Kuvalista
 |
Linja-auto Scania-Vabis Helsingin kaupungilla oli 1950-luvulla käytössään monenmallisia autoja. Näitä linja-autoja hankittiin 1950-luvun alkupuolella
Kuva cc Bo Ahlnäs
|
 |
"Maitotyttöjä" Helsingissä oli 1950 -luvun loppupuolella useana syksynä pulaa maidosta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 24.10.1958.
|
 |
"Nuori kapinallinen" Elokuva "Nuori kapinallinen" ("Rebel Without a Cause") tähtinään James Dean ja Natalie Wood oli maailmanmenestys. Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 80. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kasku cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 11.12.1956.
|
 |
14-vuotias kengänkiillottaja Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias kengänkiillottaja. Kesän jälkeen hän palasi koulun penkille yhteiskoulun kolmannelle luokalle. Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Aapisia ja lukukirjoja Ensimmäisenä koulupäivänä ekaluokkalaiset saivat aapisen. Aapisissa ja lukukirjoissa oli paljon runoja ja loruja, Kukko: Kana: Paljon käytettyjä aapisia 50-luvulla olivat Meidän lasten aapinen, Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 20. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Aarniometsä Aarniometsä on luonnontilassa. Suomessa on enää vähän aarniometsiä. Kuva on Seitsemisen kansallispuistosta. Sananlaskuja Kuva © Sastamala Visual Oy |
 |
Afrikan tähti -peli Afrikan tähti -lautapeli on ollut yksi Suomen myydyimmistä lautapeleistä jo yli 60 vuotta. Pelissä on tavoitteena löytää Afrikan tähti -jalokivi. Matkalla käännetään pahvikiekkoja ja tehdään kauppaa. Pelaaja voi edetä maata tai meritietä pitkin hitaasti ilmaiseksi Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 12. Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Ahkeruuslaatikko Ahkeruuslaatikko
MIRRIT KOULUSSA Tässä on taulut Nyt sietäs olla Tästäpä tulee Mutta sitten se Mikä ne kaikki Alku on hankala, Keiltä vain läksy - Immi Hellén. Lasten runokirja:
Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Ahkeruuslaatikko, |
 |
Ahomansikka
Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
 |
Ahomansikka Ahomansikan eli metsämansikan poimiminen ja heinänkorteen pujottaminen Mansikka tarvitsee valoa eikä kykene kasvamaan paikoissa, Jotkut ihmiset ovat allergisia mansikoille Rohtona mansikkaa on käytetty kihtiin, ripuliin ja reumaan Alkukesästä poimitut ahomansikan lehdet sopivat teesekoituksiin. Sanonta ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka” Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa
Kuva CC0 Pixabay
|
 |
Ahomansikka
Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
 |
Ahomansikka
Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
 |
Ahomansikka Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
 |
Ahomansikka Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
 |
Aikakauslehtiä 50-luvulla Kotiliesi on ilmestynyt vuodesta 1922. Sen irtonumero vuonna 1953 maksoi 60 mk. Kotiliesi sisältää nimensä mukaisesti asiaa kodista, ruoasta, sisustuksesta, perheen arkisista asioista sekä perhejuhlien järjestämisestä, terveydestä ja hyvinvoinnista, pukeutumisesta, puutarhanhoidosta ja käsitöistä. Kotilieden Kummikerho auttoi vähäosaisia perheitä. Suomen Kuvalehti on ilmestynyt vuodesta 1916. Lehti on keskittynyt ajankohtaisiin kotimaan ja ulkomaan tapahtumiin, yhteiskunnallisiin asioihin, talouden ja politiikan aiheisiin sekä kulttuuri-ilmiöihin. Ensimmäinen Seura ilmestyi 1934. Seura on tuonut julkisuuden henkilöiden elämää lähelle tavallista lukijaa. 50-luvulla Kotiliesi oli selvästi suunnattu perheenemännille, Suomen Kuvalehti virkamiesisännille ja Seura koko perheelle. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 34. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Airamin tunnetut termarit Eväsretket olivat suosittuja 1950–1960-luvulla. Työpaikoilla syötiin usein omia eväitä. Airamin punaisten termospullojen valmistus alkoi vuonna 1934. Airamin termospullo on yli 80-vuotias klassikko. Millä keinolla olet saanut kuuman juoman pysymään kuumana? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
|
 |
Aitta Ennen maaseudulla tytöt nukkuivat kesäisin aitassa. Talvisin aitta toimi varastona. Aitta mainitaan monissa kansanlauluissa. Kuukin se kurkisti aitan takaa, Amalian aittaan se aurinko paistaa Kuva © Sastamala Visual Oy
|
 |
Ajan syömä pinosalvos hirsitalon nurkalla
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
 |
Aku Korhonen Näyttelijä Aku Korhonen yhdessä rooliasussaan (Helsinki 23.2.1960). Aku Korhonen (1892-1960) esiintyi mm. elokuvissa Asessorin naishuolet, Lapatossu, Pohjalaisia, Tulitikkuja lainaamassa, Särkelä itte ja Me tulemme taas. Kansallisteatterissa hän näytteli yli 30 vuotta. Kasku Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Aku Korhonen Kansallisteatterin näyttelijä, lukuisissa elokuvissa esiintynyt Aku Korhonen vietti 45-vuotistaiteilijajuhlaansa vuonna 1959. Helsinki 5.2.1959. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
|
 |
Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja
Kirja sisälsi 28 kuvaryhmää (94 kuvaa) ja 8 värikuvaryhmää (27 kuvaa), Esimerkkejä: Kaaliperhonen, käenrieska ja sammakko Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala
|
 |
Alakoulu juhlii Raittiuskansan Kirjapaino Oy 1951 ALKUSANAT Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala
|
 |
Alakoululaisten touhuja Ympäristöoppiin liittyvä alakoululaisten kertomus- ja satukirja KJ Gummerus, Jyväskylä 1952 Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala
|
 |
Alennusmyynnissä Tammikuun alennusmyynnit vuonna 1961. Ostajien joukossa oli myös paljon miehiä, joita tuntuivat kiinnostavan vaate- ja lasitavarat. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Alennusmyynnissä leninkejä Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961. Sananlaskuja
Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Alennusmyynti Joulun jälkeiset alennusmyynnit alkoivat 1960-luvulla vasta tammikuussa. Näyteikkunassa tarjouksia molemmilla kotimaisilla kielillä. Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Alli ja Juho Kusti Paasikivi Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956) ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956. Helsinki 1.10.1954. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Ansa Ikonen Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonen valmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960). Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta. Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat, Vaivaisukon morsian. Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa. Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä. Sananlaskuja Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Apteekin makeiset Apteekeissa myytiin makeisia. Kuvassa on Apteekin salmiakkia ja Merimiesmälliä. Salmiakki eli ammoniumkloridi on valkoinen ammoniakin suola. Salmiakkia on myyty apteekeissa jauheena, pastilleina ja nestemäisissä yskänlääkesekoituksissa. Salmiakkimikstuura oli erityisen suosittu yskänlääke 50-luvulle saakka. Apteekin salmiakin muoto on klassinen vinoneliö, jota nykyään kutsutaan salmiakkikuvioksi. Lahtelainen perheyritys valmistaa edelleen apteekin salmiakkia liikesalaisuutena vaalitulla reseptillä, jossa on ammoniumkloridia niin paljon kuin laki sallii. Lääkehiili värjää apteekin salmiakin mustaksi. Merimiesmälli on puhdasta 100 % lakritsiuutetta. Lakritsiuutetta saadaan lakritsipensaan puumaisista ja monihaaraisista juurista. Samaa ainetta lisättiin yskänlääkkeisiin. Lakritsi on edelleen tehokas aine moneen vaivaan. Se estää tulehduksia, lievittää ylähengitysteiden ja ruoansulatuksen vaivoja sekä helpottaa liman irtoamista. Tosin se nostaa myös verenpainetta. Muita apteekin myymiä makeisia olivat rintasokeri ja salmiakkijauho. Rintasokeri oli ruskehtava ja kirkas sokerikide, joka maistui hieman palaneelta. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Annosjauheita ja pulveria Annosjauheiden suosio oli suomalainen ilmiö. Niitä käytettiin melkein joka vaivaan ja usein vähän liikaakin. Muissa pohjoismaissa niitä käytettiin vähemmän. Usein sanottiin: ”Mitä pahemmalta maistuu, sen tehokkaampaa” Näitä käsin pakattuja pulvereita esiintyi vielä 1970-luvulla. Pulverimassa sekoitettiin yleensä morttelissa huhmareella. Sen jälkeen se punnittiin vaa’alla tai annosteltiin pulverilusikalla pergamiinista taiteltuun kuoreen. Tavallisimmin pulvereilla hoidettiin yskää, flunssaa, särkyä, kuumetta ja vastavaivoja. Erittäin vahva särkypulveri oli nimensä mukaisesti erittäin vahva, varsinainen särkypulvereiden dynamiitti. Hota-pulveri tuli markkinoille 1929. Hota-pulveripakkauksen nimi ja intiaanin kuva tulivat Hota-kukasta. Hota oli Etelä-Amerikan intiaanien pyhä kukka. Siitä saatiin guarana-tahnaa, jonka kuivauute oli kuin kofeiinia, mutta tehokkaampaa. Sotien aikana ei tätä saatu, joten jauhe korvattiin kofeiinilla ja kolapensaan siemenistä saadulla kuivauutteella. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Eläinten aiheuttamat vaivat Kuvassa on Koposen lapamatolääke. Lapamadon eli leveän heisimadon sai raa´asta kalasta. 1900-luvulla mainostettiin lapamatoja sisältäviä kapseleita laihdutuslääkkeeksi: Kihomatolääke Pyrvin ja Kyypakkaus ovat 50-luvulta. Hyttysvoidetta ja Salubrin-liuosta käytettiin ulkoisesti hyönteisten puremiin. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Flunssa ja yskä Kuvassa on erilaisia flunssa- ja yskänlääkkeitä 70-luvulta. Pectoral Novum on yrttipohjainen yskänlääke. Se valmistettiin ja pullotettiin apteekissa. Lääke nautittiin kuumaan veteen sekoitettuna. Fortal C-200 -tablettien nimi hämäsi. Ihmiset luulivat sitä vitamiinivalmisteeksi, vaikka se sisälsi myös lääkeaineita ja kofeiinia. Loru Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Flunssa ja yskä Kuvassa on flunssa- ja yskänlääkkeitä enimmäkseen 60–70-luvuilta. Vilustop ja Lentsu olivat tabletteja, samoin Rinasin ja Codesan. Kasku Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Kalanmaksaöljy Norjalainen liikemies Peter J. Möller perusti yrityksensä vuonna 1854. Kalanmaksaöljy oli sen ensimmäinen ja tunnetuin tuote. Suomessa sitä on myyty vuodesta 1928. Toisen maailmansodan jälkeen kalanmaksaöljy oli tärkeä ravintolisä, koska monipuolisesta ruoasta oli pula. Suomessa kalanmaksaöljyä annettiin kouluruokailun yhteydessä. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Kamferi Kanvertti eli kamferi oli varsinainen yleislääke. Kamferitabletit sisälsivät lääkekamferia ja ne oli päällystetty sokerilla. Yleisimmin kamferia käytettiin sydänlääkkeenä, pyörrytykseen ja heikotukseen. Tipat sekoitettiin usein pieneen määrään vettä ja juotiin. Hoffmannin tipoissa oli yksi osa eetteriä ja kolme osaa spriitä ja sekin oli yleislääke kaikkiin vaivoihin. Kamferisprii-pullossa on pullohattu eli tektuuri. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Kauneudenhoito Böömiläisessä kristallipullossa on ollut belladonnaa. Belladonnaa käytettiin ennen kosmeettisissa tarkoituksissa laajentamaan silmäterää. Kasvista saadaan ainetta nimeltä atropiini. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kasku Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Lasipullot ja purkit Ruskeat lasipullot ja -purkit hehkuvat valoa vasten katsottuna oranssin värisinä. 1890-luvulla niitä valmisti Suomessa Iittalan lasitehdas. Lipastoa, jossa on paljon laatikoita, kutsutaan yleisesti apteekkarin lipastoksi. Sanonta: Kuin apteekin hyllyltä. (Jokin asia tulee nopeasti) Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Linimentit Erilaisilla linimenteillä on ollut aina erityinen asema suomalaisessa lääkityksessä. Niitä käytettiin ulkoisesti erilaisiin särkyihin 40-luvulta eteenpäin. Osa oli tilaustuotteita ja osa valmistettiin apteekeissa. Linimenteillä oli vaikka minkälaisia nimiä. Niitä olivat Viisaan muijan linimentti (kuvassa takana vasemmalla), Viisaan ukon voide, Kyrön äijän voide ja Ojan isännän linimentti. Linimenteissä oli usein mukana kapsaisiinitinktuuraa, jota uutettiin chilistä. Se vaikutti hermopäätteisiin ja sai linimentin tuntumaan polttavalta tai kihelmöivältä. Tunnetuimpia linimenttejä oli Sloan’in linimentti. Sitä mainostettiin näin: ”Vaivaako teitä reumatismi? Sloan’in Linimenttiä käytetään kaikkialla maailmassa Lihas- ja Hermokipua, Reumatismia, Ischiasta, Lannekipua, venähdyksiä ja Kolauksia vastaan.” Ote Hota-linimentin reklaamista: ”Iskiakseen HOTA-linimenttiä” ”Heittelehdittekö unettomana vuoteessanne vuoteellanne, kun jalkanne särkee kuin tulessa? Pääsette tuskasta, kun ryhdytte HOTA-hoitoon. HOTA-linimentti vilkastuttaa verenkiertoa ja poistaa ruumiista pahan veren aiheuttajat.” Hota-linimenttiä tunnetumpi oli Hota-pulveri. Saatavilla on edelleen Ojan isännän muistolinimenttiä, joka tuoksuu voimakkaalta vanhan ajan linimenttien tapaan. Muistolinimentti on päivitetty versio tunnetun kansanparantajan, Ikaalisten Iso-Röyhiön kylässä asuneen Juho Yli-Ojan kehittämästä linimentistä. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Lääkehiili Lääkehiilitabletteja on myyty monenlaisissa pakkauksissa. Nämä pakkaukset ovat 30–40-luvulta. Lääkehiiltä suositeltiin ripuliin, puhkuun eli kaasuvaivoihin ja myrkytyksiin. Lääkehiili oli ratkaisevasti hygieenisempää kuin lääkkeisiin vielä runsaat sata vuotta aiemmin käytetty savupiippuun muodostunut 'korsteenin noki'. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Löysän vatsan hoito Tannopon oli Lääketehdas Orionin tunnettu ripulilääke 50–80-luvuilla. Tannopon T -lasipullon takana näkyy paperinen käyttöohje, signatuuri. Kasku Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Matkapahoinvointi Toisen maailmansodan jälkeen linja-autoliikenne elpyi ja yksityisautojen määrä lisääntyi vähitellen. Mäkisillä ja mutkaisilla teillä asianmukaisia lääkkeitä tarvittiin. Matkapahoinvointilääkkeet otettiin ennen matkalle lähtöä ja usein niiden haittavaikutuksena oli ajokyvyn heikkeneminen. Matka- ja Auto-lääkkeet ovat 40–50-luvun vaihteesta. Silloin suosittiin suomenkielisiä nimiä, jotka kertoivat lääkkeen käyttötarkoituksen. Tästä esimerkki on myös kipulääke Kivuton. Travel-lääke on 60-luvulta. Kasku Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Neogel-mainos Liikahappoisuuteen Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Pektylin-mainos Mainoksen tunnus AV tulee sanoista Apteekkivalmiste. Lääketehtaita olivat esimerkiksi Rohto Tammisaaressa ja Star Tampereella. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Tauti ja rohto - hyvät kysymykset ja vielä paremmat vastaukset keskustelun pohjaksi tai mukavaa yhdessäoloon. Sanasto kortteihin.
Sairaalassa Jo pihalta lyhdyn valo Minun seinäni takana yskii - Saima Harmaja 1931 Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Piristeet Nämä kofeiinitabletit ovat 50-luvulta. Silloin kofeiinitabletteja pakattiin usein pahvipakkauksiin. Monesta asiasta oli sotien jälkeen puutetta ja myös lääkepakkauksissa käytettiin sitä materiaalia, joka oli saatavana. Lähes kaikki särky- ja flunssalääkkeet sisälsivät kofeiinia. Kofeiinilla on piristävä vaikutus, mutta yliannos aiheuttaa päänsärkyä. Kofeiinitabletteja myydään edelleen, varsinkin opiskelijoille. Kahvi – eli sen sisältämä kofeiini – parantaa työmuistia ja tarkkaavaisuutta, mutta teho on lyhytaikainen. Sokeri taas heikentää ikääntyneen muistia. Yleinen rauhoittava lääke oli valeriaana eli rohtovirmajuuri. Valeriaanatinktuura oli vahvasti vaikuttava reseptilääke. Valeriaanaa myydään edelleen. Unilääkkeenä käytettiin esimerkiksi bromisuoloja ja meprobamaattia. Unilääkkeiden kauppanimiä olivat Valamin ja Valural. Niitä myytiin 3 tabletin pakkauksissa, koska jotkut käyttivät niitä liikaa. Nykyiset unilääkkeet ovat aivan muita aineita. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: SPR:n ensiapulaukku Vasemmalla olevat pullot sisältävät boorihappoa ja lysolia. Molempia käytettiin desinfioimiseen. Boorihappoa käytetään edelleen esimerkiksi silmien ja korvien tulehduksien hoitoon. Lysoli oli ensisijaisesti pintojen ja esineiden puhdistusaine. Sairaaloiden ominaishaju oli Lysolin haju aina 1950-luvulle saakka. Desinfiointiaineita oli erittäin paljon. Jodisprii eli joditinktuura oli hyvin yleinen ihon desinfektioaine aina 1960-luvulle saakka. Se värjäsi ihon ruskeaksi ja saattoi aiheuttaa yliherkkyysoireita. Keskellä edessä olevan kirjan nimi on ”ENSI APU – Onnettomuuden kohtauksissa ja tappelutantereella. Lyhyt ohjaus armeliaisuusosastoja ja Parannusjoukkoja varten”. Oikealla takana oleva sideharso on ommeltu puuvillakankaan sisälle. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Suunhoito Hammaspulveri – Tandpulver on vanhempi tuote, muut ovat 70-luvulta. Bocosept-annosjauheella ja Ascoxal T -purutableteilla puhdistettiin suu. Dr. Wernet’s Powder ja Super Wernet ovat jauheita, Appelsiininkukkaöljyä käytetään vartaloöljynä. Apteekkien myymiksi kauneudenhoitotuotteiksi voi myös luokitella Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Särkylääkkeitä Kuvassa on tablettimuotoisia särkylääkkeitä. Jo Hippokrates totesi pajun alentavan kuumetta, Sananlasku * Pillerinpyörittäjäksi kutsutaan myös erästä kovakuoriaislajia, Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Tippapullot Tippapullon mekanismi oli kekseliäs, toimiva ja kaunis. Moni nestemäinen lääkevalmiste oli vaikea annostella, koska pipettejä ei ollut. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Ummetuksen hoito Laksa-suklaa oli tehokas ulostuslääke 60-luvulta. Psylliumia eli ratamonsiemenkuitua käytetään nykyään myös leivonnassa. Stressi, tietyt lääkeaineet ja sairaudet sekä liiallinen istuminen hidastavat suolen toimintaa. Lakritsi, luumut, viikunat ja ksylitoli ovat laksatiiveja. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Vatsavaivat Alka-Seltzer-poretabletti oli suosittu tuote. Leiras teki myös 1950-luvulla Antihappo-nimistä närästyslääkettä. Lubric oli ummetuslääke. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Vitamiinit Lasipullossa olevat E-vitamiinitipat ovat vanhempia, muut vitamiinit ovat 60–70 luvuilta. Usein C-vitamiinia eli askorbiinihappoa tilattiin 1000 kappaleen laatikoissa Esol-pakkauksessa on E-vitamiinihelmiä ja Aesol-pakkauksessa A-vitamiinihelmiä. D-vitamiini ehkäisi riisitautia ja sitä annettiin yleisesti lapsille. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Voiteita eli salvoja Voiteet ovat vanhimpia lääkemuotoja, ja niistä käytettiin ennen sanaa salva. Hyvin varhain ymmärrettiin käyttää voiteita paitsi ihon vaivojen hoitoon, Vielä 30-luvulla apteekit satsasivat omien näyttävien pakkausten suunnitteluun. Apteekit valmistivat voiteita itse ja ne pakattiin myyntiin peltirasioihin. Melkein jokainen apteekki teetti rasiat omalla tunnusmerkillä. Esimerkiksi sinkkisalvaa käytetään edelleen rauhoittamaan ärtynyttä ihoa. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Apteekki: Yskä ja käheys Emser-suola on 40-luvulta, mutta sitä myydään edelleen. Se on tehokas aine, jos ääni häviää. Emser-suola liotettiin maitoon tai veteen. Sen maku oli aivan järkyttävä ja se oli tarkoitus purskuttelun jälkeen sylkeä pois. Monet luulivat, että se oli tarkoitus niellä. Kloropekt-pastillit ja purukumi desinfioivat, lievittivät yskää ja kurkkukipua sekä raikastivat hengityksen. Niissä oli klorofylliä eli lehtivihreää. Klorofylliä käytettiin pahan hajun poistamiseen myös pesuaineissa. Maun pastilleihin antoi mentoli ja eukalyptus. Strepsils-tabletteja saa nykyäänkin. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Arabian lautassarja: Koulukeittola Arabialla oli Kaj Franckin suunnittelema astiasarja kouluja varten. Lautasen alla alaluokkalaisen pujottelema vohvelikankainen ruokaliina. Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, esineet Napialan Wanhassa koulussa, Janakkalassa
|
 |
Armi Kuusela Armi Kuusela Helsingissä kesällä 1952 Hotelli Vaakunan edustalla. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 29 Kuva CC0 Wikimedia Commons
|
 |
Armi Kuusela 1952 Armi Kuusela ravintola Vaakunan terassilla 1952 Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N182639, Finna
|
 |
Armi Kuusela ja Tauno Palo Jussi-gaalassa Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 31 Kuva CC0 Wikimedia Commons
|
 |
Armi saapuu Kukkaisjuhlaansa Miss Universum Armi Kuusela saapuu Töölön Pallokentälle Armin takana portailla samaan Suomen Neito -kilpailuun Elo-syyskuussa 1952 Armi esiintyi Sotainvalidien Veljesliiton järjestämällä kiertueella CC BY 4.0 Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro XLVIII-299, Finna
|
 |
Aronia |
 |
Aronia Aronia on yksi Suomen yleisimmistä pensasmarjoista. Marja-aronian maku on kyllä vähän puiseva Pensasaidoissa käytetään usein koristearoniaa. Linnuille marjat kyllä kelpaavat. Marjat voi poimia leikkaamalla tertut saksilla irti Aroniamarjat sisältävät paljon antioksidantteja. Kuva CC0 Pixabay
|
 |
Aronia |
 |
Aronia |
 |
Aronia |
 |
Asusteiden ja korujen myyjä
Osuusliike Elannon myyjä työnsä ääressä
CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N92056
|
 |
Asusteliikkeessä
Myyjä ja asiakas Malmin Elannossa 50-luvulla. Kirkonkyläntie 2. - Kaupparaitti 21, Helsinki
CC BY-ND 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N93432, FINNA
|
 |
Asutusta maaseudulla 1940-luvulla Uuden Suomen kummiperheen pihapiiri navettoineen metsänreunassa 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Asutustilaa rakennetaan Uusi koti Karjalaan jääneen tilalle alkaa valmistua. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Auringonottajia meren rannalla Kuva on otettu Eteläisellä Uunisaarella Uuninsuun rannalla Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.
|
 |
Auringonottajia rannalla Auringonottajia Helsingissä Eteläisellä Uunisaarella Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.
|
 |
Auringonottoa meren rannalla Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla. Oikealla Jutta Zilliacus, Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.
|
 |
Auringonpimennyksen tarkastelua 15. helmikuuta 1961 Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Auringonpimennyksessä kuu tulee auringon ja maan väliin ja näin peittää auringon näkymästä. Neljästä kuuteen pimennystä tapahtuu joka vuosi. Ne osataan laskea kauan etukäteen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Auto- ja moottoripyöräkuvien keräilykansio |
 |
Auto- ja moottoripyöräkuvien keräilykansio |
 |
Auto: Chrysler Chrysler 1950-luvulta vai vanhempi? Oulun automuseon sivustolla on kuvia vanhoista autoista. Suomalaisia automainoksia 60- ja 70-luvulta: video 11 minuuttia. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
 |
Auton kunnostusta Auton perusteellinen kunnostus menossa. Suomalaisia automainoksia 60- ja 70-luvuilta: video 11 minuuttia.
Sananlasku
Laulu Kuva © Sastamala Visual Oy
|
 |
Avaruus-Kippari keräilypurukumia |
 |
Coca-Cola-auto Erityisesti Coca-Colan kuljettamiseen suunnitellun kuorma-auton lastia puretaan. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 82. Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.7.1957.
|
 |
Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961 Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä, Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta Kuvassa alikersantti Antero Rokka esittelee Paranohvin poikaa Tauno Palo esitti majuri Sarastietä ja Jussi Jurkka luutnantti Lammiota. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 27 Kuva © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy 1955
|
 |
Emäntä lehmänsä kanssa Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua) Kasku Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Emäntä puuhellan ääressä Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta. Vanha tuutulaulu Elämänohje Sananlaskuja Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Ensimmäisiä televisiolähetyksiä Kuvassa lapset katselevat teekkareiden televisiokerhon koelähetystä toukokuussa 1955. Edellisenä vuonna oli perustettu televisiokerho, Säännölliset tv-lähetykset aloitettiin Suomessa 1956 1969 Presidentti Kekkosen uudenvuoden puheella aloitettiin Ylen ohjelmalliset värikoelähetykset. Vuosien varrella lapset ovat seuranneet televisiosta Kylli-tätiä, Onni-klovnia, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
|
 |
Enso-Gutzeitin toimitalo Helmikuussa 1961 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Esiliina ja ompelutarvikkeita Kotikeittiöissä käytettiin esiliinaa, koska se suojasi vaatteita Esiliinoja ommeltiin puuvilla-, villa- ja satiinikankaasta. Esiliinat kuuluivat niin kiinteästi jokapäiväiseen elämään, Esiliinan on uskottu suojelevan myös pahuudelta, Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 40. Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Evakkoemäntä arkipuuhissaan Emäntä pyyhkii pöytää. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Ei kaikki kaunis kultaista lie. - Hellevi Estama Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Evakkoemäntä leipoo rinkeleitä Emäntä leipoo. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Evakkojen lehmä odottaa navetan valmistumista Asutustilan karja oli vielä tilapäissuojassa syyskuussa 1947, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Evakkoäiti ja lapset Evakkoäiti lapsineen. Sananlaskuja Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Evästauko Sompasaaressa Lapset syömässä eväitä Sompasaaren rannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.
|
 |
Fortuna-peli Fortuna-peli on suomalainen klassikko. Yleisin pelimalli on koivuvanerista valmistettu pöydälle asetettava malli. Fortuna-pelin kehitti jyväskyläläinen kansakoulunopettaja Juho Jussila. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 13. Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee Kuva © Kirsi Alastalo
|
 |
Georg Ots Virolainen laulaja Georg Ots vieraili Danilona Operettiteatterin Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Halonhakkuutalkoot Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista Sota-aikana ja sen jälkeen järjestettiin paljon rakennus-, keräys-, CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
|
 |
Hankausjauhe, liotusaine ja liisteri Entsyymien teho pyykinpesussa on tunnettu jo 1800-luvun alkupuolelta saakka. Mestariliisteri on vesiliukoinen liima tapettien kiinnitykseen. Liistereitä voi keittää itse perunajauhoista, Perunajauholiisteri Vehnäjauholiisteri Koulujen kemian tunneilla valmistetaan joskus liisteriä maissijauhosta. Kotitekoinen liimapuikko syntyy keitetystä, halkaistusta perunasta. Sanastoa: pikaliima, paperiliima, kontaktiliima, kaksikomponenttiliima, yleisliima, puuliima, epoksiliima Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
|
 |
Hannes Kolehmainen Suurjuoksija Hannes Kolehmainen "Lentävä suomalainen" Hannes Kolehmainen (1889-1966) oli viisinkertainen olympiamitalisti. Urheilumuseon kuvia Finnassa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
 |
Happaneminen Valmis taikina jätetään happanemaan yön yli. Penkillä oleva korvo on peitetty valkoisella liinalla. Kuvan jauhovakka on punottu tuohesta. Kuva kuuluu sarjaan Suomi syö ja juo. CC-BY Kuvaaja Pekka Helin. Keski-Suomen museon kokoelmat
|
 |
Harakan pesä (Pica pica) Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa. Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä. Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
 |
Harakankello
Tietoa harakankellosta (Campanula patula) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
 |
Harakka irrottaa itselleen toisenkin polkupyörän heijastimen Vanha loru Harakka huttua keittää Kuva © Sastamala Visual Oy
|
 |
Harjannostajaiset Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso puhumassa Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
|
 |
Hedelmätiskillä Kuvassa asiakas on valitsemassa hedelmiä Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/
|