Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Asutusta maaseudulla 1940-luvulla

Uuden Suomen kummiperheen pihapiiri navettoineen metsänreunassa 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131.tif

 

Asutustilaa rakennetaan

Uusi koti Karjalaan jääneen tilalle alkaa valmistua.
Kaivo on saanut renkaansa. Asutustilaa rakennetaan.

Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois -Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_5.tif

 

Emäntä lehmänsä kanssa

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua)

Kasku
- Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle?
- Jännitys tiivistyy.

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif

Kuvia kaikille -sivusto

 

Emäntä puuhellan ääressä

Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa.
Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla.

Puuhella oli ennen kodin sydän.
Sillä tehtiin ruuat ja lämmitettiin vedet.
Keittiö tai tupa lämpisi nopeasti siinä samalla.
Iso puuhella oli paikoilleen muurattu.
Se sijoitettiin leivinuunin yhteyteen.
Monessa hellassa oli Högforsin valurautainen elementti.
Se upotetaan muurattuun jalustaan.
Huuva muurattiin hellan päälle.

Kuvan kaltaisissa suurissa helloissa oli usein takana syvennys,
jossa saattoi kovilla pakkasilla nukkua mukavan lämpimässä.
Vähintään sen paikan valloitti kissa.

Savupellejä oli useampia ja niistä vain yksi oli kerrallaan auki.
Kesäpelti päästi savukaasut suoraan piippuun.
Paistopelti ohjasi kaasut uunin ympäri.
Talvipelti pakotti savukaasut kiertämään muurissa niin,
että tiilet lämpenivät ja lämmittivät kotia.

Pienemmissä tiloissa oli myös peltikuorisia omilla jaloillaan seisovia
ja tulenkestävällä massalla vahvistettuja liesiä.
Luukut olivat valurautaa.

Hellan kyljessä oli kuparinen säiliö veden lämmittämiseen.
Sen lisäksi hellan suurimman levyn päällä pidettiin  
jatkuvasti kookasta vesikattilaa.

Edelleen monella kesämökillä on puuhella
ja sen virittelyä pidetään rentouttavana puuhana
- kunhan hormi on kuiva ja vetää hyvin.


Kehtolaulu (Raita tietokanta).

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Vanha tuutulaulu
Tuuti, tuuti lasta,
kissa tuli vastaan.
Kissa hyppäs kiikun päälle
ja kiikutteli lasta.

Elämänohje
Tee työtä kuin eläisit ikuisesti,
rakasta kuin kuolisit huomenna.
     

Sananlasku
Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_3.tif 

 

Esiliina ja ompelutarvikkeita

Kotikeittiöissä käytettiin esiliinaa, koska se suojasi vaatteita
aikana, jolloin kaikki pyykit pestiin käsin.
Myös koulussa monilla tytöillä oli esiliina,
ja niitä tehtiin koulukäsitöissä itse.

Esiliinoja ommeltiin puuvilla-, villa- ja satiinikankaasta.
Myös koristeluun käytettiin aikaa.
50-luvulla värikkäät ristipistokuviot ja ketjusilmukat olivat muotia.
Moni emäntä saikin lisäansioita esiliinoja ompelemalla.

Esiliinat kuuluivat niin kiinteästi jokapäiväiseen elämään,
että vanha esiliina herättää heti mielikuvia kodista, äidistä,
mummosta tai arkipäivän askareista.

Esiliinan on uskottu suojelevan myös pahuudelta,
ja se on suojannut varsinkin vatsassa olevaa lasta.
Esiliinaa onkin pidetty turvan ja suojelun symbolina.
Sanonta ”lähdetään jonkun esiliinaksi”
tarkoittaa, että ollaan jonkun tukena tai suojana.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 40.
Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 79.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Evakkoemäntä arkipuuhissaan

Emäntä pyyhkii pöytää. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Ei kaikki kaunis kultaista lie. 
Ei vahvalta vanhuus voimia vie. 
Tieltä risteää polku jokainen. 
Säästää syvimmät juuret pakkanen.

- Hellevi Estama

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_21.tif

 

Evakkoemäntä leipoo rinkeleitä

Emäntä leipoo.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_13.tif

 

Evakkojen lehmä odottaa navetan valmistumista

Asutustilan karja oli vielä tilapäissuojassa syyskuussa 1947,
jolloin sanomalehtimiesretkikunta teki tutustumismatkan
siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalaan ja Savoon.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_11.tif

 

Evakkoäiti ja lapset

Evakkoäiti lapsineen.
Kuva on otettu, kun sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sananlasku
Lapsen suusta kuulee totuuden.
Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
Leikki on lasten työtä.
Lapset ovat Herran lahja.
Lapsi tuo leivän mukanaan.
Lapsi on terve kun se leikkii.
Maasta se pienikin ponnistaa.

Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan..." löytyy YouTubesta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_12.tif

 

Halonhakkuutalkoot

Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista
lastaamassa koivuhalkoja kottikärryyn 1942.

Sota-aikana ja sen jälkeen järjestettiin paljon rakennus-, keräys-,
maatalous-, säästö- ja auttamistalkoita.
Ylen Elävä arkisto: Koko kansa talkoissa (8 min video)

CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7699

 

Hannes Kolehmainen

Suurjuoksija Hannes Kolehmainen "Lentävä suomalainen"
esiintyi Huhtamäki-yhtymän mainoksessa
ja suositteli Ranamalt-ravintojuomaa urheilijoille (Helsinki 6.7.1948).

Hannes Kolehmainen (1889-1966) oli viisinkertainen olympiamitalisti.
Hän juoksi Tukholman olympialaisissa kolme kultaa
ja yhden hopean ja Antwerpenissa kultaa maratoonilla.

Urheilumuseon kuvia Finnassa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-915_1.tif

 

Heiniä seipäille 1/6

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone.
Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä,
nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen.

Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta,
mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille,
joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku
Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
 

Vanha loru
Amalia armas, kippuravarvas,
käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia.
Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939.
Tempo mainosti:
Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

                 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.           

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif

 

Heiniä seipäille 2/6

Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla.

Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta.

Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa.
Siitä sai samalla vähän energiaakin.
Päiväkahvit juotiin heinäpellon reunalla.

Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin.

Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin.
Samoin paljaita jalkapohjia pistelevät heinänkorret.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_2.tif  http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/  

 

Helsinkiläisiä vedenneitoja

Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.

 

Heteka

Ennen vaahtokumi- ja runkopatjoja suomalaiset nukkuivat hetekoissa.
Niitä valmisti ensimmäisenä Helsingin teräshuonekalutehdas,
josta terässänky sai myös nimensä.

Yksi Veikko Lavin kuuluisista lauluista on nimeltään Serenadi Hetekalle, jossa sanotaan:

Rautaisessa hetekassa jokainen on maannut, pari ikäpolvea on siinä alun saanut.
...verkkopohja narahteli, rakkaat muistot mieleeni taas toi... koko talo kuuli sen,
kun kylkeä vain käänsi... nukahdettiin oman instrumentin säveliin...

Sananlaskuja
Niin makaa kuin petaa.
Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
                

Kuva CCO Outi Mäki     

 

Hetekan pääty

Hetekan tärkein ominaisuus, jonka vuoksi sitä arvostettiin,
oli se että luteet ja muut syöpäläiset eivät kyenneet pesiytymään siihen.
Hetekoita mainostettiin narinattomina,
vaikka kyllä niistä ääntä lähti.

Heteka saattoi olla levitettävä:
toinen vuode työnnettiin päiväksi toisen alle
ja saatiin näin huoneeseen tilaa.

Tavallinen patja hetekoissa oli pystyraidallinen flokkipatja
(kuva, Finna/Ilomantsin museosäätiö).
Flokkivanu oli kehräämöistä ja tekstiiliteollisuudesta
ylijäänyttä, revittyä pumpulimaista
ja helposti muotoutuvaa materiaalia (kierrätyskuituvanua),
joka sisälsi puuvillaa ja villaa.
Edelleenkin verhoilijat käyttävät flokkia
ja sitä myydään askartelutarkoituksiin.

------- 

Olki oli joskus maaseudulla yleisin patjantäyte
(yleinen vielä 1950-luvulla).
Se oli halpaa ja helppo vaihtaa,
mikä tehtiin noin kerran vuodessa – usein jouluksi.
Patjantäytteiksi valittiin parhaat,
pisimmät ja puhtaimmat rukiin oljet.
Tähkät poistettiin. Patja täytettiin siten,
että olkien paksuimmat tyvipäät aseteltiin
patjan päihin ja pehmeämmät päät keskelle.
Se vähensi pistelyä patjanpäällisen läpi.
Patjapussin suu ommeltiin suurin pistoin kiinni.
Kuva vanhasta olkipatjasta - ajalta ennen hetekoita.

Kuva CCO Outi Mäki

 

Hevonen vetää niittokonetta

Hevonen vetää niittokonetta.
Sadonkorjuu alkamassa1940-luvulla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-106_3.tif

 

Hionta ja kiillotus

Työntekijä hiomassa tai kiillottamassa metallikappaleita
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla Helsingissä 1948.

Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita osuusliikkeiden tarpeisiin.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764L

 

Hitsaaja

Työntekijä hitsaamassa putkia yhteen
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla
Helsingissä 1948.
Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita
osuusliikkeiden tarpeisiin.

Kuva  CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764R

 

Hota-pulveri

Hota-pulveri oli suosittu särkylääke 1960-luvulle asti.
Pulveri sekoitettiin veteen.

Hota-mainos:

"Hota poistaa tuskan ja kuumeen.
Vaaraton Hota-pulveri on erinomainen alkavan taudin ehkäisijä
ja tilapäisen väsymyksen poistaja.
Käyttäkää sitä!"

Hota-mainos:

"Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä.
Pitäkää aina mukananne pari lippua Hota-pulveria, niin apu on lähellä.
Se parantaa vaivattomasti ja tehokkaasti niin ”hankittua” päänsärkyä kuin muutakin.
Hota lievittää myös reumaattisia kipuja, kuumetta, rauhattomuutta y.m.s.
Saatavana apteekeista."

Sanastoa apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus,
plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, migreeni

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Hämeen korpien kauhu tiensä päässä

Nelivuotias, 170-kiloinen uroskarhu, Hämeen korpien kauhu tiensä päässä.
Ajon suunnittelija Jussi Numminen ja karhun kaataja Vilho Koskinen
ajokoirien Kipon ja Tuusikin kanssa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Tammela 18.12.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-654_2.tif

 

Isoisä, äiti ja lapsi

Kolmen polven evakot.
Emäntä hellan ääressä lapsi sylissään,
vanha isäntä kainalosauvoineen seuraa sängyn laidalta.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Arvoitus: Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla?    
Vastaus: Ihminen

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa:d2004_17_r1_47_673_22.tif

 

Joulukuusen edessä perhekuva 1940-luvulla

Pitkään lankaan kiinnitetyt paperiset Suomen liput ovat olleet yleisiä kuusenkoristeita.

Perhekuvassa takana vasemmalla valokuvaaja Väinö Kanniston tytär Marja Kannisto ja vaimo Lyyli Kannisto.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulukuusen ja radion äärellä

Kivistön perheen joulunviettoa 1940-luvulla.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 3.1.1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulukuusen jalka 1940-luvulta

Tällainen joulukuusenjalka oli nopea ja helppo tehdä kotona itse
ja näitä tehtiin myös koulun kärityötunnilla.
Tällaisessa jalassa kuusi kuivaa nopeasti
eikä sitä voi kovin montaa päivää pitää sisällä.

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna