Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Tavaraluettelo 19: naisten alusvaatteita

Monelle tulee Anttilan kuvastoista ensimmäisenä mieleen juuri naisten alusvaatesivut.

Anttilan tuotekuvastoja odotettiin takavuosina monessa kodissa innolla.
Osalle kysymys oli sukeltamisesta tavarataivaaseen ja ostopäätösten tekemisestä.
Osa teki mielikuvitushankintoja lyijykynän kanssa.
Peräkammarin pojat odottelivat näitä alusvaatesivuja seinälle teipattavaksi.

 

Tavaraluettelo 2: Kalle Anttila

Kalle Anttilan kasvot tulivat koko kansalle tutuksi,
sillä hän antoi kasvonsa yrityksen käyttöön
sekä paperimainoksissa että televisiossa.

Tässä kuvaston ensilehdillä olleesta tekstistä näkyy Anttilan
liiketoiminnan ja mainosviestinnän ydin.

Kuva kuuluu sarjaan Anttilan tavaraluettelot (33 kuvaa). Tulosta tekstit (15 sivua).

 

Tavaraluettelo 20: taloustavaroita

Anttila myi vain laatua...

"Tarjoamme vain täysin virheettömiä tuotteita,
joista Teillä on turvananne ainutlaatuinen takuu:
tyytyväisyys taataan tai rahanne takaisin."

...ja aina entistäkin edullisemmin.

"Olemme pystyneet alentamaan hintaa
10% suurostojemme ansioista."

Kuva kuuluu sarjaan Anttilan tavaraluettelot (33 kuvaa). Tulosta tekstit (15 sivua).

 

Tavaraluettelo 21: mekkoja

Poimintoja näiden vaatteiden esittelyteksteistä:

  • Lämmin ja helppohoitoinen paitapuseropuku rypistymätöntä vakosamettia
  • Kaikille vartalotyypeille ystävällinen poolokauluspuku
  • Nuorekas vierailupuku käytännöllistä raionvillaa
  • Ripeän reippaalle neitoselle suunniteltu iloraitainen ja helppohoitoinen raionvillainen leninki

Vierailupuku
Edelleenkin etiketin mukaan naisen vierailupuku vastaa miehen tummaa pukua ennen klo 18:aa alkavissa tilaisuuksissa.
Se on arkipukua asteen verran juhlavampi, muttei juhlapuku.
Vierailupuku voi olla leninki, jakkupuku tai housuasu.
Vierailupuvun kanssa käytetään koruja ja huiveja.
Laukkuna käytetään käsilaukkua tai siroa olkalaukkua.
Kengät ovat sirot.

Kampaukset 1960-luvulla
Kuvan pallopäät olivat 60-luvulla tyypillisiä.
Saunan jälkeen hiuksiin kierrettiin papiljotit.
Monella oli käytössään muovinen huppu,
johon tuli letkua pitkin kuumaa ilmaa hiustenkuivaajasta.
Kuivat hiukset tupeerattiin ja kampauksen pysyvyyttä saatettiin avittaa sokerivedelläkin.
Käytössä oli myös synteettisiä peruukkeja,
jotka vedettiin päähän kuin pipo.
Koska oli hienoa omistaa peruukki,
ei kaikkia haitannut, vaikka toiset huomasivat,
ettei kyse ole omista hiuksista.


Tytöt seurasivat muotia postimyyntiluetteloista
ja innostuivat kokeilemaan uutta hiusmuotia. YLEn Ajankuvat-sarjan video 4min

 

Tavaraluettelo 22: puukoruja

Suomen tunnetuin puukorujen valmistaja oli Kaija
Aarikka (1929 - 2014).
Aarikka Oy:n tuotteita olivat puiset napit, korut ja
koriste-esineet.
Kuvan korujen kaltaisia puuhelmikoruja on
valmistettu 60- ja 70-luvuilla myös monissa
askartelukerhoissa.

Kuva kuuluu sarjaan Anttilan tavaraluettelot (33 kuvaa). Tulosta tekstit (15 sivua).

 

Tavaraluettelo 23: veneitä

Vaatteiden, kameroiden, astiastojen, kosmetiikan ja huonekalujen lisäksi
Anttilan kuvastoista saattoi tilata jopa veneitä.

"Lasikuituhuvilavene on viimeisteltyä huippulaatua.
Malli on erittäin hyväksi koettu
kevytkulkuinen kantaperäinen yleistyyppi."

Kuva kuuluu sarjaan Anttilan tavaraluettelot (33 kuvaa). Tulosta tekstit (15 sivua).

 

Tavaraluettelo 24: äitiysmekkoja

1950-luvulla odottavat äidit käyttivät vaatteita,
jotka mahdollisimman pitkälle salasivat raskauden.

Vähitellen tila sai näkyä ulkopuolisillekin.

Kuvissa äitiyspuku, äitiysmekko, äitiysleninki ja äitiysliivihame.

Suomen ensimmäinen sairausvakuutuslaki tuli voimaan vuonna 1963.
Lain mukaan äitiysraha oli sairausvakuutuksen päivärahan suuruinen
ja sitä maksettiin yhteensä 54 arkipäivältä.
Vuonna 1972 äitiysrahakausi piteni 72 arkipäivään
ja myöhemmin 70-luvulla vielä 105 arkipäivään.  

 

Tavaraluettelo 25: kotimekkoja

Naisten tavallinen kotiasu oli puuvillainen, takkimainen mekko.

Nykyään vintage-liikkeet myyvät 50- ja 60-luvun kotimekkoja jopa uusien mekkojen hintoja kalliimmalla.

 

Tavaraluettelo 26: ulkoiluvaatteita

Naisten soft-nailontoppiksia ja soft-nailonlakkeja 60-luvun loppupuolelta.
"Vettähylkivää, korkealaatuista Bri-Nylonia.
Täytteenä pesunkestävää Courtelle-vanua."

Kreppihiihtohousut olivat "elastisia ja ryhdikkäitä".
Materiaali oli raionia.

Arvoitus
Yhdestä ovesta sisään mennään,
kahdesta tullaan ulos. (housut)

 

Tavaraluettelo 3: uimapukuja

Naisten uimapuvuissa oli ennen suora, puseron helmaa muistuttava päällysosa,
joka peitti reiden yläosan niin,
ettei kuminauhareunus näkynyt lainkaan.

Nykyisten uimapukujen tärkeä materiaali Lycra tuli käyttöön 1960-luvulla.
Vielä 1920-luvulla uimapuvut olivat olleet villaisia.
Kaarituet tulivat naisten uimapukuihin 1950-luvulla.

Kaksiosaiset uimapuvut ovat tulleet markkinoille kesällä 1946.
Niiden suunnitteluun vaikutti kangaspula.
Napa oli bikineissäkin aluksi piilossa
ja uimapuvun osat pienenivät vasta myöhemmin
- eikä silloin enää kangaspulan vuoksi.

Kuva kuuluu sarjaan Anttilan tavaraluettelot (33 kuvaa). Tulosta tekstit (15 sivua).

 

Tavaraluettelo 4: Anttilan kuvaston kansi 1963

Jo 1960-luvulla Anttilan luetteloista löytyivät kaikki samat osastot
kuin myöhempien vuosikymmenten postimyyntikuvastoista.

Anttilan luetteloiden ja kuvastojen pääsuunnittelijana toimi Anna-Liisa Pakkala
vuodesta 1960 aina eläkkeelle jäämiseensä asti vuoteen 1982.
Pakkalan tie oli kulkenut Pietarista Käkisalmen kautta Helsinkiin.

 

Tavaraluettelo 5: Crimplene-pukuja

Crimplene-mekot olivat 50-60-luvuilla yleisiä.
Rypistymättöminä niitä pidettiin helppohoitoisina.

Nämä puvut ovat "Terylene-polyesterikuidusta valmistettua pöyhölankaa,
joka kestää kotoisen vesipesun kutistumatta ja venymättä sekä kuivuu nopeasti."
Nopea kuivuminen olikin käytännöllistä sikäli,
että crimplene oli lämpimällä ilmalla todella hiostava.
Sitä oli pakko pestä tiheästi, jos halusi välttää hajuhaitat.
Muovin sukuiseen materiaaliin hienhaju myös pinttyi helposti.

Crimplene oli niin kestävä materiaali,
että kovassakin käytössä olleet crimplene-mekot
ovat edelleen vintage-liikkeiden tangoilla kuin uusia.

Oletko omistanut crimplene-vaatteita?
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta crimplene?

 

Tavaraluettelo 6: astioita ja koriste-esineitä

Oikealla ylhäällä on Arabian valmistama kahvikuppipari.
Tämä Myrna on yksi pisimpään tuotannossa olleista astiastoista.
Sitä valmistettiin vuodesta 1938 vuoteen 2005.
Edelleen se on antiikki- ja keräilymessuilla kysytty tuote.

Ylhäällä on Kaj Franckin suunnittelemaa ja Iittalan valmistamaa Kartio-sarjaa.
Nämä lasit ovat hänen tunnetuimmat juomalasinsa.
Pinottavuus oli pienissä kaupunkikodeissa käytännöllistä.

Alakuvan pieniä koriste-esineitä löytyi monen kodin hyllystä.
Ne olivat tyypillisiä pikkulahjoja.

 

Tavaraluettelo 7: kameroita

Harrastevälineet yleistyivät luetteloissa 60-luvun loppua kohden.

Tältä näyttivät kamerat silloin,
kun digikuvauksesta ei osattu vielä unelmoidakaan.
Filmirulla laitettiin kameraan pimeässä,
ettei se valottuisi pilalle.

Onnistuiko kuva, nähtiin vasta sitten,
kun filmi oli valokuvausliikkeessä kehitetty paperikuviksi.
Kuva vanhan kameran käytöstä.

Etsi kuvista: kinofilmikamera, salapoliisikamera, peiliheijastuskamera ja kaksisilmäinen peilikamera.

Nykyään kamera sisältyy moneen matkapuhelimeen eli se kulkee helposti mukana.
Kuvan voi heti tarkistaa ja tärähtäneet tai muuten huonot poistaa.
Monilla on kotikäytössä tulostin,
jolla digikuvat saa tulostettua valokuvapaperille.
Digikuvista voi koota myös valokuvakirjoja.

Digikameran muistikortille mahtuu satoja kuvia.
Filmirullien aikaan filmissä oli tavallisesti 24 tai 36 kuvapaikkaa.

Kuvan kameroiden hinnat voi muuntaa nykyrahaksi rahamuseon rahanarvolaskurilla.

Muistatko ensimmäisen kamerasi?
Kuvasitko ensimmäisellä kamerallasi mustavalkoisia vai värikuvia?
Oletko kuvannut diakuvia?

 

Tavaraluettelo 8: perinteinen kansi
Tavaraluettelo 9: kotiasut

60-luvulla äidit käyttivät kotona kotitakkeja.
Usein kotitakit oli ommeltu puuvillakankaasta,
mutta näistä kotitakeista osa on Raion-kankaasta.
Nykyään Raionista käytetään nimitystä viskoosi.

Oikeassa reunassa on sininen kampaustakki,
jota "suositellaan kampaajille, partureille, rohdosmyyjille
ja sopii myös perheenemännille."

 

Tempon jouluvalot 1960

Kuvassa tavaratalo Tempon jouluvalot Mannerheimintien alussa marraskuussa 1960.

Jo marraskuun puolella useissa kaupungeissa somistetaan ja valaistaan joulukatu, jonka varrella kauppaliikkeet ja kahvilat satsaavat näyteikkunoidensa koristeluun paljon enemmän kuin muulloin. Tavoitteena on lisätä myyntiä, mutta samalla se tuo joulutunnelmaa kaikille. Monet tulevat varta vasten jouluikkunoita katsomaan. Etenkin lapsille yritetään tehdä sadunomaisia ja kiinnostavia ikkunoita. 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Tietojenkäsittelykone 60-luvulta
Veroviraston käyttöön tuli vuonna 1961 IBM 1041-tietojenkäsittelykone, joka saapui lentoteitse Suomeen. Koneen lukunopeus oli 48 000 korttia tunnissa, lävistysnopeus 15 000 korttia tunnissa ja kirjoitusnopeus 36 000 riviä tunnissa. Kone oli täysin transistoroitu ja se oli vuokrattu IBM-yhtiöltä. Tähän elektronikoneeseen saattoi tutustua Yhdysvaltain teollisuusnäyttelyssä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Torikauppias

Torikauppiaalla oli myynnissä vihtoja, juuriluutia, männynhavuja ja kuusiseppeleitä.
Kainalossa koivunoksista sidottu varpuluuta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 8.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19896_2.tif

 

Torilla kukkia myynnissä

Nuori mies myymässä kukkia vappuun valmistautuvalla kauppatorilla keväällä 1961. Tarjolla oli mm. atsaleaa, neilikoita ja ruusuja.

Tori- ja markkinakauppiaille on kirjoitettu opas.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Torilla ostoksilla

Helsinkiläisiä Kauppatorilla varautumassa vappuun vuonna 1961.
Tarjolla oli mm. kotimaisia varhaisvihanneksia.

Vanhoja vapputapoja
Laihialla kylän lapset kokoontuivat yhteen
ja jokainen sitoi vyölleen lampaan- tai lehmänkellon.
Kilisevinä ja kalisevina he juoksivat ympäri pitäjää koko päivän,
niin että varmasti jokaiseen kotiin kuului kellojen ääni.
Tätä sanottiin kellottamiseksi.

Kurikassa vastaavaa perinnettä pitivät yllä aikuiset.
Siellä naiset pukivat vappuna päälleen kaikenlaista kummallista
ja ripustivat hameeseensa pieniä tiukuja.
Miehillä oli mukanaan yksi suuri kello.
Molemmat juoksivat pitkin kylää.
Ne, jotka eivät osallistuneet juoksemiseen,
olivat vesiämpäreiden kanssa jossakin piilossa
ja kun tiukujen kanssa juoksijat tulivat lähelle,
he yrittivät heittää vettä näiden päälle.

Vapunpäivävale-perinne on tarkoittanut sitä,
että herkkäuskoista tuttua pyydettiin hakemaan naapurista
jotakin keksittyä tavaraa kuten "hännänvedikepuuta".
Jos naapurissa ymmärrettiin, että kyse on vapunpäivävaleesta,
kyselijä lähetettiin vielä seuraavaan taloon kysymään, josko sieltä löytyisi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokukuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 28.4.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25368_1.tif

 

Torimyynnissä kaloja

Helsingin kauppatorin keväistä kalatarjontaa huhtikuussa 1961: lahnaa 120 mk/kg, haukea 200-220 mk/kg, silakka 70-80 mk/kg. Myyjä esittelemässä kampelaa.

Sananlaskuja:

Makaa kuin markkinalahna.
Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa.
Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan. 
Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies kun oululaisen silakoita syövän näki.
Kaikkien mieli kalaan tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Töölön lahden rannalla

Nuori tyttö Hesperian puistossa Töölönlahden rannalla.
Taustalla Siltasaari.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210543, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1960.

 

Uimarannalla

Kesäpäivän viettoa Hietalahden uimarannalla Helsingissä heinäkuussa 1960.

Helsinki 16.7.1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_4.tif  http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/  

 

UKK

Toiselle kaudelleen valittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen pitämässä radio- ja tv-puhetta.

Helsinki 15.2.1962.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto