Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Emäntä puuhellan ääressä

Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa.
Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla.

Puuhella oli ennen kodin sydän.
Sillä tehtiin ruuat ja lämmitettiin vedet.
Keittiö tai tupa lämpisi nopeasti siinä samalla.
Iso puuhella oli paikoilleen muurattu.
Se sijoitettiin leivinuunin yhteyteen.
Monessa hellassa oli Högforsin valurautainen elementti.
Se upotetaan muurattuun jalustaan.
Huuva muurattiin hellan päälle.

Kuvan kaltaisissa suurissa helloissa oli usein takana syvennys,
jossa saattoi kovilla pakkasilla nukkua mukavan lämpimässä.
Vähintään sen paikan valloitti kissa.

Savupellejä oli useampia ja niistä vain yksi oli kerrallaan auki.
Kesäpelti päästi savukaasut suoraan piippuun.
Paistopelti ohjasi kaasut uunin ympäri.
Talvipelti pakotti savukaasut kiertämään muurissa niin,
että tiilet lämpenivät ja lämmittivät kotia.

Pienemmissä tiloissa oli myös peltikuorisia omilla jaloillaan seisovia
ja tulenkestävällä massalla vahvistettuja liesiä.
Luukut olivat valurautaa.

Hellan kyljessä oli kuparinen säiliö veden lämmittämiseen.
Sen lisäksi hellan suurimman levyn päällä pidettiin  
jatkuvasti kookasta vesikattilaa.

Edelleen monella kesämökillä on puuhella
ja sen virittelyä pidetään rentouttavana puuhana
- kunhan hormi on kuiva ja vetää hyvin.


Kehtolaulu (Raita tietokanta).

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Vanha tuutulaulu
Tuuti, tuuti lasta,
kissa tuli vastaan.
Kissa hyppäs kiikun päälle
ja kiikutteli lasta.

Elämänohje
Tee työtä kuin eläisit ikuisesti,
rakasta kuin kuolisit huomenna.
     

Sananlasku
Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_3.tif 

 

Lapsi
Lähdössä lastensiirtolaan

Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtolaan kesäkuussa 1961.
Lastensiirtoloita eli kesäsiirtoloita sijaitsi eri puolilla maata. 
Äiti keskustelee konduktöörin kanssa.

Kesäsiirtolatoiminta alkoi Suomessa 1800-luvun puolella ja jatkui 1980-luvulle.
Tarkoitus oli, että varattomilla lapsilla oli mahdollisuus päästä kesällä
ainakin pariksi viikoksi maalle terveellisiin oloihin.
Monet lapset, joilla sattui olemaan mummola maalla,
viettivät kesänsä siellä, joten he eivät tarvinneet siirtoloita.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_5.tif

 

Neuvolan aulassa

Äiti ja tytär vauvan kanssa Punavuoren lastenneuvolan eteisaulassa
Helsingin Merimiehenkadulla 1951.

CC BY 4.0 Valokuvaaja Sakari Salokangas, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionumero N192552, Finna

 

Neuvolassa

Nuori äiti odottaa vauvansa kanssa vuoroaan Myllykalliontien lastenneuvolassa keväällä 1961.

Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä
sekä tuetaan vanhempia heidän huolenpito- ja kasvatustehtävässään.
Neuvolassa pyritään havaitsemaan erityistarpeet mahdollisimman varhain
ja järjestämään tarvittaessa tukea ja apua.
Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.

1920-luvulla perustettiin ensimmäiset lastenneuvolat Arvo Ylpön aloitteesta.

Nykyistä äitiys- ja lasteneuvolaa koskevat lait ja oppaat.

 

Astele, armas pienoinen,
äitisi ohjaa lastaan.
Et voi langeta, lintunen,
äitisi ottaa vastaan.
Lankeatko, no nostetaan,
luonas on auttajoita.
Mutta kun joudut maailmaan,
turhaan huutelet noita:
Siellä ne tökkii toisiaan,
harva on valmis nostamaan.

– H.J. Erkko –

 

Vuodesta 1938 alkaen Suomessa on jaettu odottaville äideille äitiyspakkauksia,
jotka ovat sisältäneet välttämättömiä vavanhoidossa tarvittavia vaatteita ja tavaroita.
Otteita äitiyspakkauksen historiasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25513_3.tif

 

Pullaa lapsille

Äiti leipoo lapsille pullaa 1950-luvun lähiökerrostalon keittiössä.

Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä 1950-luvulla.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 50
kappaleessa Arjen ateriat.

Kuva CC0 Valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10785

 

Puolukoita poimimassa

Äiti ja tytär puolukkametsässä

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Vauva
Vauva

Loru

Peukalopotti saaviin putosi,
Suomensotti sen pelasti
Lonkermanni sen kehtoon peitti                                                   
Kultaralli sen tuuditti.
Pikkurilli tahtia löi
ja kaikella tavalla metelöi.

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Vauva

 

Mi‘ lempi kaikissa vaiheissamme,
kuin enkel’ armias puolestamme.
Alati valvoo ja huolta kantaa,
ei mitään vaadi, vaan kaiken antaa?
On joukossa ihmistunteiden,
vain äidinrakkaus sellainen.
        – Sakari Topelius –

Kuva CC0 Pixabay

 

Vauva
Vauvaa syötetään

 

Kuva ©  Sastamala Visual Oy