Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Aapisia ja lukukirjoja Ensimmäisenä koulupäivänä ekaluokkalaiset saivat aapisen. Siitä opeteltiin ensin vokaalit A, E, U, I ja O ja niistä muodostuvia tavuja. Usein ensimmäisenä konsonanttina opeteltiin S. Aapisissa ja lukukirjoissa oli paljon runoja ja loruja, jotka syöpyivät syvälle lasten muistiin. Kansakoulunopettaja Immi Hellenin yli tuhannesta runosta moni muistaa Aamukahvin ääressä -runon alun: Kukko: Hyvää huomenta, punahilkka! Miltäs se maistuu kahvitilkka? Kana: Ah, se on aivan liian kuumaa, kieltäni polttaa, päätäni huumaa. Paljon käytettyjä aapisia 50-luvulla olivat Meidän lasten aapinen, Lasten oma aapinen, Suomen lasten aapinen ja Kultainen aapinen. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 20. Kuva © Kirsi Alastalo
		Ahkeruuslaatikko Ahkeruuslaatikko Alakansakoulun askarteluvälineitä Lukemisen ja laskemiseen opetteluun. MIRRIT KOULUSSA Tässä on taulut ja tässä on sienet, ja tässä on opissa ystävät pienet. Nyt sietäs olla sukkelat tuumat, Mirrillä aivan on korvat kuumat. Tästäpä tulee lystikäs juttu: aa, aa, aa – se on vanha tuttu. Mutta sitten se tuleekin tenä, voi, sua pikkuinen nykerönenä! Mikä ne kaikki koukerot kummat? Niin ne on eessä kuin pilvet tummat. Alku on hankala, ahkera voittaa – kyllähän Missukat parhaansa koittaa. Keiltä vain läksy liukkaasti luistaa, sille se kukkokin munia muistaa. - Immi Hellén. Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. 1930. Valistus, Helsinki. Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Ahkeruuslaatikko, Napialan Wanha koulu, Janakkala
		Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja Bertta Välilän kirja vuodelta 1951 liittyi professori Aukusti Salon teokseen "Ensimmäisen ja toisen kouluvuoden opetussuunnitelma". Kirja sisälsi 28 kuvaryhmää (94 kuvaa) ja 8 värikuvaryhmää (27 kuvaa), jotka toimivat opettajalle malleina, kun hän piirsi liiduilla taululle kuvia. Esimerkkejä: Kahvista ja teestä Kaaliperhonen, käenrieska ja sammakko Joulu ja uusi vuosi Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala
		Alakoulu juhlii Raittiuskansan Kirjapaino Oy 1951 ALKUSANAT "Koulujuhlat ovat kautta aikojen tuottaneet iloa ja virkistystä koululaisen useinkin yksitoikkoiseen ja raskaaseen arkeen. Opettajaa ne myös ovat virkistäneet ja lähentäneet oppilaisiin. Alakoululle sopivan juhlaohjelman löytäminen tai keksiminen on kuitenkin tuottanut opettajalle suurta päänvaivaa. On täytynyt selailla lastenlehtiä ja monenlaisia kirjoja löytääkseen edes jonkin alakouluasteelle sopivan runon tai vuuorokeskustelun." Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala
		Alakoululaisten touhuja Ympäristöoppiin liittyvä alakoululaisten kertomus- ja satukirja KJ Gummerus, Jyväskylä 1952 Sanalasku Luulo ei ole koskaan tiedon väärti. Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala
		Arabian lautassarja: Koulukeittola Arabialla oli Kaj Franckin suunnittelema astiasarja kouluja varten. Lautasen käyttöpuolella reunaa kiersi sininen raita. Lautasen alla alaluokkalaisen pujottelema vohvelikankainen ruokaliina. Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, esineet Napialan Wanhassa koulussa, Janakkalassa
		Hymypoika ja Hymytyttö 1950-luvun puolivälistä lähtien kouluissa alettiin jakaa Hymypoika- ja Hymytyttö-veistoksia hyvän toveruuden kilvan palkinnoiksi. Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki
		Kahdenistuttavat pulpetit Sitaatti Kannustava kiitos arvostelun jälkeen on kuin auringonpaiste sadekuuron jälkeen. - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832) Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala
		Kansakoulun matematiikankirjoja Kasku - Miksi fysiikan opettaja erosi biologian opettajasta? - Heidän välillään ei ollut kemiaa. Kuva © Kirsi Alastalo
		Kansakoulun ruokalassa Vuonna 1955 Helsingin kansakoulujen ruokailussa siirryttiin uuteen vaiheeseen. Ruokalistoja alettiin suunnitella kahdeksi viikoksi eteenpäin ja aterialla tarjottiin lämpimän ruuan lisäksi kaksi desiä maitoa ja pala kovaa leipää. Suomessa toimi 6-vuotinen kansakoulu vuodesta 1866 peruskoulun tuloon eli 1970-luvulle asti. Vuodesta 1948 lähtien kuntien oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä. Siihen asti oppilaat olivat tuoneet kotoa omat eväät. Vähävaraisten perheiden lapsilla ne olivat usein hyvin puutteelliset. Suomen käsityön museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista, jonka mallin mukaisesti kannattaa koota uusia salkkuja vaikka joka hoivakotiin. Vanha uskomus Jos veitsi putoaa, se tarkoittaa miesvierasta. Jos haarukka putoaa, se tarkoittaa naisvierasta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11.1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4320_1.tif
		Kansakoulun ruokalassa Sormiloru Peukaloputti sai sian hei! Suomensutti sen kotiin vei. Pitkä mies siltä niskat taittoi. Nimetön siitä makkarat laittoi. Pikku Sakari ne suuhunsa söi. Lorun aikana käydään läpi kaikki sormet. Viimeisen lauseen kohdalla viedään lusikka lapsen suuhun. Tämä loru on syntynyt niihin aikoihin, kun joka maatalossa tehtiin makkaratkin itse. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62 kappaleessa 17. Koulu. Kuva © Ensio Kauppila, Vapriikin kuva-arkisto
		Kansakoulurakennus Lagstadin kansakoulu Espoossa oli koulukäytössä vielä kevätlukukaudella 1954. Kun välitunnilla leikittiin jotain sellaista leikkiä, missä piti ratkaista, kenestä tulee etsijä tai missä järjestyksessä osallistutaan, käytettiin erilaisia loruja. Kaksi yleistä lorua olivat: Entten, tentten, teelikamentten, hissun, kissun, vaapula vissun, eelin, keelin, klot, viipula, vaapula vot, eskon saun, pium, paum, nyt minä lähden tästä pelistä pois. Ulle, dulle, dof, kinkke laade kof, kinkkelaade, koffelaade, ulle dulle dof. Kuvia tamperelaisista koulurakennuksista on videolla Koulumuistoja Tampereelta ja Tyrväältä (20min). Video on osa Tampereen kaupungin digitaalisia kulttuuripalveluita, joita tarjotaan osana kotihoidon tukipalveluita. Videolla kuullaan Immi Hellenin runoja sekä otteita Kirsti Vesterbackan kirjasta *Käytös 10 - Koulunkäyntiä ja muuta elämänmenoa Tapiolan tanhuvilla 1881 – 1968*. Ääni ja kuvat eivät ole synkassa keskenään, joten video on käyttökelpoisin, kun katselee kuvat ilman ääntä ja kuuntelee selostuksen ilman kuvia. Molemmat ovat hyviä. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 61 kappaleessa 17. Koulu Kuva © Kirsi Alastalo
		Karttoja
		Kaunokirjoitusvälineitä Kauniin käsialan opettelemiseen uhrattiin paljon aikaa. Kirjoittamaan opeteltiin Toivo Salervon suunnitteleman mallikirjoituksen mukaan. Kirjoitusvälineitä olivat mustepullo, mustekynä, imupaperi ja tilkuista koottu mustekynänpyyhin. Koska kynässä ei vielä ollut mustesäiliötä, terä kastettiin pieneen mustepulloon. Muste valui kynän uraa pitkin vähitellen, ja joskus jälki oli ohutta, joskus paksua. Tahrat kuivattiin imupaperilla. Pulpetin päällä pidetty pieni mustepullo kaatui tai tippui lattialle helposti. Siksi pulpettien kanteen tehtiin pullolle sopiva reikä. Ennen kuin musteella kirjoittamista harjoiteltiin, tehtiin kynänpyyhin. Siinä oli pyöreitä kangaspaloja päällekkäin, ja pakka ommeltiin yhteen keskeltä. Tilkkupakan molemmille puolille ommeltiin nappi. Tilkut ja napit tuotiin yleensä kotoa. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 21. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 60. Kuva © Kirsi Alastalo
		Kerto- ja jakotaulu leikkien
		Kertotaulu-domino
		Keskiarvojen laskukone Kansakouluissa oppilaat laskivat helmitauluilla. Keskiarvojen laskemisessa opettajat käyttivät apuna tällaisia pahvisia laskukojeita. Sähköiset laskimet yleistyivät 60-luvulla.
		Kirjainharjoituksia ensimmäisellä luokalla
		Kirjoitustehtävän ohjeet
		Kotiseutu ja isänmaa Einar W Juva - . Merkoski - Alfred Salmela - Eino Keskinen Kotiseutu ja isänmaa menneinä aikoina Kuvauksia kansakoulun keskiluokille liittyy kansakoulun yläluokkien historian oppikirjaan Isänmaan historia sekä muiden kansojen vaiheita Kustannusosakeyhtiö Otava & Osakeyhtiö Valistus 1954 Kuva Outi Mäki: oppikirja Janakkalan Wanhassa koulussa
		Koululaisen astiat Kaikki kansakoululaiset saivat maksuttoman ja lämpimän ruoan vuodesta 1948 alkaen. Kansakoulussa syötiin yleensä omassa luokassa, joten ensimmäisen luokan käsitöissä tehty ruokaliina pulpetilla tuli tarpeeseen. Joissakin kaupunkikouluissa mentiin syömään ruokalaan, jossa syötiin seisaaltaan ja takki päällä. Ruokatunti saattoi olla niin pitkä, että oppilaat ehtivät käydä kotona syömässä. Yleisiä kouluruokia olivat keitot ja vellit: peruna-, makaroni-, ohra- ja kauravelli, herne-, peruna- ja kaalikeitto. Ruoka syötiin valkeista emalikupeista tai kuvassa näkyviltä lautasilta. Leivät ja maitopullo tuotiin pitkään kotoa. Koululaiset toivat myös itse keräämiään marjoja kouluun. Syrjäseudulla koulun ruoka saatettiin vielä 40-luvulla valmistaa saunan muuripadassa. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 23. Kuva © Kirsi Alastalo
		Koululaisen mustepullo pulpetin koloon
		Koululaukku, salkku Monilla koululaisilla ja työmiehillä oli kestävä nahkainen salkku. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 64 luvussa 17. Koulu. Kuva © Kirsi Alastalo
		Koululääkäri työssään Lahden Kärpäsen kansakoulun koululääkäri tutkimassa oppilaita. Julkaistu Kuluttajain Lehdessä vuonna 1950 (No 40, s. 6) Alkuperäinen kuvateksti: "Koululääkäri käy koululla tarpeen mukaan ja suorittaa joka kevät ja syksy kaikkien oppilaiden tarkistuksen." Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62 Luvussa 17. Koulu. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10095D
		Koulun joulujuhla Jouluna saatiin todistukset, joissa kaikista kouluaineista oli numero myös ensimmäisen luokan oppilailla. Joulujuhlan hienoja ohjelmia harjoiteltiin pitkin syksyä ja vanhemmat osallistuivat juhliin, jos vain pääsivät. Kansakoulusta siirryttiin peruskouluun 1970-luvun alkupuolella. 1970-luvun lopussa koulut saivat kelanauhureita, piirtoheittimiä ja diaprojektoreita. Myös monistuskoneet helpottivat opettajien työtä 70-luvun loppupuolella, Suomalaisen koulun muuttumisesta 1960-luvulta 2010-luvulle Yle Areenassa. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Hopun koulu Vammalassa.