Kuvalista | Page 3

Tulosta sivu

		Mustekynän pyyhkimiä, mustepullo ja mustekynä Pulpetin kannessa oli kynäkaukalo ja sen vieressä mustepullo. Pahvisessa laatikossa pulpetin sisällä säilytettiin lyijykynää, kumia, viivoitinta ja väriliituja. Erityisen huolellisesti piti käsitellä metallikärkistä mustekynää, jolla opeteltiin kaunokirjoitusta. Tytöt vertailivat kenellä on kaunein mustekynän pyyhin. Niitä tehtiin leikkaamalla pyöreitä kangastilkkuja, jotka ommeltiin keskeltä yhteen. Koristeeksi laitettiin nappi. Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 65 kappaleessa 17. Koulu. Kuva © Kirsi Alastalo
		Nainen rannalla Kuva on otettu Hietaniemen uimarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150908, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.
		Nuken kaulusröyhelö Nuken silkkinen käsin ommeltu kaulusröyhelö (pituus 39 cm), jonka yläreunan nauhakujaan on pujotettu keltainen silkkinauha. Kaulusröyhelön reunaan on ommeltu kapea vaalea tehdasvalmisteinen pitsi. Vauvoilla pidettiin ennen tällaisia röyhelökauluksia, joissa saattoi olla pitsi- tai frivoliteereunus. Niitä oli helpompi vaihtaa ja pestä kuin nuttuja. Äitiysavustukseen (äitiyspakkaus) vuonna 1955 sisältyi yksi vauvan röyhelökaulus. Kuvan kaulusröyhelö on ollut mukana nukkeleikeissä 1940—1959. Leikkikaluja Finnassa Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21176:203
		Nuken pyykkilauta Pienikokoinen lapsen leikkikaluksi tarkoitettu pyykkilauta. Kehikko on raakapuusta valmistettu, keskellä on aaltomaisesta peltilevystä reunapuihin naulaamalla kiinnitetty hankausalusta. Ylälaidassa on pieni puinen kaukalo saippuaa varten. Ollut käytössä 1940-luvulla. Pyykkilaudan korkeus on 32 cm ja leveys 16 cm. Aikuisten pyykkilautoja: kuva 1 ja kuva 2 Leikkikaluja Finnassa Kuva CC BY-ND 4.0, Etelä-Karjalan museo, EKMEKMEE6575:
		Nukke Luonnonvaaleasta ja ihonvärisestä puuvillapalttinasta ommeltu tyttönukke, jolla on massasta valmistetut käsivarret, pää ja hiukset. Kasvonpiirteet on maalattu. Nukella on jalassaan trikookankaasta ommellut sukat ja mustat pegamoidikengät, joissa on pahvipohja. Pegamoidi (pesukangas) on kangasta, joka on tehty vedenpitäväksi kyllästämällä se nitroselluloosasta, kamferista, risiiniöljystä ym. valmistetulla massalla. Sitä on käytetty kirjansidonnassa. Nuken pituus on 35 cm. Näitä nukkeja valmistettiin teollisesti vuosina 1930 – 1949. Leikkikaluja Finnassa Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21176:2
		Nukke Tämä nukketaloihin sopiva miesnukke on vuosilta 1930—1959. Se on vain 14,5 cm pitkä. Hattu on samaa massaa kuin pää. Pitkät housut on ommeltu ruskeasta villahuovasta ja pusero vaaleansinisestä trikoosta. Vaatteet on ommeltu käsin. Solmio on ommeltu kiinni puseron rintamukseen. Raajat ovat hopeanväristä metallia. Kädet on maalattu ihonvärisiksi, kengät mustiksi, käsivarsien ja säärien ympärille on kiedottu tiukkaan harmaata lankaa. Vaatteet on ommeltu yhteen, joten nukkea ei voi riisua. Kysymyksiä nukkekotileikeistä Leikkikaluja Finnassa Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21176:3
		Nurmikset Ruuvareita eli ruuviluistimia valmistettiin luovutetun Karjalan alueella Nurmin kylässä. Siksi niitä kutsuttiin myös nimellä nurmikset. Vaikka nurmisten valmistus loppui 30-luvulla, monet käyttivät edullisia nurmiksia vielä 50-luvulla. Nurmis-luistimet kiinnitettiin hiihtokengän eli monon pohjissa oleviin reikiin ruuvaamalla. Kuvassa näkyvä avain roikkui lapsilla kaulassa. Avaimen piikillä puhdistettiin monon pohjan reikä lumesta ennen luistinterän kiinnitystä. Monot olivat 50-luvulla talvisin koulujalkineet – paitsi märällä kelillä, jolloin käytettiin kumisaappaita. Mono oli alun perin Jussi Monosen perustaman Lahden saapas- ja lapikasteollisuus Oy:n oma tuotemerkki. Kun kansa alkoi kutsua kaikkia hiihtokenkiä monoiksi, sana vakiintui yleisnimeksi. Suksiin kiinnittämistä varten monon pohjiin tehtiin naskalilla reiät. Siteiden piikit upposivat reikiin ja pitivät monot kiinni suksissa. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 43. Kuva © Kirsi Alastalo
		Näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen Kansallisteatterin monipuolinen näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen (1921-1999) tutkimassa roolivihkoaan (Helsinki 14.2.1949). Volaselle myönnettiin akateemikon arvo ja hänet nimitettiin myös taitelijaprofessoriksi. Hän oli taitava runonlausuja ja esiintyi teatterin lisäksi radiossa ja televisiossa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r49-1039_1.tif
		Paasikivi ja Mannerheim Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi tervehtii Suomen marsalkka Mannerheimiä Suurkirkon portailla eduskunnan 40-vuotisjuhlajumalanpalveluksen päätyttyä. Helsinki 23.5.1947. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-513B_12.tif
		Paasikivi ja Mannerheim Presidentti J.K. Paasikivi tervehdyskäynnillä Kaivopuistossa presidentin virasta vetäytyneen Suomen marsalkka Mannerheimin luona. Helsinki 11.3.1946. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-444_14.tif
		Painonnostoa Hietarannassa Kuntoilua Hietaniemen uimarannalla uinnin lomassa. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150829, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.
		Pallopeli Hietarannassa Helsingin Töölössä sijaitseva Hietaniemen matala uimaranta Hietsu on vuosikymmeniä vetänyt väkeä uimaan ja auringonottoon. Löhöilyn lisäksi rannassa on mahdollisuus pelata rantalentopalloa ja koripalloa. Rannalla järjestetään myös konsertteja ja muita tapahtumia. Lapsille löytyy oma leikkipaikkansa. 1930 valmistunut Gunnar Taucherin suunnittelema Hietarannan paviljonki on jo rapistunut. Paviljongissa oli aiemmin rannan kahvila ja yleiset pukuhuoneet. Lähietäisyydellä sijaitsee minigolf-rata ja Taivallahden tenniskeskus. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150889, Kannisto Väinö, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.
		Pallopeliä uimarannalla Kuva on otettu Hietaniemen uimarannalla Helsingissä. Hietaranta Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N158773, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1943.
		Perunanistutusta Perunanistutusta Nikkilän mallitilalla Sipoossa toukokuussa 1945. Perunasta tehdään monenlaisia ruokia: muusia, uuniperunoita, perunakeittoa, paistinperunoita, keitettyjä perunoita, ranskalaisia perunoita - jopa perunapuuroa ja perunaleivoksia. Sananlasku - Ahkeruus kovankin onnen voittaa. - Eihän nämä perunat maistu hongalta eikä haavalta. - Mitä pöljempi isäntä, sitä isommat perunat. - Lesken lempi on kuin lämmitetty perunasoppa. - Peruna on puoli leipää. - Mikkelistä akat tupiin, perunat kellariin. - Anna maalle, kyllä maa antaa takaisin Sanontoja - Jokin asia on "kuuma peruna". - Kukkiihan se perunakin. - Ei keitetty peruna idä. Perunan viljelyä on ohjeistettu näin: Alakuulla alas, yläkuulla ylös. Alakuulla istutetaan, että kasvu lähtee alas mukuloihin, eikä tee vartta. Alakuulla istutetun perunan siemenperuna mätänee paremmin pois ja tulee enemmän uusia perunoita. Yläkuulla nostettu peruna säilyy paremmin. Tällaisiin ohjeisiin liittyy tuttu sanonta "odottaa kuin kuuta nousevaa”. Vanha kansa nimittäin tiesi, ettei tiettyjä töitä kannata tehdä laskevan kuun aikaan, koska silloin tulos on paljon huonompi. Kun kuu on nouseva, niin kasvuvoima luonnossa nousee ylös. Samaan perinnetietoon nojaa ohje: Syyskuussa yläkuussa kannattaa lähteä sienimetsään. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Sipoo 7.5.1945. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_45-550_2.tiff
		Pikkupojat ongella Pikkupojat ongella Sörnäisten rannassa Helsingissä. Taustalla näkyy Sörnäisten satamaa. Aforismi Elämäsi ei muodostu päivistä, jotka ovat menneet, vaan päivistä, jotka muistat. - Pavlenko Kasku Kaksi mielisairaalan potilasta on rannalla. - Mitä sinä teet? - Ongin. - Mitä sinä ongit? - Kaloja. - Oletko jo saanut jotain? - En vielä. - Mistä sinä sitten tiedät, että ongit juuri kaloja? Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.
		Poljettava ompelukone Vaikka ensimmäiset sähkökäyttöiset ompelukoneet oli esitelty jo Pariisin maailmannäyttelyssä 1867 ja Singer oli tuonut kotikäyttöön tarkoitetun sähköompelukoneen markkinoille 1920-luvulla, tavallisissa kodeissa polkuompelukoneet olivat 50-luvulla vielä hyvin yleisiä. Koneissa oli vain tikin pituuden säätö, ei sik-sak-tikkiä. Mutta ei ollut joustavia kankaitakaan, joissa jousto-ommelta tai siksakia olisi välttämättä tarvinnut. Saumat huoliteltiin joko käsin tai ompelemalla ensin nurjat puolet vastakkain ja kääntämällä kangas niin, että seuraavalla tikillä kankaan reuna jäi kahden tikkirivin väliin. Ompelukoneen oikeassa reunassa olevasta pyörästä pyöräytettiin itseen päin ja kun poljin pöydän alla alkoi heilua, liikettä jatkettiin nilkoilla pumppaamalla. Polkuompelukoneet olivat kestäviä ja tikistä tuli kaunis niin ohuelle kuin paksulle kankaalle. Ompelukonemerkkejä ovat Bernina, Pfaff, Husqvarna viking, Singer, Janome, Brother, Elna, Eva ja Juki. Kuva CC0 Outi Mäki
		Postikortti rintamalta eli kenttäpostia Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot. Youtubessa on kanava nimeltä Suomi sodassa - Suomen sotahistorian arkisto. Se sisältää paljon tietoutta Suomen käymistä sodista ja mm. veteraanien lyhyitä haastatteluita ym. Postikortti on kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
		Postimerkkejä TAVARA KORTILLA Kuru 27.10. 1945 Hyvä serkku! Vaivaan sinua taas kerran. Lähetän sinulle ostokortteja. Ostaisitko niillä tehtaan kaupasta housut ja kangasta. Tupakkaakin pitäisi saada: Työmiestä ja Klubi 7. Osta niin paljon kuin saat! Lähetän sinulle omat korttini, joita en tarvitse. Käytä niitä omiin tarpeisiisi. Terveisin Hilma ps. Tiedätkö, mistä saisi lastenrattaat? KESKUSTELUN AIHEITA Löytyikö rintamamiehille heti sodan jälkeen töitä? Minkäläisia töitä oli saatavissa? Mistä tavaroista oli puutetta? Mitkä tavarat olivat kauimmin kortilla? Harjoitettiinko vaihtokauppaa? Kärsittiinkö niukkojen korttianosten vuoksi suurta puutetta? Miten tuettiin perheitä, joiden huoltaja oli kuollut? Millaista apua sotalesket saivat? Millaista apua saatiin ulkomailta, esim. Amerikan sukulaisilta? Mikä oli vaikeinta sodan jälkeen? Mistä saatiin uutta elämänuskoa sodan jälkeen? kuva on kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
		Presidentti Risto Ryti Suomen tasavallan viides presidentti, vuosina 1940 - 1944. Talvisodan aikana juristi Risto Ryti toimi pääministerinä. Ryti otti syyn Saksan kanssa liittoutumisesta vastuulleen ja rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa oli mahdollista kirjoittaa. Sodan jälkeen Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kuritushuoneeseen kymmeneksi vuodeksi. Presidentti Paasikivi armahti hänet vuonna 1949. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa:d2004_17_r1_r30-49-541_1.tif
		Puinen leikkijunanvaunu Vaunun pituus on 20 cm, leveys 8 cm ja korkeus 11 cm. Leikkikaluja Finnassa. Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM18240
		Puinen leikkijunanvaunu Vaunun pituus on 20 cm, leveys 8 cm ja korkeus 11 cm. Leikkikaluja Finnassa. Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus
		Pääministeri Risto Ryti Pääministeri Risto Ryti pitää radiopuhetta, jossa hän käsittelee mm. Suomen suhdetta Neuvostoliittoon. Helsinki 18.8.1940. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Suomen armeijan lyhyitä videoita 1940-luvulta: mm. Mannerheim ja Ryti Mikkelissä; yhteistyötä saksalaisten kanssa; Svinhufvud rintamalla; Joukkojen etenemistä; kunniamerkkien jakoa sotilaille; maataloustöitä; rakennustöitä. cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-352_1.tif
		Sakariinikiteet ja sakariinitabletit Sakariini on vanhin keinotekoinen makeutusaine. Sitä on käytetty 1900-luvun alusta asti. Sakariinin makua on kuvattu metalliseksi. Pieniä sakariinitabletteja käytettiin kahvin ja kahvinkorvikkeiden kanssa. Myös sakariini oli vaikeimpina aikoina kortilla. Astran sakariinia myytiin puisissa rasioissa. Sitä salakuljetettiin Ruotsista Suomeen. Teollisuus osti sakariinia ja makeutti sillä mehuja, kotikaljaa ja limonadeja. Oletko ostanut sakariinilla makeutettuja herkkuja? Millaisia? kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto
		Sikuria pihoilla ja kaupoissa Sikuria käytettiin kahvin korvikkeissa. Monilla pihoilla kasvatettiin sikurijuurta. Syksyllä juuret korjattiin, pestiin, paloiteltiin ja kuivatettiin uunissa. Lopuksi palat paahdettiin, jauhettiin hienoksi kahvimyllyssä ja sekoitettiin kahviin. Suosituin sikurimerkki oli Wilhelm Schaumanin Pietarsaaren sikuri. Sikurin kukka on sininen. Ehkä sen vuoksi sikuripakkaukset olivat usein sinisiä. Onko sinulla kokemuksia sikurista? Millaisia? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
		Silkkipainossa Kulutusosuuskuntien Keskusliiton silkkipainon henkilökunta työpaikallaan Helsingissä 1948. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7807A