Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Joulukuusen kynttilöitä

 

Ennen sähkökynttilöitä joulukuusissa käytettiin itse valettuja tai ostettuja vahakynttilöitä.
Parafiinista tehdyt kynttilät valuttavat, mutta steariinikynttilä palaa vinossakin asennossa valumatta. 

     Kynttilän valmistus
     Palavaa vahaa ei koskaan saa sammuttaa vedellä vaan tukahduttamalla.
     Jos kynttilämassaa sulattaessa syttynyttä vahakattilaa yrittää sammuttaa vedellä,
     palava vaha roiskuu joka suuntaan ja sytyttää ympäristön.
     Siksi kattilan kansi on aina oltava käden ulottuvilla. 

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulupukin sylissä

Vielä 60-luvulla monella joulupukilla oli naamari.

CC BY 4.0, Juha Jernvall (1960-1969), Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulupukki ja perhe

Jouluaatto Helsingin Tammisalossa, Tammisalontie 12.

Kuusessa palavat oikeat kynttilät.
Sähkökynttilät alkoivat yleistyä 50-luvulta alkaen
mutta edelleen on paljon ihmisiä,
jotka ihailisivat kuusessa mieluimmin aitoja kynttilän liekkejä.

Suomessa pukilla oli pitkään takkina nurin käännetty turkki.
Punaiset pukintakit rantautuivat Amerikasta Suomeen vasta myöhemmin.
Joulupukilla on kuvassa naamari. Se oli käytännöllinen,
sillä useimmiten joulupukkina toimi isä tai joku muu lähisuvun mies.
Ei ollut tarkoitus, että lapset tunnistaisivat pukin.
Tosin lapset eläytyivät pukkileikkiin silloinkin,
kun tunnistivat pukin.
Saattoi käydä niinkin, että pieni poika,
jolle luultiin pukin menevän täydestä,
vei vaikeasti avattavan pakettinsa takaisin joulupukille ja sanoi:
"Avaa, isä!"

Kuvan toisella naisella on vyötäröllään esiliina.
Se oli 1960-luvulla keittiöaskareissa itsestään selvä asuste.
Oli paljon helpompaa pestä ja silittää pieni esiliina
kuin kokonainen mekko.

Nuorella pojalla on valkoinen paita.
Onhan jouluaatto, odotettu juhla.

Seinällä näkyy ryijy ja siinä vuosiluku 1952.
Monen kodin seinällä oli äidin tai isoäidin kutoma ryijy.

Kuva CC BY 4.0, Juha Jernvall (1960-1969), Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Juri Gagarin

Neuvostoliittolainen avaruuslentäjä, majuri Juri Gagarin
Suomen-vierailunsa lehdistötilaisuudessa vuonna
Helsingissä 3.7.1961.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
 

Sitaatti
Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret.
Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin,
nuoret tahtovat aina alkaa alusta.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Kuva cc  Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-26810_1.tif

 

Kahvin valkaisee kerma, kermake, rasvasekoite tai maito

Kun kahvi yleistyi, sen sekaan alettiin kaataa maitoa tai kermaa.
Myynnissä oli myös kermakkeita ja rasvasekoitteita.
Kuvan kermapullot ovat 50–60-luvuilta.
Ruskeissa 2 desin pulloissa myytiin Valion kermaa.

Kahvia annettiin lapsille harvoin, esimerkiksi sunnuntaisin.
Silloin kahvissa oli puolet maitoa.
Kahvinjuojien joukkoon pääsi tavallisesti vasta rippikoulun jälkeen.

Kun kahviin, maitoon ja sokeriin sekoitettiin pullanpaloja, syntyi pullamössöä.
Pullamössö oli herkkua, jota syötiin sodan jälkeen ennen makeisten yleistymistä.
Pohjanmaalla kahvin joukkoon laitettiin leipäjuuston palasia.

Missä tilanteissa sait lapsena tai nuorena kahvia?
Minkä ikäisenä sait kahvia säännöllisesti?
Oletko syönyt pullamössöä?
Millainen on paras pullamössöresepti?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Kaksi pientä karitsaa

Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Kampaamossa

Helsingin vanhimpiin ostoskeskuksiin kuuluva Kulosaaren ostoskeskus valmistui vuonna 1959. Palveluliikkeitä Kulosaaren vuonna 1960 vielä uudessa ostoskeskuksessa edusti kampaamo, missä neiti Maija-Liisa Kinnunen oli viimeistelemässä paikkoja ennen asiakkaiden tuloa.
Helsinki 31.10.1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto    

20-luvulla naiset leikkauttivat polkkatukkia. 30-luvulla naisten hiukset laitettiin pehmeille laineille ja miesten hiukset leikattiin takaa ja sivuilta lyhyiksi.

Kampaajan koulutus kestää nykyään 3 vuotta. Lisäksi voi suorittaa Kampaajamestarin erikoisammattitutkinnon.

 

Kari Rahkamo

Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Kari Rahkamo vuonna 1961.

Diplomi-insinööri Kari Rahkamo (s.1933) oli aikoinaan Suomen paras kolmiloikkaaja ja edusti Suomea kaksissa olympialaissa (1956 ja 1960). Hän on jäätanssija Susanna Rahkamon isä, joka on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana, Helsingin kaupungin kaupunginjohtajana ja ylipormestarina.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Kaupasta tuttu sähkökahvimylly

A. Akreniuksen sähkökonepaja Helsingissä
valmisti 1950–60-luvuilla erilaisia sähköllä toimivia kahvimyllyjä.
Kaikkein tavallisin näistä myllymalleista
oli A. Akreniuksen malli KM-0,5.

Lasikupuun mahtui kahvipapuja kilon verran.
Kun haluttu määrä kahvia oli jauhettu,
myyjä kopautti puukapulalla teräksistä suppiloa.
Silloin jauhetun kahvin viimeiset murut
tipahtivat alla olevaan pussiin.

Kahvinpurujen päälle myyjä asetteli pussin kokoisen pahvikuvan
ja taitteili reunat sen päälle.
Lopuksi hän kasteli ruskean liimapaperin palasen ja sulki sillä pussin.

Akreniuksen kestäviä kahvimyllyjä on vieläkin käytössä.
Niitä voi nähdä kaupoissa, jotka myyvät vastajauhettua, tuoretta kahvia.

Onko sinulla kokemuksia kaupan kahvimyllyistä? Millaisia?
Ostatko joskus kaupassa jauhettua kahvia?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 31.

 

Kemikalio

Rouva Irja Ohlssonin Kemikalio Rayon sijaitsi Helsingissä Yrjönkatu 6:ssa.
Kuvassa Irja Olsson kauneustarvikkeiden keskellä yrityksessään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Kesä kuivaa, mitä kastelee

Lähipäivinä on odotettavissa vaihtelevaa säätä, sadekuuroja ja aurinkoa, kertoi Uuden Suomen kuvateksti kesäkuussa 1960.

Sanonta
Kyllä kesä kuivaa, minkä kasteleekin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Kesäinen sadekuuro

Kesäinen sadekuuro pääsi yllättämään helteeseen tottuneet pääkaupunkilaiset kesäkuussa 1960. Naiset suojautumassa sateelta Mannerheimintiellä Stockmannin edustalla.
Helsinki 7.6.1960.

Sananlasku
Ei sää sääreen tartu, jos miehessä on menijää.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Kesän herkkua

Kesäpäivän viettoa uimarannalla heinäkuussa 1960. Jäätelö maistui lapsille.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 16.7.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_1.tif

 

Kirjainharjoituksia ensimmäisellä luokalla
Kirkon rappusilla

Harvinaisen lämmin keväinen sää helmikuussa 1961 sai ihmiset hakeutumaan aurinkoon.
Kuvassa ystävättäret nauttivat lämmöstä Helsingin Tuomiokirkon portailla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24426_1.tif

 

Koululaisen mustepullo pulpetin koloon

 

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Koulun kevättodistukset

Munkkiniemen kansakoulun pikku oppilaat tutkivat innoissaan todistuksiaan toukokuussa 1961.
Lukuvuosi ja kevätjuhla ovat takana päin.

Suomen Käsityön Museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista.
Sen selostusvihko on hyvä muistelun tukimateriaali,
josta löytyy aamuhartaus, lukutunti, kaunokirjoitus, laskento, käsityö,
voimistelu, laulu, piirustus ja välitunti leikkeineen.

Sananlasku
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Ei niin huonoa, ettei jostakin hyvä. Ei niin hyvä, ettei jostakin huono.

Koululaisten hassuja koevastauksia ja lausahduksia (19 sivua).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto 

Kuva cc  Valokuvaaja Ilkka Leino/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 31.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25862_1.tif

 

Kyntökisoissa

Uudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lannoitetta pellolle

Mies kylvää pellolle väkilannoitteita, joiden levittäminen pelloille ja nurmikoille oli jo maaliskuussa aloitettu Etelä-Suomessa.
Leudosta talvesta huolimatta kylvötöihin ei vielä päästy.

Touon aika

Touon, toivon kaunis kevät!
Nuori nurmi vihannoi,
laaksot lauluin helisevät,
koko viita virttä soi.
Keijut lehdikossa lymyy,
joka kukkasesta hymyy,
kevät suuren riemun loi.

Päivän terä maita kultaa,
puuhun lehti puhkeaa,
heiluu kuokka, kääntää multaa,
tuorehena tuoksuu ma;
aura kyntää vaot syvät,
kylväjä jo kylvää jyvät,
kasvu kerran kohoaa.

- Yrjö Kilpinen Antti Juhani (Anders Johan) Rytkösen, 1870-1930, mukaan
Vanha kansakoululaulu


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lapset hiekkarannalla

Lapsia Pihlajasaaren hiekkarannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211670, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Lapset leikkipuistossa

Lapset leikkivät kaupungin leikkipuistossa Sepänpuistossa Tehtaankadulla kesällä 1960.
Poika vetää kärryissä pikkuveljiään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.8.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_3.tif

 

Lapset vesiliukumäessä

Lapsia Pihlajasaaren hiekkarannalla
vesiliukumäessä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211669, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Lasten kanssa hiekkarannalla

Äiti ja lapset meressä Pihlajasaaren hiekkarannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211673, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Laulaja Laila Kinnunen

Vuoden 1961 Eurovision laulukilpailun Suomen edustajaksi valittiin sävelmä "Valoa ikkunassa". Laulun esitti Laila Kinnunen (1939-2000) ja sen oli säveltänyt Eino Hurme. Laulukilpailu järjestettiin Cannesissa Ranskassa. (Helsinki 13.2.1961).

Laulaja Milana Misic on Laila Kinnusen tytär.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Lehmät matkalla laitumelle

Lehmiä viedään laitumelle veneellä
Dragsfjärdissä Varsinais-Suomeessa
1950-1960-luvulla.

CC0  Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10349B​