirja vuodelta 1951 liittyi professori Aukusti Salon teokseen
"Ensimmäisen ja toisen kouluvuoden opetussuunnitelma".

Kirja sisälsi 28 kuvaryhmää (94 kuvaa) ja 8 värikuvaryhmää (27 kuvaa),
jotka toimivat opettajalle malleina, kun hän piirsi liiduilla taululle kuvia.

Esimerkkejä:

Kahvista ja teestä

Kaaliperhonen, käenrieska ja sammakko

Joulu  ja uusi vuosi

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala​

 

Alakoulu juhlii

Raittiuskansan Kirjapaino Oy 1951

ALKUSANAT
"Koulujuhlat ovat kautta aikojen tuottaneet iloa ja virkistystä
koululaisen useinkin yksitoikkoiseen ja raskaaseen arkeen.
Opettajaa ne myös ovat virkistäneet ja lähentäneet oppilaisiin.
Alakoululle sopivan juhlaohjelman löytäminen tai keksiminen
on kuitenkin tuottanut opettajalle suurta päänvaivaa.
On täytynyt selailla lastenlehtiä ja monenlaisia kirjoja
löytääkseen edes jonkin alakouluasteelle sopivan runon tai vuuorokeskustelun."

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala

 

Alakoululaisten touhuja

Ympäristöoppiin liittyvä alakoululaisten kertomus- ja satukirja
KJ Gummerus, Jyväskylä 1952 

Sanalasku
Luulo ei ole koskaan tiedon väärti.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala

 

Alennusmyynnissä

Tammikuun alennusmyynnit vuonna 1961.
Ostajien joukossa oli myös paljon miehiä,
joita tuntuivat kiinnostavan vaate- ja lasitavarat.

Sananlasku
Nuttu nurin, onni oikein.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_1.tif

 

Alennusmyynnissä leninkejä

Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961.
Leninkien hihat on vedetty langoilla koholle ja vyötäröt kiristetty.

Sanonta
- Makuasioista ei voi kiistellä.
- Makuasioista ei voi kuin kiistellä.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1 1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_5.tif