Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Aapisia ja lukukirjoja

Ensimmäisenä koulupäivänä ekaluokkalaiset saivat aapisen.
Siitä opeteltiin ensin vokaalit A, E, U, I ja O ja niistä muodostuvia tavuja.
Usein ensimmäisenä konsonanttina opeteltiin S.

Aapisissa ja lukukirjoissa oli paljon runoja ja loruja,
jotka syöpyivät syvälle lasten muistiin.
Kansakoulunopettaja Immi Hellenin yli tuhannesta runosta
moni muistaa Aamukahvin ääressä -runon alun:

Kukko:
Hyvää huomenta, punahilkka!
Miltäs se maistuu kahvitilkka?

Kana:
Ah, se on aivan liian kuumaa,
kieltäni polttaa, päätäni huumaa.

Paljon käytettyjä aapisia 50-luvulla olivat Meidän lasten aapinen,
Lasten oma aapinen, Suomen lasten aapinen ja Kultainen aapinen.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 20.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Ahkeruuslaatikko

Ahkeruuslaatikko
Alakansakoulun askarteluvälineitä
Lukemisen ja laskemiseen opetteluun.

 

MIRRIT KOULUSSA

Tässä on taulut
ja tässä on sienet,
ja tässä on opissa
ystävät pienet.

Nyt sietäs olla
sukkelat tuumat,
Mirrillä aivan
on korvat kuumat.

Tästäpä tulee
lystikäs juttu:
aa, aa, aa –
se on vanha tuttu.

Mutta sitten se
tuleekin tenä,
voi, sua pikkuinen
nykerönenä!

Mikä ne kaikki
koukerot kummat?
Niin ne on eessä
kuin pilvet tummat.

Alku on hankala,
ahkera voittaa –
kyllähän Missukat
parhaansa koittaa.

Keiltä vain läksy
liukkaasti luistaa,
sille se kukkokin
munia muistaa.

- Immi Hellén. Lasten runokirja:
Suomen pojille ja tytöille omistettu.
1930. Valistus, Helsinki.

 

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Ahkeruuslaatikko,
Napialan Wanha koulu, Janakkala

Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja


Bertta Välilän kirja vuodelta 1951 liittyi professori Aukusti Salon teokseen
"Ensimmäisen ja toisen kouluvuoden opetussuunnitelma".

Kirja sisälsi 28 kuvaryhmää (94 kuvaa) ja 8 värikuvaryhmää (27 kuvaa),
jotka toimivat opettajalle malleina, kun hän piirsi liiduilla taululle kuvia.

Esimerkkejä:

Kahvista ja teestä

Kaaliperhonen, käenrieska ja sammakko

Joulu  ja uusi vuosi

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala​

 

Alakoulu juhlii

Raittiuskansan Kirjapaino Oy 1951

ALKUSANAT
"Koulujuhlat ovat kautta aikojen tuottaneet iloa ja virkistystä
koululaisen useinkin yksitoikkoiseen ja raskaaseen arkeen.
Opettajaa ne myös ovat virkistäneet ja lähentäneet oppilaisiin.
Alakoululle sopivan juhlaohjelman löytäminen tai keksiminen
on kuitenkin tuottanut opettajalle suurta päänvaivaa.
On täytynyt selailla lastenlehtiä ja monenlaisia kirjoja
löytääkseen edes jonkin alakouluasteelle sopivan runon tai vuuorokeskustelun."

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala

 

Alakoululaisten touhuja

Ympäristöoppiin liittyvä alakoululaisten kertomus- ja satukirja
KJ Gummerus, Jyväskylä 1952 

Sanalasku
Luulo ei ole koskaan tiedon väärti.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala

 

Arabian lautassarja: Koulukeittola

Arabialla oli Kaj Franckin suunnittelema astiasarja kouluja varten.
Lautasen käyttöpuolella reunaa kiersi sininen raita.

Lautasen alla alaluokkalaisen pujottelema vohvelikankainen ruokaliina.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, esineet Napialan Wanhassa koulussa, Janakkalassa

 

Hymypoika ja Hymytyttö

1950-luvun puolivälistä lähtien kouluissa
alettiin jakaa Hymypoika- ja Hymytyttö-veistoksia
hyvän toveruuden kilvan palkinnoiksi.

Kuva CC BY 4.0  Outi Mäki

 

Kahdenistuttavat pulpetit

 

Sitaatti
Kannustava kiitos arvostelun jälkeen on kuin auringonpaiste sadekuuron jälkeen.
                - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

 

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala

 

Kansakoulun matematiikankirjoja

 

Kasku
- Miksi fysiikan opettaja erosi biologian opettajasta?
- Heidän välillään ei ollut kemiaa.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Kansakoulun ruokalassa

Vuonna 1955 Helsingin kansakoulujen ruokailussa siirryttiin uuteen vaiheeseen.
Ruokalistoja alettiin suunnitella kahdeksi viikoksi eteenpäin
ja aterialla tarjottiin lämpimän ruuan lisäksi kaksi desiä maitoa ja pala kovaa leipää.

Suomessa toimi 6-vuotinen kansakoulu vuodesta 1866 peruskoulun tuloon eli 1970-luvulle asti.
Vuodesta 1948 lähtien kuntien oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä.
Siihen asti oppilaat olivat tuoneet kotoa omat eväät.
Vähävaraisten perheiden lapsilla ne olivat usein hyvin puutteelliset.  

Suomen käsityön museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista,
jonka mallin mukaisesti kannattaa koota uusia salkkuja vaikka joka hoivakotiin.

Vanha uskomus
Jos veitsi putoaa, se tarkoittaa miesvierasta.
Jos haarukka putoaa, se tarkoittaa naisvierasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11.1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4320_1.tif

 

Kansakoulun ruokalassa

Sormiloru
Peukaloputti sai sian hei!
Suomensutti sen kotiin vei.
Pitkä mies siltä niskat taittoi.
Nimetön siitä makkarat laittoi.
Pikku Sakari ne suuhunsa söi.

Lorun aikana käydään läpi kaikki sormet.
Viimeisen lauseen kohdalla viedään lusikka lapsen suuhun.
Tämä loru on syntynyt niihin aikoihin,
kun joka maatalossa tehtiin makkaratkin itse.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62
kappaleessa 17. Koulu.

Kuva © Ensio Kauppila, Vapriikin kuva-arkisto

 

Kansakoulurakennus

Lagstadin kansakoulu Espoossa oli koulukäytössä vielä kevätlukukaudella 1954.

Kun välitunnilla leikittiin jotain sellaista leikkiä,
missä piti ratkaista, kenestä tulee etsijä
tai missä järjestyksessä osallistutaan,
käytettiin erilaisia loruja.

Kaksi yleistä lorua olivat:

Entten, tentten, teelikamentten,
hissun, kissun, vaapula vissun,
eelin, keelin, klot, viipula, vaapula vot,
eskon saun, pium, paum,
nyt minä lähden tästä pelistä pois.

Ulle, dulle, dof, kinkke laade kof,
kinkkelaade, koffelaade, ulle dulle dof.

Kuvia tamperelaisista koulurakennuksista on videolla
Koulumuistoja Tampereelta ja Tyrväältä (20min).
Video on osa Tampereen kaupungin digitaalisia kulttuuripalveluita,
joita tarjotaan osana kotihoidon tukipalveluita.
Videolla kuullaan Immi Hellenin runoja sekä otteita Kirsti Vesterbackan kirjasta
Käytös 10 - Koulunkäyntiä ja muuta elämänmenoa Tapiolan tanhuvilla 1881 – 1968.
Ääni ja kuvat eivät ole synkassa keskenään, joten video on käyttökelpoisin,
kun katselee kuvat ilman ääntä ja kuuntelee selostuksen ilman kuvia.  
Molemmat ovat hyviä.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 61
kappaleessa 17. Koulu

 

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Karttoja

 

Sitaatti
Joko löydän tien tai teen sen.
—  Hannibal (247 – 184 eKr.)

 

Kaunokirjoitusvälineitä

Kauniin käsialan opettelemiseen uhrattiin paljon aikaa.
Kirjoittamaan opeteltiin Toivo Salervon suunnitteleman mallikirjoituksen mukaan.

Kirjoitusvälineitä olivat mustepullo, mustekynä, imupaperi ja tilkuista koottu mustekynänpyyhin.
Koska kynässä ei vielä ollut mustesäiliötä,
terä kastettiin pieneen mustepulloon.
Muste valui kynän uraa pitkin vähitellen,
ja joskus jälki oli ohutta, joskus paksua.
Tahrat kuivattiin imupaperilla.

Pulpetin päällä pidetty pieni mustepullo kaatui tai tippui lattialle helposti.
Siksi pulpettien kanteen tehtiin pullolle sopiva reikä.

Ennen kuin musteella kirjoittamista harjoiteltiin, tehtiin kynänpyyhin.
Siinä oli pyöreitä kangaspaloja päällekkäin,
ja pakka ommeltiin yhteen keskeltä.
Tilkkupakan molemmille puolille ommeltiin nappi.
Tilkut ja napit tuotiin yleensä kotoa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 21.
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 60.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

 

Kerto- ja jakotaulu leikkien

Sitaatti
Mieli, jonka uusi kokemus on kerran laajentanut,
ei koskaan palaa vanhoihin mittoihinsa.
            — Oliver Wendell Holmes (1841 - 1935)

Menestys on kykyä olla menettämättä innostustaan
toistuvista epäonnistumisista huolimatta
            — Winston Churchill (1874 - 1965)

 

Kertotaulu-domino

Sitaatti
Kuka tahansa voi tietää. Tarkoitus on ymmärtää.
                      — Albert Einstein (1879 – 1955) 

 

Keskiarvojen laskukone

Kansakouluissa oppilaat laskivat helmitauluilla.
Keskiarvojen laskemisessa opettajat käyttivät apuna tällaisia pahvisia laskukojeita.

Sähköiset laskimet yleistyivät 60-luvulla.

Kuva cc Outi Mäki

 

Kirjainharjoituksia ensimmäisellä luokalla
Kirjoitustehtävän ohjeet
Kotiseutu ja isänmaa

Einar W Juva - . Merkoski - Alfred Salmela - Eino Keskinen
Kotiseutu ja isänmaa menneinä aikoina
Kuvauksia kansakoulun keskiluokille

liittyy kansakoulun yläluokkien historian oppikirjaan
Isänmaan historia sekä muiden kansojen vaiheita

Kustannusosakeyhtiö Otava & Osakeyhtiö Valistus 1954

Kuva Outi Mäki: oppikirja Janakkalan Wanhassa koulussa

 

Koululaisen astiat

Kaikki kansakoululaiset saivat maksuttoman ja lämpimän ruoan vuodesta 1948 alkaen.
Kansakoulussa syötiin yleensä omassa luokassa,
joten ensimmäisen luokan käsitöissä tehty ruokaliina pulpetilla tuli tarpeeseen.

Joissakin kaupunkikouluissa mentiin syömään ruokalaan,
jossa syötiin seisaaltaan ja takki päällä.
Ruokatunti saattoi olla niin pitkä,
että oppilaat ehtivät käydä kotona syömässä.

Yleisiä kouluruokia olivat keitot ja vellit: peruna-, makaroni-, ohra- ja kauravelli,
herne-, peruna- ja kaalikeitto.
Ruoka syötiin valkeista emalikupeista tai kuvassa näkyviltä lautasilta.
Leivät ja maitopullo tuotiin pitkään kotoa.
Koululaiset toivat myös itse keräämiään marjoja kouluun.

Syrjäseudulla koulun ruoka saatettiin vielä 40-luvulla valmistaa saunan muuripadassa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 23.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Koululaisen mustepullo pulpetin koloon
Koululaukku, salkku

Monilla koululaisilla ja työmiehillä oli kestävä nahkainen salkku.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 64
luvussa 17. Koulu.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Koululääkäri työssään

Lahden Kärpäsen kansakoulun koululääkäri tutkimassa oppilaita.

Julkaistu Kuluttajain Lehdessä vuonna 1950 (No 40, s. 6)

Alkuperäinen kuvateksti:
"Koululääkäri käy koululla tarpeen mukaan ja
suorittaa joka kevät ja syksy kaikkien oppilaiden tarkistuksen."

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62
Luvussa 17. Koulu.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10095D

 

Koulun joulujuhla

Jouluna saatiin todistukset,
joissa kaikista kouluaineista oli numero
myös ensimmäisen luokan oppilailla.

Joulujuhlan hienoja ohjelmia harjoiteltiin pitkin syksyä
ja vanhemmat osallistuivat juhliin, jos vain pääsivät.

Kansakoulusta siirryttiin peruskouluun 1970-luvun alkupuolella.
1970-luvun lopussa koulut saivat kelanauhureita,
piirtoheittimiä ja diaprojektoreita.
Myös monistuskoneet helpottivat opettajien työtä
70-luvun loppupuolella,
 

Suomalaisen koulun muuttumisesta 1960-luvulta 2010-luvulle
Yle Areenassa.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Hopun koulu Vammalassa.