1. Etusivu
  2. Kuvat
  3. Kuvalista

Kuvalista

Tulosta sivu
Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Mustekynän pyyhkimiä, mustepullo ja mustekynä

Pulpetin kannessa oli kynäkaukalo ja sen vieressä mustepullo.
Pahvisessa laatikossa pulpetin sisällä säilytettiin
lyijykynää, kumia, viivoitinta ja väriliituja.
Erityisen huolellisesti piti käsitellä metallikärkistä
mustekynää, jolla opeteltiin kaunokirjoitusta.

Tytöt vertailivat kenellä on
kaunein mustekynän pyyhin.
Niitä tehtiin leikkaamalla pyöreitä kangastilkkuja,
jotka ommeltiin keskeltä yhteen.
Koristeeksi laitettiin nappi.

Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 65
kappaleessa 17. Koulu.

Kuva © Kirsi Alastalo

 
Nainen rannalla

Kuva on otettu Hietaniemen uimarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 

Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150908, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.

 
Nuken kaulusröyhelö

Nuken silkkinen käsin ommeltu kaulusröyhelö (pituus 39 cm),
jonka yläreunan nauhakujaan on pujotettu keltainen silkkinauha.
Kaulusröyhelön reunaan on ommeltu kapea vaalea tehdasvalmisteinen pitsi.

Vauvoilla pidettiin ennen tällaisia röyhelökauluksia,
joissa saattoi olla pitsi- tai frivoliteereunus.
Niitä oli helpompi vaihtaa ja pestä kuin nuttuja.
Äitiysavustukseen (äitiyspakkaus) vuonna 1955 sisältyi yksi vauvan röyhelökaulus.

Kuvan kaulusröyhelö on ollut mukana nukkeleikeissä 1940—1959.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21176:203

 
Nuken pyykkilauta

Pienikokoinen lapsen leikkikaluksi tarkoitettu pyykkilauta.
Kehikko on raakapuusta valmistettu, keskellä on aaltomaisesta peltilevystä reunapuihin naulaamalla kiinnitetty hankausalusta.
Ylälaidassa on pieni puinen kaukalo saippuaa varten.
Ollut käytössä 1940-luvulla.
Pyykkilaudan korkeus on 32 cm ja leveys 16 cm.

Aikuisten pyykkilautoja: kuva 1 ja kuva 2

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Etelä-Karjalan museo, EKMEKMEE6575:

 
Nukke

Luonnonvaaleasta ja ihonvärisestä puuvillapalttinasta ommeltu tyttönukke,
jolla on massasta valmistetut käsivarret, pää ja hiukset.
Kasvonpiirteet on maalattu.
Nukella on jalassaan trikookankaasta ommellut sukat ja mustat pegamoidikengät, joissa on pahvipohja.
Pegamoidi (pesukangas) on kangasta, joka on tehty vedenpitäväksi
kyllästämällä se nitroselluloosasta, kamferista, risiiniöljystä ym. valmistetulla massalla.
Sitä on käytetty kirjansidonnassa.

Nuken pituus on 35 cm.

Näitä nukkeja valmistettiin teollisesti vuosina 1930 – 1949.

Leikkikaluja Finnassa

 
Nukke

Tämä nukketaloihin sopiva miesnukke on vuosilta 1930—1959.
Se on vain 14,5 cm pitkä.
Hattu on samaa massaa kuin pää.
Pitkät housut on ommeltu ruskeasta villahuovasta ja pusero vaaleansinisestä trikoosta.
Vaatteet on ommeltu käsin.
Solmio on ommeltu kiinni puseron rintamukseen.
Raajat ovat hopeanväristä metallia.
Kädet on maalattu ihonvärisiksi, kengät mustiksi, käsivarsien ja säärien ympärille on kiedottu tiukkaan harmaata lankaa.
Vaatteet on ommeltu yhteen, joten nukkea ei voi riisua.

Kysymyksiä nukkekotileikeistä

Leikkikaluja Finnassa

 
Nurmikset

Ruuvareita eli ruuviluistimia valmistettiin luovutetun Karjalan alueella Nurmin kylässä.
Siksi niitä kutsuttiin myös nimellä nurmikset.
Vaikka nurmisten valmistus loppui 30-luvulla,
monet käyttivät edullisia nurmiksia vielä 50-luvulla.

Nurmis-luistimet kiinnitettiin hiihtokengän eli monon pohjissa oleviin reikiin ruuvaamalla.
Kuvassa näkyvä avain roikkui lapsilla kaulassa.
Avaimen piikillä puhdistettiin monon pohjan reikä lumesta ennen luistinterän kiinnitystä.

Monot olivat 50-luvulla talvisin koulujalkineet – paitsi märällä kelillä, jolloin käytettiin kumisaappaita.
Mono oli alun perin Jussi Monosen perustaman Lahden saapas- ja lapikasteollisuus Oy:n oma tuotemerkki.
Kun kansa alkoi kutsua kaikkia hiihtokenkiä monoiksi, sana vakiintui yleisnimeksi.

Suksiin kiinnittämistä varten monon pohjiin tehtiin naskalilla reiät.
Siteiden piikit upposivat reikiin ja pitivät monot kiinni suksissa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 43.

Kuva © Kirsi Alastalo

 
Näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen

Kansallisteatterin monipuolinen näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen (1921-1999)
tutkimassa roolivihkoaan (Helsinki 14.2.1949).

Volaselle myönnettiin akateemikon arvo ja hänet nimitettiin myös taitelijaprofessoriksi.
Hän oli taitava runonlausuja ja esiintyi teatterin lisäksi radiossa ja televisiossa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r49-1039_1.tif

 
Paasikivi ja Mannerheim

Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi tervehtii Suomen marsalkka Mannerheimiä Suurkirkon portailla eduskunnan 40-vuotisjuhlajumalanpalveluksen päätyttyä.

Helsinki 23.5.1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 
Paasikivi ja Mannerheim

Presidentti J.K. Paasikivi tervehdyskäynnillä Kaivopuistossa presidentin virasta vetäytyneen Suomen marsalkka Mannerheimin luona.

Helsinki 11.3.1946.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 
Painonnostoa Hietarannassa

Kuntoilua Hietaniemen uimarannalla uinnin lomassa.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150829, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.

 
Pallopeli Hietarannassa

Helsingin Töölössä sijaitseva Hietaniemen matala uimaranta
Hietsu on vuosikymmeniä vetänyt väkeä uimaan ja auringonottoon.

Löhöilyn lisäksi rannassa on mahdollisuus pelata rantalentopalloa ja koripalloa.
Rannalla järjestetään myös konsertteja ja muita tapahtumia.
Lapsille löytyy oma leikkipaikkansa.

1930 valmistunut Gunnar Taucherin suunnittelema
Hietarannan paviljonki on jo rapistunut.
Paviljongissa oli aiemmin rannan kahvila ja yleiset pukuhuoneet.

Lähietäisyydellä sijaitsee minigolf-rata ja Taivallahden tenniskeskus.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150889, Kannisto Väinö, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.

 
Pallopeliä uimarannalla

Kuva on otettu Hietaniemen uimarannalla Helsingissä.

Hietaranta

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N158773, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1943.

 
Perunanistutusta

Perunanistutusta Nikkilän mallitilalla Sipoossa toukokuussa 1945.

Sananlasku
- Ahkeruus kovankin onnen voittaa.
- Eihän nämä perunat maistu hongalta eikä haavalta.
- Mitä pöljempi isäntä, sitä isommat perunat.
- Lesken lempi on kuin lämmitetty perunasoppa.
- Peruna on puoli leipää.
- Mikkelistä akat tupiin, perunat kellariin.
- Anna maalle, kyllä maa antaa takaisin

Sanontoja
- Jokin asia on "kuuma peruna".
- Kukkiihan se perunakin.
- Ei keitetty peruna idä.
 

Perunan viljelyä on ohjeistettu näin:
Alakuulla alas, yläkuulla ylös.
Alakuulla istutetaan, että kasvu lähtee alas mukuloihin, eikä tee vartta.
Alakuulla istutetun perunan siemenperuna mätänee paremmin pois
ja tulee enemmän uusia perunoita.
Yläkuulla nostettu peruna säilyy paremmin.

Tällaisiin ohjeisiin liittyy tuttu sanonta "odottaa kuin kuuta nousevaa”.
Vanha kansa nimittäin tiesi,
ettei tiettyjä töitä kannata tehdä laskevan kuun aikaan,
koska silloin tulos on paljon huonompi.
Kun kuu on nouseva, niin kasvuvoima luonnossa nousee ylös.
Samaan perinnetietoon nojaa ohje:
Syyskuussa yläkuussa kannattaa lähteä sienimetsään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Sipoo 7.5.1945. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_45-550_2.tiff

 
Pikkupojat ongella

Pikkupojat ongella Sörnäisten rannassa Helsingissä.
Taustalla näkyy Sörnäisten satamaa.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.

 
Poljettava ompelukone


Vaikka ensimmäiset sähkökäyttöiset ompelukoneet
oli esitelty jo Pariisin maailmannäyttelyssä 1867
ja Singer oli tuonut kotikäyttöön tarkoitetun
sähköompelukoneen markkinoille 1920-luvulla,
tavallisissa kodeissa polkuompelukoneet olivat 50-luvulla vielä hyvin yleisiä.

Koneissa oli vain tikin pituuden säätö, ei sik-sak-tikkiä.  
Mutta ei ollut joustavia kankaitakaan,
joissa jousto-ommelta tai siksakia olisi välttämättä tarvinnut.

Saumat huoliteltiin joko käsin
tai ompelemalla ensin nurjat puolet vastakkain
ja kääntämällä kangas niin,
että seuraavalla tikillä kankaan reuna jäi kahden tikkirivin väliin.

Ompelukoneen oikeassa reunassa olevasta pyörästä pyöräytettiin itseen päin
ja kun poljin pöydän alla alkoi heilua,
liikettä jatkettiin nilkoilla pumppaamalla.

Polkuompelukoneet olivat kestäviä
ja tikistä tuli kaunis niin ohuelle kuin paksulle kankaalle.


Ompelukonemerkkejä ovat Bernina, Pfaff, Husqvarna viking,
Singer, Janome, Brother, Elna, Eva ja Juki.

 

cc Outi Mäki

 
Postikortti rintamalta eli kenttäpostia

 

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka,
sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Youtubessa on kanava nimeltä Suomi sodassa - Suomen sotahistorian arkisto.
Se sisältää paljon tietoutta Suomen käymistä sodista
ja mm. veteraanien lyhyitä haastatteluita ym.
 

Postikortti on kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

 
Postimerkkejä

TAVARA KORTILLA

                         Kuru 27.10. 1945

Hyvä serkku!
Vaivaan sinua taas kerran.
Lähetän sinulle ostokortteja.
Ostaisitko niillä tehtaan kaupasta
housut ja kangasta.

Tupakkaakin pitäisi saada:
Työmiestä ja Klubi 7.
Osta niin paljon kuin saat!

Lähetän sinulle omat korttini,
joita en tarvitse.
Käytä niitä omiin tarpeisiisi.

Terveisin
Hilma

ps. Tiedätkö, mistä saisi lastenrattaat?

 

KESKUSTELUN AIHEITA
Löytyikö rintamamiehille heti sodan jälkeen töitä?
Minkäläisia  töitä oli saatavissa?
Mistä tavaroista oli puutetta?
Mitkä tavarat olivat kauimmin kortilla?
Harjoitettiinko vaihtokauppaa?
Kärsittiinkö niukkojen korttianosten vuoksi suurta puutetta?
Miten tuettiin perheitä, joiden huoltaja oli kuollut?
Millaista apua sotalesket saivat?
Millaista apua saatiin ulkomailta, esim. Amerikan sukulaisilta?

Mikä oli vaikeinta sodan jälkeen?
Mistä saatiin uutta elämänuskoa sodan jälkeen?

kuva on kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

 
Presidentti Risto Ryti

Suomen tasavallan viides presidentti, vuosina 1940 - 1944.
Talvisodan aikana juristi Risto Ryti toimi pääministerinä.

Ryti otti syyn Saksan kanssa liittoutumisesta vastuulleen
ja rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa oli mahdollista kirjoittaa.
Sodan jälkeen Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä
kuritushuoneeseen kymmeneksi vuodeksi.
Presidentti Paasikivi armahti hänet vuonna 1949.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa:d2004_17_r1_r30-49-541_1.tif

 
Puinen leikkijunanvaunu

Vaunun pituus on 20 cm, leveys 8 cm ja korkeus 11 cm.

Leikkikaluja Finnassa.

 

Kasku
Matkustaja kysyi Savossa konduktööriltä:
- Onko tuolla perässä tilaa?
- On siellä tilloo, vuan ku ei oo junnoo, vastasi konduktööri.

 

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus

 
Puinen leikkijunanvaunu

Vaunun pituus on 20 cm, leveys 8 cm ja korkeus 11 cm.

Leikkikaluja Finnassa.

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM18240

 
Pääministeri Risto Ryti

Pääministeri Risto Ryti pitää radiopuhetta,
jossa hän käsittelee mm. Suomen suhdetta Neuvostoliittoon.

Helsinki 18.8.1940.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Suomen armeijan lyhyitä videoita 1940-luvulta:
mm. Mannerheim ja Ryti Mikkelissä;
yhteistyötä saksalaisten kanssa; Svinhufvud rintamalla;
Joukkojen etenemistä; kunniamerkkien jakoa sotilaille;
maataloustöitä; rakennustöitä.

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-352_1.tif

 
Sakariinikiteet ja sakariinitabletit

Sakariini on vanhin keinotekoinen makeutusaine.
Sitä on käytetty 1900-luvun alusta asti.
Sakariinin makua on kuvattu metalliseksi.

Pieniä sakariinitabletteja käytettiin
kahvin ja kahvinkorvikkeiden kanssa.
Myös sakariini oli vaikeimpina aikoina kortilla.
Astran sakariinia myytiin puisissa rasioissa.
Sitä salakuljetettiin Ruotsista Suomeen.

Teollisuus osti sakariinia ja makeutti sillä
mehuja, kotikaljaa ja limonadeja.

Oletko ostanut sakariinilla makeutettuja herkkuja? Millaisia?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 
Sikuria pihoilla ja kaupoissa

Sikuria käytettiin kahvin korvikkeissa.
Monilla pihoilla kasvatettiin sikurijuurta.
Syksyllä juuret korjattiin, pestiin,
paloiteltiin ja kuivatettiin uunissa.
Lopuksi palat paahdettiin,
jauhettiin hienoksi kahvimyllyssä
ja sekoitettiin kahviin.

Suosituin sikurimerkki oli
Wilhelm Schaumanin Pietarsaaren sikuri.

Sikurin kukka on sininen.
Ehkä sen vuoksi sikuripakkaukset olivat usein sinisiä.

Onko sinulla kokemuksia sikurista? Millaisia?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 
Silkkipainossa

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton silkkipainon henkilökunta
työpaikallaan Helsingissä 1948.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7807A