Kuvalista
![]() |
![]() |
Joulukuusen karamelli 1940-luvulta Kuvan kuusenkaramelli on Maria Lindströmin valmistama 1939 - 1944. Samalla mallilla tehtiin syötäviä karamelleja, Puupalan päälle on kiedottu ensin silkkipaperia, Karamelli koristeltiin usein kiiltokuvalla Kuusen koristeina on käytetty piparkakkuja ja muita leivonnaisia, CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
![]() |
![]() |
Joulukuusen vierellä Joulutunnelmissa. Huomaa naisen hiusverkko. CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
![]() |
![]() |
Joulukuusta pidempi Joulukuusen jalkana toimii pieni rahi, jonka keskellä on reikä. Ajalle tyypillistä on lautalattia, räsymatot, sisäkengät, Arvoitus Kuuluu sinulle, muut sitä eniten käyttävät. CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
![]() |
![]() |
Joulumielellä 1940-luvulla pienillä tytöillä oli rusetti ja pienillä pojilla sukkahousut. Kuusessa palavat oikeat kynttilät. CC BY 4.0, Väinö Kannisto noin 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
![]() |
![]() |
Joulumielellä koko perhe Perhe viettää joulua kotona, isä, äiti, poika ja tyttö. Ikkunasta heijastuu valokuvaaja jalustan ja kuvausvalon kanssa. CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
![]() |
![]() |
Jouluna kotona Kuva on helsinkiläisestä kodista 1940-luvulta. Etsi kuvasta taistelevat metsot, Martta-nukke, heteka, herätyskello ja palava kuusenkynttilä. CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
![]() |
![]() |
Joulunviettoa 1945 Äiti, isä ja neljä lasta katetun kahvipöydän luona Kuusessa palavat kynttilät. CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1945, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
![]() |
![]() |
Joulunviettoa paperisissa tonttulakeissa Kuvassa on valokuvaaja Väinö Kanniston perhettä jouluna 1946. CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna
|
![]() |
![]() |
Juho Kusti, Alli ja Annikki Paasikivi Vastavalittu Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi ja valtioneuvoksetar Alli Paasikivi, keskellä presidentin tytär, arkkitehti Annikki Paasikivi. Paasikivellä oli ensimmäisen vaimonsa Annan kanssa neljä lasta. Anna kuoli 1931 ja kolme vuotta myöhemmin Paasikivi solmi avioliiton Allin kanssa. Suomen armeijan lyhyitä videoita 1940-luvulta: kuvia voi katsoa diaesityksenä, jonka kuvien vaihtumisaikataulun voi itse asettaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
|
|
Kahvin lisäkkeitä, voimikkeita ja mustaa pörssiä Kahvia säännösteltiin 15 vuoden ajan. Kahvinlisäkkeet olivat sekoituksia, Ohje lisäkepaketin kyljessä: Onko sinulla kokemuksia lisäkkeistä tai voimikkeista? Millaisia? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
|
![]() |
![]() |
Kaivolla Uuden Suomen kummiperheen tytär kaivolla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta (1940-lukua). Sananlasku Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
|
|
Kalsiumlaktaatti ja särkylääke Kalsiumlaktaatti on valkoista jauhetta, joka nautitaan veteen sekoitettuna. Se on lääke, jolla hoidetaan kalsiumin puutostiloja. Se on myös happamuudensäätöaine, säilöntäaine ja hapettumisenestoaine, jota käytetään mm. juustoissa. Sanastoa: apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus, plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, osteoporoosi Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
|
![]() |
![]() |
Karjalainen isoäiti hoitolapsineen Karjalainen isoäiti lasten kanssa uuden kodin ovella Marttilan invalidikylässä, Helsingissä (2.5.1941). Pitäjänmäen invalidikylän rakentamisesta huolehti Punainen Risti. Rakennusmateriaaleja saatiin Ruotsista. Monet asukkaat olivat siirtoväkeä Karjalasta. Lapsen suusta Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Kauko Käyhkö Laulaja ja viihdetaiteilija Kauko Käyhkö studiossa mikrofonin äärellä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Kauko Käyhkö Laulaja ja viihdetaiteilija Kauko Käyhkö (1916-1983) ja haitari. Helsinki 20.9.1947. Kauko Käyhkö oli Dallapé-orkesterin solisti ja esiintyi myös Kipparikvartetissa. Käyhkö levytti useita Toivo Kärjen ja Reino Helismaan lauluja. YouTubesta löytyy useita Kauko Käyhkön lauluja. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
|
|
|
Kaulauslauta ja tukki Kaulauslauta ja -tukki olivat entisajan mankeli. Hieman kosteat, viikatut ja vedetyt liinavaatteet kiedottiin tiukasti kaulaustukin ympärille. Kaulauslautaa kutsutaan myös kauluulaudaksi ja Karjalassa rullookartuksi ja kataipaalikaksi. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 42. Kuva © Kirsi Alastalo
|
|
|
Kekseliään kansan korvikkeet ja vastikkeet Vaikeina aikoina kahvia säännösteltiin. Kahvin vastike ei sisältänyt lainkaan kahvia. Korvikkeessa oli yleensä aitoa kahvia 15–25 %. Luontaistuotekaupoissa myydään nykyään pikakahvin kaltaista vastiketta. Oletko juonut korvikkeita tai vastikkeita? Miltä ne maistuivat? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
|
![]() |
![]() |
Kirjailija Aale Tynni Aale Tynni oli syntyjään inkeriläinen. Hän sai lyriikan kultamitalin Lontoon kesäolympiakisoissa vuonna 1948. Teoksia: Kynttilänsydän 1938, Vesilintu 1940, Lähde ja matkamies 1943, Lehtimaja 1946, Soiva metsä 1947, Tuhat laulujen vuotta 1957, Balladeja ja romansseja 1967, Vihreys 1979, Vuodenajat 1987, Inkeri, Inkerini 1990 sekä lastenkirjat Kissa liukkaalla jäällä 1954, Satuaapinen 1955 ja Heikin salaisuudet 1956. Ensimmäisen puolisonsa Kauko Pirisen kanssa Aale Tynni sai kolme lasta. Liiton päätyttyä eroon, hän avioitui 1960 kansanrunoudentutkija Martti Haavion eli runoilija P. Mustapään kanssa. Aale Tynnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Valokuvaaja Erkki Johannes Viitasalo/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Kirjailija Aila Meriluoto Runoilija, kirjailija ja suomentaja Aila Meriluoto (1924 - 2019) Aila Meriluodon runoteos Lasimaalaus oli ilmestynyt jouluksi 1946, Aila Meriluoto julkaisi noin 30 teosta. Runokokoelmia: Lasimaalaus, Sairas tyttö tanssii, Pahat unet, Portaat, Asumattomiin, Tuoddaris, Silmämitta, Elämästä, Varokaa putoilevia enkeleitä, Talvikaupunki, Ruusujen sota, Kimeä metsä, Kootut runot, Miehen muotoinen aukko, Tämä täyteys, tämä paino Elämäkerrallisia teoksia: Lauri Viita, legenda jo eläessään, Lasimaalauksen läpi. Päiväkirja vuosilta 1944–47, Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953–1975, Mekko meni taululle, Tältä kohtaa. Päiväkirja vuosilta 1975–2004 (toim. Anna-Liisa Haavikko). Romaaneja: Peter-Peter: Erään rakkauden asiapaperit, myöhemmin nimellä Peter-Peter, Kotimaa kuin mies, Sisar vesi, veli tuli Lasten- ja nuortenkirjoja: Pommorommo, Ateljee Katariina, Meidän linna, Vihreä tukka Aila Meriluoto sai lukuisia palkintoja ja tunnustuksia: Meriluoto solmi avioliiton kirjailija Lauri Viidan kanssa vuonna 1948. Meriluoto sai Valtion taiteilijaeläkkeen 1986. Oman kirjailijauransa lisäksi Meriluoto suomensi muun muassa Rilkeä,
cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, Helsinki 7.2.1947.
|
![]() |
![]() |
Kuokanterää tahkotaan teräväksi Mies tahkoaa Karkkilan raivausleirillä kuokanterää teräväksi. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Lampaita Invalidisäätiön työkeskuksessa 1941 Invalidisäätiön työkeskuksessa Saaren kartanossa opiskeltiin myös kotieläinoppia. Kuvassa "oppikirjat" karsinassaan. Saaren kartano Mäntsälässä toimi sotainvalidien huoltamiseksi perustetun Invalidisäätiön työkeskuksena vuodesta 1940. Kuvattu Mäntsälässä 14.2.1941. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Lapset läksyjen parissa Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi 1940-luvulla. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerätiin rahaa lukijoilta. Tässä kummiperheen lapset tekevät läksyjään kynttilän valossa. Kuulakärkikyniä ei ollut vaan kirjoitettiin puuvartisilla mustekynillä. Sota- ja pula-aikana lasten vaatteet valmistettiin usein aikuisten vanhoista kuluneista vaatteista. Esiliina etehesi lapsonen laita, Tytöillä oli tavallisesti pitkät hiukset ja ne pidettiin leteillä, jotka sidottiin silkkinauhalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Leipiä ja pullia tilauksesta Jääskestä kotoisin oleva Helena Ikonen leipoi imatralaisille pullat ja leivät asiakkaiden tuomista aineista. Kuvassa on tyypillinen oman aikakautensa puuhella. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
|
![]() |
![]() |
Maatöissä 1942 Koululaisia mukana maatöissä jatkosodan aikana vuonna 1942. Kuva Flickr
|
|
|
Metsätyömaiden tehopakkaus Vuonna 1945 saatiin lahjaksi pieni kahvierä ulkomailta.
Pakkauksia oli myös suurempaa kokoa. Onko sinulla kokemuksia tai kulkeeko suvussasi tarinoita siitä, Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
|