Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Heiniä seipäille 1/6

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone.
Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä,
nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen.

Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta,
mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille,
joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku
Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
                 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.           

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif

 

Hevonen metsätöissä

 

Kirsi Nuutinen on tehnyt Metsätalouden opinnäytetyön (2011)
Suomenhevonen metsätyössä
matka historiasta nykypäivään.
Se kertoo miehen ja suomenhevosen yhteistyöstä savotoilla ja sodassa.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Hevonen vetää niittokonetta

Hevonen vetää niittokonetta.
Sadonkorjuu alkamassa1940-luvulla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-106_3.tif

 

Hevosen valjaat

Museoilla on netissä hyvä kokoelma esineiden kuvia,
joukossa erilaisia hevosten valjaita.   

Sananlasku
Kerran ne kiesitkin keikahtaa.           Tarkoittaa epäonnistumista               Kuvia kieseistä.

Sanastoa kuolaimet, luokki, suitset, länget, mahavyö, työvaljaat,
ravivaljaat, aisaremmi, silmälaput, alaremmi, rintaremmi

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Laukon kartanon hevosia

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla.
Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla.
1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan.

Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa.
Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä.
Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento.

Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.

 

Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan.
1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille.
Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen.
Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin.

”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta.
Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi
kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa.
Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla,
jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.”        -Alueviesti 16.10.2017

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Metsätöissä hevosen kanssa
Metsätöissä hevosen kanssa talvella

Sananlasku
Ei puu ensi lyönnillä kaadu.

 

Pienviljelijä hevosensa kanssa

Tervolainen pienviljelijä Kalle Simonen hevosensa kanssa Pohjois-Savossa 1958.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12.

 

Puistotyöntekijöitä

Kuvassa roskapönttöjä asetetaan paikoilleen helsinkiläisessä puistossa. Vielä 1950-luvulla kaupungin puistotyöntekijöiden apuna oli hevonen ja kärryt.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Ratsupoliisit yleislakoa hillitsemässä

Yleislakon mielenilmaus Mannerheimintien Esson huoltoaseman lähistöllä maaliskuussa 1956. Ratsupoliisit pitävät yllä järjestystä ns. Sipoon kirkon, liikennelaitoksen henkilökunnan asuintalon edustalla Mannerheimintiellä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Rekiajelulle lähdössä
Sotamiehiä Suomen historiasta

 

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.
 

Suomenhevonen syö koivunlehtiä

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu.

Suomenhevosia on nykyään noin 20 000.

Talvisodassa armeijalla oli käytössään noin 71 800 hevosta. Niillä kuljettettiin aseita, muonaa ja haavoittuneita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi kansanrunousarkistoon vuonna 1975 muistitietoa aiheena Hevoset sodassa 1939-1944.

Käytä YouTubessa hakusanana suomenhevonen.