Kuvalista
![]() |
![]() |
Asutusta maaseudulla 1940-luvulla Uuden Suomen kummiperheen pihapiiri navettoineen metsänreunassa 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Asutustilaa rakennetaan Uusi koti Karjalaan jääneen tilalle alkaa valmistua. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Sanonta
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Emäntä lehmänsä kanssa Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua) Kasku Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Emäntä puuhellan ääressä Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa. Puuhella oli ennen kodin sydän. Kuvan kaltaisissa suurissa helloissa oli usein takana syvennys, Savupellejä oli useampia ja niistä vain yksi oli kerrallaan auki. Pienemmissä tiloissa oli myös peltikuorisia omilla jaloillaan seisovia Hellan kyljessä oli kuparinen säiliö veden lämmittämiseen. Edelleen monella kesämökillä on puuhella
Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Vanha tuutulaulu Elämänohje Sananlasku Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
|
|
Esiliina ja ompelutarvikkeita Kotikeittiöissä käytettiin esiliinaa, koska se suojasi vaatteita Esiliinoja ommeltiin puuvilla-, villa- ja satiinikankaasta. Esiliinat kuuluivat niin kiinteästi jokapäiväiseen elämään, Esiliinan on uskottu suojelevan myös pahuudelta, Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 40. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Evakkoemäntä arkipuuhissaan Emäntä pyyhkii pöytää. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Ei kaikki kaunis kultaista lie. - Hellevi Estama Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Evakkoemäntä leipoo rinkeleitä Emäntä leipoo. Sitaatti Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Evakkojen lehmä odottaa navetan valmistumista Asutustilan karja oli vielä tilapäissuojassa syyskuussa 1947, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Evakkoäiti ja lapset Evakkoäiti lapsineen. Sananlasku Aforismi
Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Halonhakkuutalkoot Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista Sota-aikana ja sen jälkeen järjestettiin paljon rakennus-, keräys-, CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
|
![]() |
![]() |
Hannes Kolehmainen Suurjuoksija Hannes Kolehmainen "Lentävä suomalainen" Hannes Kolehmainen (1889-1966) oli viisinkertainen olympiamitalisti. Urheilumuseon kuvia Finnassa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Heiniä seipäille 1/6 Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, Sananlasku Vanha loru Tästä lorusta on paljon muunnelmia.
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Heiniä seipäille 2/6 Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla. Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta. Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa. Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin. Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Helsinkiläisiä vedenneitoja Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.
|
![]() |
![]() |
Heteka Ennen vaahtokumi- ja runkopatjoja suomalaiset nukkuivat hetekoissa. Yksi Veikko Lavin kuuluisista lauluista on nimeltään Serenadi Hetekalle, jossa sanotaan: Rautaisessa hetekassa jokainen on maannut, pari ikäpolvea on siinä alun saanut. Sananlasku Kuva CCO Outi Mäki
|
![]() |
![]() |
Hetekan pääty Hetekan tärkein ominaisuus, jonka vuoksi sitä arvostettiin, Heteka saattoi olla levitettävä: Tavallinen patja hetekoissa oli pystyraidallinen flokkipatja ------- Olki oli joskus maaseudulla yleisin patjantäyte Kuva CCO Outi Mäki
|
![]() |
![]() |
Hevonen vetää niittokonetta Hevonen vetää niittokonetta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Hionta ja kiillotus Työntekijä hiomassa tai kiillottamassa metallikappaleita Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita osuusliikkeiden tarpeisiin. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
|
![]() |
![]() |
Hitsaaja Työntekijä hitsaamassa putkia yhteen Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
|
|
|
Hota-pulveri Hota-pulveri oli suosittu särkylääke 1960-luvulle asti. Hota-mainos: "Hota poistaa tuskan ja kuumeen. Hota-mainos: "Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä. Sanastoa apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus, Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
|
![]() |
![]() |
Hämeen korpien kauhu tiensä päässä Nelivuotias, 170-kiloinen uroskarhu, Hämeen korpien kauhu tiensä päässä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Isoisä, äiti ja lapsi Kolmen polven evakot. Arvoitus: Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla? Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Joulukuusen edessä perhekuva 1940-luvulla Pitkään lankaan kiinnitetyt paperiset Suomen liput ovat olleet yleisiä kuusenkoristeita. Perhekuvassa takana vasemmalla valokuvaaja Väinö Kanniston tytär Marja Kannisto ja vaimo Lyyli Kannisto. CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
![]() |
![]() |
Joulukuusen ja radion äärellä Kivistön perheen joulunviettoa 1940-luvulla. CC BY 4.0, Väinö Kannisto 3.1.1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
![]() |
![]() |
Joulukuusen jalka 1940-luvulta Tällainen joulukuusenjalka oli nopea ja helppo tehdä kotona itse CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
- 1
- 2
- 3
- 4
- seuraava ›
- viimeinen »