Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Presidentti Kyösti Kallio, stadionin vihkiäiset, 1938

Tasavallan presidentti Kyösti Kallio (1873 – 1940) puhuu
Helsingin stadionin vihkiäisjuhlassa 12.6.1938.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuvia ja tietoja Kallion presidenttiajalta talvisodan sytyttyä,
kun eduskunta siirtyi evakkoon Kauhajoelle,
on Nuorten eduskunta-sivustolla.

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r38-156_4.tif

 

Presidentti Pehr Evind Svinhufvud Presidentti Pehr Evind Svinhufvud Presidentti Pehr Evind Svinhufvud

Presidentti Pehr Evind Svinhufvud puhuu suurnäyttelyn avajaisissa uudessa Messuhallissa.

Näyttely esitteli Suomen teollisuustuotantoa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 5.10.1935. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r35-437B_1.tif

 

Roskien keruuta uimarannalta Roskien keruuta uimarannalta Roskien keruuta uimarannalta

Kaksi naista kerää roskia uimarannan rantavedestä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N40812, Kalle Havas, Helsingin kaupunginmuseo.

 

Sokeritoppa ja sakset Sokeritoppa ja sakset Sokeritoppa ja sakset

Pienet sokeritopat painoivat kaksi kiloa tai viisi kiloa.
Suuret sokeritopat painoivat jopa 15 kiloa.
Kahvinjuojat suosivat sokeritopan kärkiosaa.
Se oli kovempaa ja kesti kauemmin sulaa suussa.
Monen mielestä topan kärki oli makeampaakin.

Toppa pilkottiin yleensä paloiksi kaupassa.
Topan leveä tyvi jäi usein kauppiaan varastoon.
Kotona sokeritoppa paloiteltiin sokerisaksilla.

Sokeritoppa valmistettiin puhtaasta ruokosokerista,
joka kaadettiin tötterömäiseen muottiin.
Tämän jälkeen sokeri sai kuivua pari viikkoa,
kunnes kiteet olivat asettuneet.

Esimerkiksi vuonna 1926 Helsingin Sanomissa oli mainos,
jossa kehotettiin ostamaan omaisille ja tuttaville
joululahjaksi sokerisakset.
Vaasan tehtaalla valmistui viimeinen
sokeritoppa vuonna 1957.

Isosta sokeritopasta ei ole helppoa saada paloja irti.
Millaisia keinoja olet yrittänyt?
Oletko joskus käynyt salaa hakemassa sokeria? Mitä tapahtui?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Sokeritoppia Sokeritoppia Sokeritoppia

Keiteleen Osuuskaupan työntekijöitä lastaamassa sokeritoppia
kuorma-auton lavalle 1930-1940-luvulla.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11231CxxA

 

Säveltäjä Jean Sibelius Säveltäjä Jean Sibelius Säveltäjä Jean Sibelius

70-vuotias säveltäjä Jean Sibelius (18.9.1935).

Jean Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä.
Hän sävelsi seitsemän sinfoniaa ja paljon musiikkia,
joka vaikutti suomalaisten kansallistuntoon Venäjän sortovallan aikana.

Sibeliuksen teoksia ovat Finlandia, Karelia-sarja, Lemminkäinen-sarja,
jossa mm. Tuonelan joutsen, Valse triste, Ateenalaisten laulu.
Lisäksi hän sävelsi vokaali-, kuoro- ja pianomusiikkia,
näytelmämusiikkia ja kamarimusiikkia.

Sibelius avioitui Aino Järnefeltin kanssa.
Aino oli Eero (taidemaalari) ja Arvid (kirjailija) Järnefeltin sisar.
Pari sai kuusi tytärtä: Eva, Ruth, Kirsti, Katarina, Margareta ja Heidi.

Ystävykset Jean Sibelius ja Armas Järnefelt juhlivat
Bobrikovin murhaa (1904) niin perusteellisesti,
että heidät vietiin poliisikamarille kuulusteltaviksi.
Poliisi kirjoitti pöytäkirjaan kuulustelun syyksi:
”Aiheeton ilo”.
Bobrikovin murhasta Ylen Elävässä arkistossa

Sibeliusten koti Tuusulanjärven rantatien varrella valmistui 1904.
Se sai nimekseen Ainola.
Siellä Sibelius kuoli aivoverenvuotoon 91-vuotiaana vuonna 1957.

Helsingin Suomalaisen Klubin tuottama verkkosivusto Sibeliuksesta.
(Printattuna Vesa Sirénin kokoamaa tietoa on peräti 1200 sivua.)

 

Sitaatti
Musiikki alkaa siinä, missä sanat loppuvat.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Sitaatti
Musiikki puhuu, kun sanat eivät riitä.         
- Hans Christian Andersen (1805 - 1875)

Lapsen suusta
Leikki-ikäiselle lapselle oli kerrottu erilaisista vammaisista.
Hän tiesi, että on näkö-, kuulo-, liikunta- ym. vammaisia.
Kadulla tuli vastaan kalju mies ja lapsi kysyi:
- Äiti, onko setä tukkavammainen?

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r35-164_1.tif

 

Taiteilija Wäinö Aaltonen Taiteilija Wäinö Aaltonen Taiteilija Wäinö Aaltonen

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen ja presidentti Pehr Evind Svinhufvudin eli Ukko-Pekan rintakuva (Helsinki 25.8.1938).

Wäinö Aaltonen (1894-1966) on Pohjoismaiden merkittävimpiä kuvanveistäjiä.
Hän teki Tampereen Hämeensillalla olevat Pirkkalaisveistokset
Eränkävijä, Kauppias, Suomen neito ja Veronkantaja vuosina 1928-29.

Muita hänen töitään ovat Paavo Nurmen patsas ja eduskuntatalon istuntosalin patsaat
Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja (1932).

Muotokuvat hän teki mm. presidentti K. J. Ståhlbergistä, kirjailija Joel Lehtosesta,
Jean Sibeliuksesta sekä Ruotsin kuningattaresta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Sitaatti
Luo, taiteilija! Älä puhu!
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Aforismi
Takuuvarma keino säilyttää itsensä luovana
on pakottaa itsensä oppimaan joka päivä jotain uutta.

 

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r38-325_2.tif

 

Tukinuittoa Tukinuittoa Tukinuittoa

Tukkilaisia erottelemassa tukkeja
1920-1930-luvulla.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7596C

 

Tukipahvit tukivat tuotetta ja tuotemerkkiä Tukipahvit tukivat tuotetta ja tuotemerkkiä Tukipahvit tukivat tuotetta ja tuotemerkkiä

Paperikääreisissä kahvipakkauksissa käytettiin tukipahvia.
Kun kahvipussi avattiin, niin ensin irrotettiin pussin päällä oleva sulkija.
Kun pussin suuta raotettiin, esiin tuli tukipahvi.
Pahvi piti paketin mallissaan ja toimi samalla aromisuojana.

Tukipahviin painettiin erilaisia keräilykuvia ja mainoksia.
Osa tukipahveista oli selkeästi mainoksia.
Niissä oli tuotteen nimi ja usein mainoslause.
Joissakin korteissa kerrottiin tuotteiden ominaisuuksista.

Keräilykuvat yleistyivät Suomessa 1930-luvulla.
Ennen viikkorahojen keksimistä ne olivat
aikuisten suosimien tuotteiden kylkiäisinä.
Erilaiset hyödylliset sarjat kannustivat
myös aikuisia keräämään kortteja.
Monet paahtimot julkaisivat reseptisarjoja
ja arkisia talousvinkkejä.

Korteissa oli myös hullunkurisia perheitä.
Kuvasta löytyy Aatos Oppi, opettajan poika,
joka mainostaa K-leipää.
Muita hahmoja olivat esimerkiksi:
Pekka Piippu, Maalari Matti, Ulla Pulla,
Kauppias Puoti ja Taimi Kukka.

Millaisia kortteja olet ottanut talteen tai nähnyt?
Entä vanhempasi? Kerro lisää.

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Tuoreita uimamaistereita Tuoreita uimamaistereita Tuoreita uimamaistereita

Uimamaisterivihkiäiset Mustikkamaan uimarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 

CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N102223, Kannisto Väinö, Helsingin kaupunginmuseo 1939.

 

Uima-asu ja ranta-asu 30-luvulta Uima-asu ja ranta-asu 30-luvulta Uima-asu ja ranta-asu 30-luvulta

Stockmannin valikoimissa oli 1930-luvulla
tämän näköisiä naisten uimapukuja sekä ranta-asuja.  

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0 Kuvan tunniste: N132546, Foto Roos, Helsingin kaupunginmuseo, 1930 –luku.