Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Pauligin Paula-tyttö oli aikansa julkkis

Vuonna 1950 ensimmäistä Paula-tyttöä
etsittiin lehti-ilmoituksella:
"Jos olette esiintymiskykyinen,
hyvävartaloinen ja -ryhtinen,
jos luulette omistavanne
ns. filmikasvot ja radioäänen,
ja jos ikänne on 16–30 vuotta,
Teillä on mahdollisuudet tulla
valituksi Paula-tytöksi."

Ensimmäinen Paula-tyttö oli nimeltään Sinikka Kekki.
Paula oli erittäin suosittu 50–60-luvuilla.
Hän oli aikansa julkkis ja korvasi
kuninkaallisten puutteen Suomessa.

70-luvulla avattiin Paula-palvelu.
Puhelimessa ja kirjeitse neuvottiin kuluttajia.
Paula kiersi kaupoissa ja kahviloissa opastamassa.
Paula tunnetaan Sääksmäen kansallispuvusta.
Vuonna 2015 valittiin 19. Paula, Maija Niemi.
Hänellä on uusi tyyli, rempseä ja nuorekas Flora.
Uutta työasua käytetään Sääksmäen puvun rinnalla.
Paulaa ei saa enää tytötellä.
Häntä kutsutaan hyvän kahvin lähettilääksi.

Oletko tavannut Paulan? Kerro lisää.
Onko joku Paula sinusta se ”ainoa oikea Paula-tyttö”?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Pihamiljöötä maaseutukaupungissa

Vaahtera on kaunis piha- ja puistopuu.
Tunnettuja vaahteralajeja ovat mongolianvaahtera ja tataarivaahtera.
Hopeavaahteran lehtien alapinnat ovat hopeanväriset.

Tummahko verivaahtera on tavallisen vaahteran muunnos.
Vaahteralajeja on useita kymmeniä.

Vaahteran siemenellä on lenninsiipi ja siemen on tahmea.
Kun siemenen halkaisee ja painaa nenälle, saa jatkonenän.

Kasku
- Eero, sulje se ikkuna! Ulkona on kylmä.
Eero sulkee avoimen ikkunan vastahakoisesti ja kysyy:
- Luuletko, että ulkona on nyt lämpimämpi?

 

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

  • Mitä näet ympärilläsi?
  • Millaisia ääniä kuulet?
  • Millaisia tuoksuja tunnet?
  • Haluatko koskettaa jotakin?
  • Mistä olet tullut tähän paikkaan?
  • Tapaat kuvan paikassa henkilön. Mitä häneltä kysyt?
  • Miten matkasi tästä jatkuu?

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Pihlajasaaren uimarantaa Helsingissä 1963

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 

CC BY 4.0, Kuvan tunniste: XLVIII-1088, Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo 1963.

Pikkutytöt hiekkarannalla

Kuv aon otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211671, Bonin Volker von, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Kaksi poikaa auringonpaisteessa. Toisella kädessä suurennuslasi ja paperinpala. Kaksi poikaa auringonpaisteessa. Toisella kädessä suurennuslasi ja paperinpala. Polttolasipuuhia

Kevään merkki: pikkupojat polttolaseineen eli "brennareineen".
Pojat tarkkailevat, mitä auringon lämpö saa aikaan.

Toinen poikien harrastama leikki oli virittää kestävä lanka
tai ohut teräslanka ikkunan karmista läheisen puun oksaan.
Kun iltayöstä kävi hankaamassa lankaa hartsilla tai pihkanpalalla,
syntyi tyttöjen mielestä aaveelta kuulostava ääni.
Sitä kutsuttiin pirunviuluksi.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961.  Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24427_2.tif

 

Rakennustyömaalla

Helsingi Pihlajamäkeä rakennusvaiheessa.
Pihlamäestä rakennettiin 7000 asukkaan näköalakaupunki.
Kaupunginosaa rakensivat yhteystyössä rakennusliikkeet Sato ja Haka.
Kuvassa insinööri Lasse Sarjolahti tarkastuskäynnillä työmaalla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Heikki Savolainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.10.1961.  Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27927_1.tif

 

Sadon tarkistusta

Agronomi Matti Kares tutkii satoa Helsingissä Malminkartanon pelloilla kesäkuussa 1961.
Kasvukausi oli hyvässä alussa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Sateinen ilta pääkaupungissa

Syksyistä sadesäätä Helsingissä lokakuussa 1960. Auton takana näkyy Mannerheimintie ja Wulffin kulma.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Sokerin säännöstelystä suurkäyttöön

Sokerin säännöstely kesti yli 14 vuotta.
Säännöstely päättyi joulukuun lopussa 1953.
Pula-aikana sokeria sai vain
5 kiloa henkeä kohti vuodessa.
Sokeri riitti paremmin perheissä,
joissa oli paljon pieniä lapsia,
sillä nuorimmat eivät vielä sokeria käyttäneet.

Säännöstelyn loputtua sokerin käyttö lisääntyi.
Sokeria käytettiin eniten 1970-luvun taitteessa.
Silloin sokeria käytettiin henkeä kohti
lähes 50 kiloa vuodessa.

Nykyään Suomessa kulutetaan sokeria noin
30 kiloa henkeä kohti vuodessa.
Suurin osa sokerista nautitaan piilosokerina
makeisissa, leivonnaisissa ja virvoitusjuomissa.

1950-luvun puolivälistä lähtien myytiin
tomu-, rae- ja fariinisokeria pussitettuina.
Kilon pussit Talous-kidesokeria tulivat vuonna 1965.
Erikoissokerit saivat vuonna 1968 uudentyyppiset pahvirasiat.

Onko oma sokerinkäyttösi muuttunut elämän varrella? Miten?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Sorsastamassa

Metsästysseurue Bodom-järvellä sorsastuskauden alkuhetkillä puoliltapäivin. Linnustus alkoi tuolloin ensimmäistä kertaa klo 12.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
 

Sylvi Kekkosen lahja-auto

Presidentti Urho Kekkonen oli toukokuussa 1961 valtiovierailulla Englannissa. Hän sai vierailullaan lahjaksi rouva Sylvi Kekkosen käyttöön tarkoitetun Mini-Minor-auton.
Morris-tehtaan Suomen edustaja, johtaja Raoul Falin esitteli autoa Tamminiemen pihamaalla presidentti ja rouva Kekkoselle.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Taiteilija Kylli Koski

Taiteilija Kylli Kosken näyttely avattiin Tornin ateljeebaarissa maaliskuussa 1962.

Kuvaamataidonopettaja Kylli Koski (1906-1997) löydettiin mukaan television lastenohjelmaan jo television koelähetysvaiheessa 1957. Ensimmäisiä lastenohjelmia olivat Kärpänen (1957), Satusivellin (1962) ja Tenavakanava.

Kuuluttaja Teija Sopasen vanhemmat olivat Kylli Kosken ystäviä, joten kuuluttaessaan Sopanen käytti luontevasti nimitystä Kylli-täti. Nimi vakiintui nopeasti kaikkien käyttöön.

Kylli-täti kertoi lempeitä tarinoita vangitsevalla tyylillä ja kuvitti niitä sitä mukaa satusiveltimellään suurelle paperille. Hänen satusormuksensa kilahdus ja herkät akvarellit ovat painuneet lukuisten suomalaisten muistoihin pysyvästi. Monena vuotena televisiossa nähtiin joulurauhan julistuksen jälkeen Kylli-tädin piirtämä ja kertoma joulusatu.

Kylli Koskesta on tehty tv-dokumentti Kyllin elämää ja Anja Lanér on kirjoittanut viisi hänen elämästään kertovaa kirjaa:

Ruusuillatanssija, Kylli-täti – elämäntaiteilija, WSOY 1989
Kyllin kanssa kasvotusten, WSOY 1993
Kylli ja Antti, Kylli-täti kertoo, Gummerus 1994
Sanat kuin elämänilo, Kylli Kosken elämänfilosofia, WSOY 1996
Kylli ja isä, Kylli-täti kertoo, Kylli Koski seura, Pilot-kustantamo 2008

Kylli-täti kertoo -kirjat sisältävät lyhyitä, helppolukuisia tarinoita, jotka sopivat muistelukeskusteluiden alkuvirikkeeksi.
YLE:n Elävässä aristossa on tallessa nauhoituksia, joissa Kylli-täti piirtää: Joulusatu, Lucia, Pilven prinsessa, Teppo ja pyrstötähti, Mitä metsässä tapahtuu?, Joulukalenteri, Kissa, hiiri ja punainen kana

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Takojat

Kaksi työntekijää takomassa tankoa
Insinööritoimisto Saarion leipomouunitehtaalla
Hyvinkäällä 1950-1960-luvulla.

Sananlasku
Laiskan nimen saa, vaikkei mittään teekkään.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7570A

 

Tanssikurssilla
 
Nuoret tanssivat lipsiä koululaisten joululoma-ajan tanssikurssilla
Ostrobotnialla tammikuussa 1960.
 

Aforismi
Mikäli elät vain menneessä,
on koko elämäsi historiaa.
 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.1.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa:  d2004_17_r1_r60-19848B_1.tif

 

Taululiituja

 

Kuva CC BY 4 Outi Mäki. Kuvauspaikka Napialan Wanha koulu, Janakkala​

 

Tavaraluettelo 1: Anttilan kuvaston kansi

Kalle Anttila perusti Suomen ensimmäisen postimyyntiyrityksen 1952.
Hän toi idean Amerikasta, jossa oli ollut opiskelemassa.

Anttilan kuvastot levisivät suomalaiskoteihin.
Kaiken ikäiset selasivat niitä innolla. 
Vähitellen kuvastojen tarjonta paisui valtavaksi.
Jo 1960-luvulla luetteloista löytyivät kaikki samat osastot
kuin myöhempien vuosikymmenten postimyyntikuvastoista.
Anttila myi jopa veneitä.
Helsingin Pitäjänmäessä oli tilat, joissa testattiin mm. leluja:
80-luvulla siellä testattiin sähköllä toimivia robottikäsiä.
Varsinkin joulun alla posti toi moneen perheeseen
ison ruskean pahvilaatikon.

Toiminta laajeni nopeasti tavarataloketjuksi.
Anttilan myymälätkin muuttivat aiempia käytäntöjä.
Aiemmin kauppojen myynti oli tapahtunut tiskin takaa.
Anttilat olivat itsepalvelutavarataloja.

 

Kalle Anttila myi firmansa Tukolle eli Tukkukauppojen Oy:lle vuonna 1976 ja muutti Floridaan.
Kesällä 2016 tavarataloyhtiö Anttila haettiin konkurssiin.
Sillä oli edelleen runsaat 30 tavarataloa eri puolilla Suomea ja työntekijöitä lähes 1300.

Kuva kuuluu sarjaan Anttilan tavaraluettelot (33 kuvaa). Tulosta tekstit (15 sivua).

 

Tavaraluettelo 10: lasten kevätmuotia

Pienimmällä tytöllä on päällään vaaleanpunainen "pikkuneidin pyhätakki ja pyhähattu".
Vieressä tummansininen vuoriton popliinitakki ja olkihattu.

Kirkkaan punainen, flanellinen takki oli myynnissä nimellä klubitakki.

Harmaata takkia kuvaa mainosteksti:
"Mini-miss tyttöjen kevät- ja kesätakki ihanan kevyttä, rypistymätöntä pepitalaminaattia.
Takki on ajattoman tyttömäinen - vaikkapa pikkusiskolle perinnöksi."

 

Tavaraluettelo 11: jenkkikasseja

Jenkkikassi oli 1950-luvun hitti.
Se rantautui meille Amerikasta.
Anttilan kuvastot nopeuttivat muodin juurtumista koko Suomeen.
Alkuperäiset jenkkikassit olivat sinisiä, ruskeita ja vihreitä.
Osassa oli vetoketjulla suljettava erillinen alaosa, jossa voi kuljettaa esim. urheilutossuja.
Kuvassa tällainen on vasemmalla ensimmäisenä.
Jenkkikassia käytettiin koulu-, peli-, tarha-, eväs- ja urheilulaukkuna vielä 1980-luvullakin.

Tänä päivänä myydään ihan samalla mallilla valmistettuja retro jenkkikasseja.
Nyt vielä useamman värisenä.

 

Tavaraluettelo 12: sukkien osto-ohjeita

Näin opastettiin kuluttajaa sukkien ostoon 1960-luvulla.

 

Tavaraluettelo 13: talvilakkeja

60-luvun villamyssyjä ja turkislakkeja.
"Suloisen pehmeitä ja lämpimiä" kuten nykymainoksissakin.

 

Tavaraluettelo 14: Viehkeytenne salaisuus

Papiljottimyssy ja kampausviitta kuuluivat 60-luvulla naisen varusteisiin.
Kampausviittaa kutsuttiin myös kampausnutuksi, pukeutumisviitaksi tai kapaksi.
Sen tehtävä oli estää putoilevia hiuksia tarttumasta pukuun kiinni.

Vasemmassa ylänurkassa on kolme mielenkiintoista pulloa:
Ambra F3 Donformon -nimistä tuoksua mainostettiin erikoisen voimakkaana tuoksukiihottimena miehille.

Ambra Vamping oli "lumousvoimainen naisten parfyymi, jonka tuoksua miehet eivät voineet vastustaa."

Tosca parfum 4711 oli tuoksu, jota käyttivät sekä miehet että naiset.
Sitä myytiin Kölninveden nimellä, koska tuoksu oli kehitetty Kölnissä - jo 1700-luvun alussa.
Käytettiin myös nimityksiä Eau de cologne ja parfyymi 4711.
Tuoksun reseptissä tiedetään olevan sitrushedelmiä, rosmariinia ja laventelia.

Kuvan oikeassa reunassa on monelle perheelle tärkeä laite.
Kun lapsia oli monta, tuli paljon halvemmaksi käyttää hiustenleikkuukonetta eli klippaussaksia kotona
kuin viedä kaikki pojat ammattiparturille.
Lyhythiuksisten naisten niskavilloja siistittiin samalla laitteella.

 

Tavaraluettelo 15: kesämekkoja

André Courrèges oli ranskalainen muotisuunnittelija,
joka oli avannut oman salonkinsa 5 vuotta ennen näitä luomuksia.

Kuvassa on

  • Kaunislinjainen, voimakkaasti raidoitettu kesäpuku muotitietoiselle nuorelle naiselle
  • Puuvillaripsistä ornamenttikuvioinen jakkupuku, jossa muodikkaat väriyhdistelmät sointuvat kauniisti toisiinsa.
  • Viehättävä kesäpuku, jonka pudotettu vyötärö ja kellotettu helma nuorison suosimaa uutta linjaa.
  • Huoletonta ja reipasta nuorisomuotia edustava puuvillapuku.

Vuonna 1967 valmistuneessa Muotipuku ja käyttöpuku -ohjelmassa perehdytään muotiin ja pukeutumiseen.
(23min, YLE Elävä arkisto)

 

Tavaraluettelo 16: lastenvaunuja

Lastenrattaita mainostettiin 60-luvulla näin:

Aurinkoisella kevätkävelyllä on hauskaa työnnellä pikku prinsessaa tai prinssiä upeissa Kati-luxusvaunuissa.
Se on verhoiltu hienolla, himmeäpintaisella lastenvaunukankaalla.
Sekä kori, kuomu että peite on vuorattu aistikkaalla pitsimuovilla.

 

Tavaraluettelo 17: miesten talvilakkeja
Tavaraluettelo 18: työkaluja

Ilman sähköä toimivat työkalut ovat vuosikymmeniä - monet vuosisatoja - olleet saman näköisiä.

Tiedätkö näiden kaikkien nimet?

Kuva kuuluu sarjaan Anttilan tavaraluettelot (33 kuvaa). Tulosta tekstit (15 sivua).