1. Lipasto
  2. Kuvat
  3. Kuvalista

Kuvalista

Tulosta sivu
Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Illallinen

Tässä kuvassa on jouluateria.

Pöydässä on lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa,
savustettua kalaa, rosollia, italian salaattia, sinappisilliä

 

Perinteiset jouluruuat
Yleensä kaikilla aterioilla joulunaikaan tarjottiin samoja ruokia.
Karjalaisilla oli joulupöydässä kolme ruisleipää päällekkäin
ja niiden päällä kynttilänjalka.
Leipiin ei koskettu joulunpyhinä
vaan ne vietiin pyhien jälkeen vilja-aittaan ja syötiin vasta keväällä,
kun karja laskettiin laitumelle.
Kinkkua, lantulaatikkoa ja perunalaatikkoa ja lipeäkalaa
tarjottiin perunoiden ja voisulan tai maitokastik­keen kanssa.
Joulupuuro oli ennen ohraryynipuuroa tai riisipuuroa
ja hyvän onnen tuojaksi siihen laitettiin manteli.
Puuron jälkeen syötiin vielä voitaikinasta valmistettuja luumu­torttuja.

 

Lapsen suusta

Jos kaikki ovat ajoissa kotona, tulee perhepäivällinen.
Muuten tulee usein vain pussikeittoa.
                                       - Lauri 6v.

Sananlasku

Tulisipa joulu, että saisi yölläkin syödä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 
Jouluaattona 1957

Margit Jästerberg (1900-1985) ja Valter Jästerberg (1892-1981) istumassa pöydän ääressä
kotonaan Helsingissä Huopalahden asemarakennuksessa (Kylätie 25) jouluaattona 1957.

Sähkökynttilät alkoivat yleistyä joulukuusissa 50-luvulla.
30-luvulta alkaen niitä oli ollut saatavissa,
mutta ne olivat pitkään ylellisyystuotteita,
joihin oli varaa vain erittäin rikkailla ihmisillä.

Kasku
- Mikä on suurempi kuin joulukuusi?
- Jouluseitsemän.

CC BY 4.0, Teo Jästerberg 24.12.1957, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulujuhlan esiintymisvuorossa taikuri

 

Elannon järjestämä lasten joulujuhla 1953 tai 1954.

Kaikilla tytöillä on juhlamekot ja monen hiuksiin on kietaistu rusetti.

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulukortteja 50- ja 60-luvuilta

Suosittuja joulukorttien aiheita ovat olleet lumiset maisemat, joulupukki ja tontut,
kynttilät, hevosen vetämä reki matkalla joulukirkkoon sekä erilaiset seimiasetelmat.

Joulukorttien kuvia tekivät monet tunnetut taitelijat kuten Jenny Nyström,
Rudolf Koivu ja Martta Wendelin.
Joulukortteihin liimattiin usein postimerkin lisäksi joulumerkki,
jonka tuotto meni hyväntekeväisyyteen.
Merkeistä tuli suosittu keräilykohde.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 28.

Kuva © Kirsi Alastalo

 
Jouluksi kotiin armeijasta

Kuva on otettu Helsingin Puistolassa, Puistotie 74, vuonna 1956.
Sisko (Pirkko Pöysälä) ja veli istuvat joulukuusen edessä.
Veli on lomalla armeijasta.

CC BY 4.0, Juhani Eklund, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulukuusen edessä perhekuva 1940-luvulla

Pitkään lankaan kiinnitetyt paperiset Suomen liput ovat olleet yleisiä kuusenkoristeita.

Perhekuvassa takana vasemmalla valokuvaaja Väinö Kanniston tytär Marja Kannisto ja vaimo Lyyli Kannisto.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulukuusen ihailua

Pieni lapsi on päässyt läheltä ihailemaan kynttilöiden palamista joulukuusessa.

CC BY 4.0, Uutiskuva Oy, Elanto-lehden kokoelma, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulukuusen ja radion äärellä

Kivistön perheen joulunviettoa 1940-luvulla.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 3.1.1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulukuusen jalka 1940-luvulta

Tällainen joulukuusenjalka oli nopea ja helppo tehdä kotona itse
ja näitä tehtiin myös koulun kärityötunnilla.
Tällaisessa jalassa kuusi kuivaa nopeasti
eikä sitä voi kovin montaa päivää pitää sisällä.

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

 
Joulukuusen juurella

Helsinkiläiset kaksostytöt kuusen juurella 1954.

Pieni kuusi on nostettu jakkaralle, niin näyttää komeammalta.
Kuusessa palavat elävät kynttilät.

Kuva CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulukuusen karamelli 1940-luvulta

Kuvan kuusenkaramelli on Maria Lindströmin valmistama 1939 - 1944.

Samalla mallilla tehtiin syötäviä karamelleja,
mutta joulukuusen "karamelleissa" oli sisällä puupala.
Näin samoja koristeita voitiin käyttä vuodesta toiseen.

Puupalan päälle on kiedottu ensin silkkipaperia,
jonka päät on leikattu hapsuille.
Karamellin päälle on kiedottu hopeapaperi.

Karamelli koristeltiin usein kiiltokuvalla
tai paperista leikatulla kuviolla.

Kuusen koristeina on käytetty piparkakkuja ja muita leivonnaisia,
omenoita, konvehteja, paperisia kuvia, olkikoristeita sekä
nauhaan kiinnitettyjä pieniä Suomen lippuja.

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulukuusen kynttilöitä

 

Ennen sähkökynttilöitä joulukuusissa käytettiin itse valettuja tai ostettuja vahakynttilöitä.
Parafiinista tehdyt kynttilät valuttavat, mutta steariinikynttilä palaa vinossakin asennossa valumatta. 

     Kynttilän valmistus
     Palavaa vahaa ei koskaan saa sammuttaa vedellä vaan tukahduttamalla.
     Jos kynttilämassaa sulattaessa syttynyttä vahakattilaa yrittää sammuttaa vedellä,
     palava vaha roiskuu joka suuntaan ja sytyttää ympäristön.
     Siksi kattilan kansi on aina oltava käden ulottuvilla. 

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulukuusen lankatonttu 1930-luvulta

Punaisesta ja harmaasta villalangasta on joulukuuseen tehty tonttuja jo vuosikymmeniä.

Villalankaa kierretään kämmenen ympärille.
Tonttu muodostetaan kahdesta tällaisesta pienestä vyyhdistä.
Toisesta muodostuu kädet, toisesta pää ja jalat.
Vartalo syntyy sitomalla siitä kohdasta,
jossa pikkuvyyhdit ovat keskenään ristissä.
Tonttulakin voi leikata ja liimata ohuesta huovasta.

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo

 
Joulukuusen vierellä

Joulutunnelmissa.

Huomaa naisen hiusverkko.
Se oli tuohon aikaan hyvin tyypillinen.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulukuusta pidempi

Joulukuusen jalkana toimii pieni rahi, jonka keskellä on reikä.

Ajalle tyypillistä on lautalattia, räsymatot, sisäkengät,
pikkupojan polvipituiset juhlahousut ja paksut sukkahousut.

Arvoitus Kuuluu sinulle, muut sitä eniten käyttävät.
                Mikä se on?                   Nimesi

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulumielellä

1940-luvulla pienillä tytöillä oli rusetti  ja pienillä pojilla sukkahousut.

Kuusessa palavat oikeat kynttilät.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto noin 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulumielellä koko perhe

Perhe viettää joulua kotona, isä, äiti, poika ja tyttö.

Ikkunasta heijastuu valokuvaaja jalustan ja kuvausvalon kanssa.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Jouluna kotona

Kuva on helsinkiläisestä kodista 1940-luvulta.

Etsi kuvasta taistelevat metsot, Martta-nukke, heteka, herätyskello ja palava kuusenkynttilä.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulunviettoa 1945

Äiti, isä ja neljä lasta katetun kahvipöydän luona
helsinkiläisessä kodissa.

Kuusessa palavat kynttilät.
Kuusenjalka on tehty kahdesta ristikkäin naulatusta laudasta (kuva samanlaisesta jalasta).
Kaksi vesiämpäriä on käden ulottuvilla.
Kuusenjalassa ei ole vettä,
joten kuusi kuivui sisällä ja syttyi herkästi.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1945, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulunviettoa kotona 50-luvulla

Piirileikit kuuluivat monen jouluun 50-luvulla.
Niitä opittiin kansakoulujen kuusijuhlissa,
joihin osallistuttiin usein koko perheen voimin. 

Äidillä, pikkutytöllä ja nukella on kaikilla esiliinat edessään. 

Kuva CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1954, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulunviettoa paperisissa tonttulakeissa

Kuvassa on valokuvaaja Väinö Kanniston perhettä jouluna 1946.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulunäytelmä yhteiskoulun joulujuhlassa

Helsingin Uudessa yhteiskoulussa (Kirkkokatu 12) esitettiin joulujuhlassa 1956
satunäytelmä Prinsessa Ruusunen.
Näytelmässä esiintyi eri luokkien oppilaita, myös lukiolaisia ja opettajia.
Kieltenopettaja Hilkka Koskiluoma ohjasi näytelmän ja määräsi roolit.

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulupukin sylissä

Vielä 60-luvulla monella joulupukilla oli naamari.

CC BY 4.0, Juha Jernvall (1960-1969), Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulupukki

Legendan mukaan joulupukin esikuva on piispa Nikolaus (Saint Nicolas),
jonka nimestä joulupukin nimi (Santa Claus)  on tullut moneen kieleen.

Immi Hellénin runo vuodelta 1927

Terve, vehreä joulupuu,
sorea salon lapsi!
Lapsi sun nähden riemastuu,
vanhuskin valkohapsi.

Oksillas, armas, metsolan
tuuloset huminoivat,
vielä tultuas tupahan,
sävelet vienot soivat.

Ihmeellistä ja ihanaa
tarua mulle haastat.
Kannat suurinta sanomaa
kaukaa palmujen maasta.

Aatos leikkivän lapsenkin
hartaana sinne siirtyy.
Kaikki kultaisin kirjaimin
sielun pohjahan piirtyy.

Oksiltas meille heijastuu
muistojen kirkkain kulta.
Paljon matkalla unhottuu –
ei, minkä saamme sulta.

 

Miehen elämän vaiheet:

  1. Uskot joulupukkiin
  2. Et usko joulupukkiin
  3. Olet joulupukki
  4. Näytät joulupukilta

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 
Joulupukki

Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja taval­lisia karamelleja.
"Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia,
hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja.
Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä,
viiku­noita ja taateleita sekä kuor­imanteleita.

Jos maalla jouluna lähdettiin kylään,
otti emäntä mukaan ison nyytil­lisen eväitä.
Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska,
pari juustoa ja pari pal­vat­tua lampaanjalkaa.
Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia.
Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupak­kaa.
 

Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää.
Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä,
joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja (äänikuva 2:55 min).
Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905.

Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra,
joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin?              Joulu

Kasku
- Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää?
- Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

Kuva © Sastamala Visual Oy