Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
14-vuotias kengänkiillottaja

Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias kengänkiillottaja. Kesän jälkeen hän palasi koulun penkille yhteiskoulun kolmannelle luokalle.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Auringonpimennyksen tarkastelua

15. helmikuuta 1961 Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa se näkyi osittaisena. Poika seuraa auringonpimennystä ja suojaa silmiään mustaksi valotetulla filminkappaleella. Nykyään tiedetään, että yksinkertaisena se oli riittämätön suoja. Jos aurinkoa katselee ilman silmäsuojaa pitempään kuin muutamia sekunteja, syntyy pysyviä vaurioita. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suosittelee hitsarinlaseja numero 14 tai erityisesti auringonpimennyksien katseluun myytäviä laseja.

Auringonpimennyksessä kuu tulee auringon ja maan väliin ja näin peittää auringon näkymästä. Täydellinen auringonpimennys nähtiin Suomessa viimeksi vuonna 1990. Kuunpimennys syntyy, kun maa on auringon ja kuun välissä. Silloin kuu ei heijasta auringon säteitä.

Neljästä kuuteen pimennystä tapahtuu joka vuosi. Ne osataan laskea kauan etukäteen. Seuraavan kerran aurinko pimenee täällä kokonaan vasta lokakuussa 2126.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Emäntä puuhellan ääressä

Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa.
Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla.
Kehtolaulu (Raita tietokanta).

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Vanha tuutulaulu
Tuuti, tuuti lasta,
kissa tuli vastaan.
Kissa hyppäs kiikun päälle
ja kiikutteli lasta.

Elämänohje
Tee työtä kuin eläisit ikuisesti,
rakasta kuin kuolisit huomenna.
     

Sananlaskuja
- Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Ensimmäisiä televisiolähetyksiä

Kuvassa lapset katselevat teekkareiden televisiokerhon koelähetystä toukokuussa 1955. Vasta neljä päivää myöhemmin lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys. Sitä seurattiin eri puolille Helsinkiä sijoitetuista 15 vastaanottimesta. Tv-studio oli rakennettu Teknillisen Korkeakolun radiolaboratorioon. Lähetyksen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti.

Edellisenä vuonna oli perustettu televisiokerho, jonka tavoitteena oli rakentaa televisiolähetin ja aloittaa koelähetykset Suomessa. Televisiokerhoon kuului paljon teekkareita ja he kehittivät televisiolähettimessä tarvittavaa tekniikkaa osana tutkintoaan.

Säännölliset tv-lähetykset aloitettiin Suomessa 1956 ja Yleisradio tuli mukaan vasta kaksi vuotta myöhemmin. Silloin Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uuden vuoden puhe 1.1.1958 aloitti Suomen Television säännölliset lähetykset. Television katselulupa tuli pakolliseksi radion kuunteluluvan rinnalla. Vastaanottimia oli aluksi hyvin harvassa, joten usein myös naapurin lapset tulivat katsomaan televisio-ohjelmia.

1969 Presidentti Kekkosen uudenvuoden puheella aloitettiin Ylen ohjelmalliset värikoelähetykset. Televisiolupia oli suomalaisilla silloin jo miljoona kappaletta.

Vuosien varrella lapset ovat seuranneet televisiosta Kylli-tätiä, Onni-klovnia, Arja-tätiä, Kasperia ja Pelle Hermannia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Evakkoäiti ja lapset

Evakkoäiti lapsineen. Kuva on otettu, kun sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sananlaskuja
Lapsen suusta kuulee totuuden.
Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
Leikki on lasten työtä.
Lapset ovat Herran lahja.
Lapsi tuo leivän mukanaan.
Lapsi on terve kun se leikkii.
Maasta se pienikin ponnistaa.

Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan, en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan..." löytyy YouTubesta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Heinäkuun hellettä 1958

Heinäkuussa 1958 oli Helsingissä helteistä. Kuvassa Ilkka ja Markku ovat saaneet jäätelöt. Kylmä herkku maistui lämpimässä lomasäässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Hellekesän riemuja hiekkarannalla

Kuva on otettu Helsingissä Pihlajasaaren hiekkarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211672, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.


 

Isiä ja lapsia hiekkarannalla

Kuva on otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211429, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1966.

 

Isä ja tytär pelaavat lautapeliä

Kuvassa isä ja tytär pelaavat Monopoli-peliä. Vuonna 1935 julkaistussa Monopoli-lautapelissä myydään ja ostetaan kiinteistöjä. Pelin nimi tulee monopoli-käsitteestä. Se tarkoittaa taloustieteessä sitä, että yksi yritys hallitsee markkinoita. Peli on edelleen hyvin suosittu ja sitä pelataan monessa maassa. Nykyään sitä voi pelata myös tietokonetta vastaan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Jäätelökioskilla

Kevät on tuonut katukuvaan jäätelökioskit. Tässä pikkupojat jäätelöä ostamassa Uudenmaan Jäätelötehtaan kioskilla keväällä 1956.

Italialaisten Magi-nimisten veljesten perustama Helsingin jäätelötehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva jäätelönvalmistaja. Se on perustettu 1922. Jäätelöä säilytettiin ja myytiin jäämurskalla täytetyistä puukärryistä Helsingin toreilla ja kaduilla. Jäät hakattiin talvisin merestä ja niitä säilytettiin suurissa maakuopissa, jotta ne eivät sulaisi. Tuotanto oli keskeytetty sotavuosien ajaksi vuonna 1939 - 1946. Nyt jäätelöä valmistaa jo kolmas Magi-sukupolvi ja tehdas toimii Kehä III:n varrelle.

Suomessa jäätelöä myyvät sekä suuret monikansalliset firmat että pienet perheyritykset. Tampereen jäätelötehdas aloitti toimintansa 2004. Myös Sipoossa ja Turengissa on jäätelötehtaat. Muutama pieni yritys valmistaa suomalaista luomujäätelöä.

Jäätelön valmistus itse onnistuu myös ilman jäätelökonetta. Tavanomaiset raaka-aineet ovat sokeri, maito, vaniljatanko tai vaniljasokeri, kerma ja kananmunan keltuaiset. Marttojen jäätelöreseptejä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Kaivolla

Uuden Suomen kummiperheen tytär kaivolla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta (1940-lukua).

Sananlaskuja
-
Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.
- Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Kansakoulun ruokalassa

Vuonna 1955 Helsingin kansakoulujen ruokailussa siirryttiin uuteen vaiheeseen. Ruokalistoja alettiin suunnitella kahdeksi viikoksi eteenpäin ja aterialla tarjottiin lämpimän ruuan lisäksi kaksi desiä maitoa ja pala kovaa leipää.

Suomessa toimi 6-vuotinen kansakoulu vuodesta 1866 peruskoulun tuloon eli 1970-luvulle asti. Vuodesta 1948 lähtien kuntien oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä. Siihen asti oppilaat olivat tuoneet kotoa omat eväät. Vähävaraisten perheiden lapsilla ne olivat usein hyvin puutteelliset.  

Suomen käsityön museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista, jonka mallin mukaisesti kannattaa koota uusia salkkuja vaikka joka hoivakotiin.

Vanha uskomus
Jos veitsi putoaa, se tarkoittaa miesvierasta.
Jos haarukka putoaa, se tarkoittaa naisvierasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Kesän herkkua

Kesäpäivän viettoa uimarannalla heinäkuussa 1960. Jäätelö maistui lapsille.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Koululääkäri työssään

Lahden Kärpäsen kansakoulun koululääkäri tutkimassa oppilaita.

Julkaistu Kuluttajain Lehdessä vuonna 1950 (No 40, s. 6)

Alkuperäinen kuvateksti:
"Koululääkäri käy koululla tarpeen mukaan ja
suorittaa joka kevät ja syksy kaikkien oppilaiden tarkistuksen."

 

Koulun kevättodistukset

Munkkiniemen kansakoulun pikku oppilaat tutkivat innoissaan todistuksiaan toukokuussa 1961. Lukuvuosi ja kevätjuhla ovat takana päin.

Suomen Käsityön Museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista. Sen selostusvihko on hyvä muistelun tukimateriaali, josta löytyy aamuhartaus, lukutunti, kaunokirjoitus, laskento, käsityö, voimistelu, laulu, piirustus ja välitunti leikkeineen.

Sananlasku: Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Koululaisten hassuja koevastauksia ja lausahduksia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto 

 

Kuninkaallisia katsomassa

Pikkupojat keksivät hyvän paikan Ruotsin lähetystön sivuoven lipalta nähdä vierailevat naapurimaan kuninkaalliset. Toukokuussa 1952 Helsingissä olivat virallisella valtiovierailulla Kustaa VI Aadolf puolisoineen. Vierailu oli suuri julkisuustapahtuma.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Lapset hiekkakakkuja leipomassa

Huhtikuun lopulla vuonna 1957 kutsui lämmin keväpäivä lapsia hiekkalaatikolle leipomaan hyviä hiekkakakkuja.

Sananlasku: Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lapset hiekkarannalla

Lapsia Pihlajasaaren hiekkarannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211670, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Lapset juhannuksena kukkaseppeleet päässä
Lapset kesäyönä soutelemaan
Lapset koiran kanssa uimassa

Kuvassa on Elannon kesäsiirtolan lapsia Sompasaaren rannassa Helsingissä.

Sompasaari on Kruunuvuorenselällä Helsingissä sijaitseva saari
ja se kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan.
Kallioinen Sompasaari, jossa Elannon lasten kesäsiirtola toimi,
räjäytettiin myöhemmin Sörnäisten sataman pohjiksi.

Osuusliike Elannon yli 2500 otoksen valokuvakokoelma helsinkiläisten arjesta
on siirretty Helsingin kaupunginmuseoon.
Kokoelma on selattavissa teemoittain kaupunginmuseon omalla Finna-sivulla.
Kuvat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.  
Kokoelma sisältää paljon kuvia 1930–1950-luvuilta.
Monet Elannon kokoelman helmet olivat esillä
Rasvaletti-näyttelyssä 2013–2014.

Kesäsiirtolatoiminnasta
Kansakoululain mukaan kuntien tuli järjestää
vähävaraisten perheiden ja heikon terveydentilan omaaville lapsille
ilmaista ja terveyttä edistävää kesävirkistystoimintaa.
Ratkaisuna olivat kesäsiirtolat,
joissa lapset ja nuoret asuivat jopa kuukausia kerrallaan.
Heidän fyysisestä terveydentilastaan ja
painon kehityksestä pidettiin kirjaa leirin aikana.
Kesäsiirtolatoiminnalla ehkäistiin lasten syrjäytymistä.
Alun perin kesäsiirtoloihin otettiin lapsia ennen kaikkea
vanhempien varallisuuden, lapsen sosiaalisen tilanteen
ja fyysisen terveydentilan perusteella.
Myös opettajilta saatettiin kysyä mielipidettä siitä,
ketkä lapsista olivat eniten siirtolan tarpeessa.
Valintoja mietittiin tarkasti ja ne hyväksytettiin koulutoimenjohtajalla.

Peruskoululain myötä kesäsiirtoloiden järjestäminen muuttui kunnille vapaaehtoiseksi
ja kesäsiirtolat hävisivät vähitellen miltei kokonaan.
Seinäjoen vuonna 1960 perustettu Kessulan kesäsiirtola oli lajinsa viimeinen.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

Eino Heinonen työskenteli pitkään Elannon mainososastolla.
Hän kantoi kinofilmikameraa mukanaan kaupungilla kävellessään
ja kuvasi mielenkiintoisina pitämiään näkymiä ja aiheita myös vapaa-aikanaan.
Tämäkin kuva on luultavasti hänen ottamansa.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: hkm.HKMS000005:km0032q4, Eino Heinonen?, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

 

Lapset leikkipuistossa

Lapset leikkivät kaupungin leikkipuistossa Sepänpuistossa Tehtaankadulla kesällä 1960. Poika vetää kärryissä pikkuveljiään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lapset lumikinoksissa
Lapset läksyjen parissa

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi 1940-luvulla.

Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerätiin rahaa lukijoilta.

Tässä kummiperheen lapset tekevät läksyjään kynttilän valossa. Läksyt oli osattava ja opettajan kysymykseen vastattaessa oli noustava seisomaan.
Koulumatkat saattoivat olla pitkiä. Ne hiihdettiin tai käveltiin.

Kuulakärkikyniä ei ollut vaan kirjoitettiin puuvartisilla mustekynillä. Niissä oli irtoterät. Käsityötunneilla ommeltiin kangastilkuista mustekynän pyyhkimiä.

Sota- ja pula-aikana lasten vaatteet valmistettiin usein aikuisten vanhoista kuluneista vaatteista. Polvihousut olivat pienillä pojilla tavalliset. Tyttöjen asuun kuului esiliina. Kouluun, työhön ja juhliin oli jokaiseen oma esiliinansa. Tytöillä oli tavallisesti pitkät hiukset ja ne pidettiin leteillä, jotka sidottiin silkkinauhalla. Polkkatukan leikkaamisen syy saattoi olla täiden häätämisen helpottaminen. Pojilla ei ollut koskaan pitkiä hiuksia ja monen pojan pää ajeltiin kesäksi vallan kaljuksi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Lapset mukana peltotöissä
Lapset vesiliukumäessä

Lapsia Pihlajasaaren hiekkarannalla
vesiliukumäessä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211669, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Lapsi
Lapsi
Lapsi
Lapsi
Lapsi työssä

Poika kiillottamassa kenkää Helsingin rautatieaseman edessä 1950-luvulla.

 

Lapsilisää nostamassa postissa

Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi maksamatta jääneitä lapsilisiä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille. Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät, joita virkailija, rouva Rouvari laskee.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Leikkikentän juoma-altaalla

Pojalle on tullut kova jano kaupungin leikkikentän touhuissa elokuussa 1960. Juoma-allas on vanha ja koristeellinen.
Helsinki 9.8.1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Leiriläiselle samettivelliä

Leiriläinen saa keittäjältä velliä kuppiinsa Pälkäneellä.
Kuva on otettu Kulutusosuuskuntien Keskusliiton järjestämällä Sata-Hämeen leirillä.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Samettivelliä - ihanaa!
Mistä täti tiesikin, että tämä on mun herkkuani?"

(Kuluttaja 33/1962, s. 17)

Lähdössä lastensiirtolaan

Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon eri puolilla maata sijaitseviin lastensiirtoloihin (kesäsiirtola) kesäkuussa 1961. Äiti keskustelee konduktöörin kanssa.

Kesäsiirtolatoiminta alkoi Suomessa 1800-luvun puolella ja jatkui 1980-luvulle. Tarkoitus oli, että varattomilla lapsilla oli mahdollisuus päästä kesällä ainakin pariksi viikoksi maalle terveellisiin oloihin. Monet lapset, joilla sattui olemaan mummola maalla, viettivät kesänsä siellä, joten he eivät tarvinneet siirtoloita.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lähdössä lastensiirtolaan kesällä

Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon eri puolilla maata sijaitseviin lastensiirtoloihin kesäkuussa 1961. Vanhemmat saattelemassa lapsiaan rautatieasemalla.

Sanonta
Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.

Vanha loru kansakoululaisten muistovihoissa:
Kun ukkos huutaa ja lapses parkuu,
niin ota huivis ja lähde karkuun.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lähiökerrostalon pihalla 1950-luvulla

Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla.

Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä.

Makuuhuoneen piirustusnurkka 1950-luvulla

Kaksi lasta taiteilemassa. Toinen piirtää liitutaululle, toinen maalaa pienen pöydän ääressä.

Julkaistu Kuluttaja-lehdessä 11/1957, s. 22

Alkuperäinen kuvateksti:
"Leikki on lasten työtä, mutta 'työpaikan' löytäminen ei ahtaissa tiloissa ole helppoa.
Tässä kodissa on makuuhuoneeseen järjestetty lapsille oma piirustusnurkka.
Muovikalvolla suojatulle seinälle on ripustettu koulutaulumaalilla sivelty vanerilevy pikku taiteilijoiden käytettäväksi."

 

Mäkiautoja

Eläintarhan mäkiautokilpailussa jonotetaan starttivuoroa. Etualalla kilpailujen kansainvälinen vahvistus, Markku Holmström (118) Ruotsin lähetystöstä.
Mäkiautoille järjestettiin myös Suomenmestaruuskilpailuja.

Sananlasku

- Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
Harjoitus tekee mestarin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Mäkiautokilpailujen katsojia

Innokkaita katsojia poikien mäkiautokilpailussa Helsingin Eläintarhassa lokakuussa 1957.

Mäkiautoilu oli 1950 ja 60-luvuilla yksi suosituimmista kaupunkilaislasten harrastuksista.

Mäkiauto on pyörien päälle tehty rakennelma, joka liikkuu mäkeä alaspäin pelkän painovoiman avulla. Siinä ei ole polkimia eikä moottoria, joten tasaisella maalla se liikkuu vain työntämällä tai vetämällä. Mäkiautoja rakennettiin itse monenlaisista laudoista ja levyistä, usein maitokärryistä takapää, ohjauspyöräksi - jos mahdollista - oikean auton ratti ja jarruiksi katajaiset kepit. Edelleenkin järjestetään kilpailuja, kenen auto rullaa pisimmälle.

Mäkiautoilusta YLEn Elävässä arkistossa videoita ja lisätietoa.

Sananlasku
Auta miestä mäessä, älä mäen alla.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Napakelkka eli vipukelkka

Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit. Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää. Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä. Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi. Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle.

Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki,

Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta. Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja.

Neuvolassa

Nuori äiti odottaa vauvansa kanssa vuoroaan Myllykalliontien lastenneuvolassa keväällä 1961.

Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia heidän huolenpito- ja kasvatustehtävässään. Neuvolassa pyritään havaitsemaan erityistarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarvittaessa tukea ja apua. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.

1920-luvulla perustettiin ensimmäiset lastenneuvolat Arvo Ylpön aloitteesta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Nykyistä äitiys- ja lasteneuvolaa koskevat lait ja oppaat.

 

Perunannosto

Pojat auttavat perunannostossa kesällä 1956.

Sananlasku
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Pikkupoika ongella

Helleasuinen poika rantakalliolla.
Elannon työntekijöiden lasten kesäsiirtola Sompasaaressa.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92286, Eino Heinonen?, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

 

Pikkupoika ongella

Mato-onkeen tarvitaan vavaksi nuoren puun (pihlaja) oksaton runko tai bambun varsi. Siimana käytettiin ennen kalalankaa, nykyään nailonsiimaa. Lisäksi tarvitaan koho, paino ja koukku. Paino sidotaan koukun ja kohon väliin. Ilman sitä koukku ei uppoa veteen. Perinteinen koho on melko pullea, kilpakoho suipompi.

Syöttinä on käytetty kastematoja (onkiliero), taikinan tai levänpalasta, keitettyä makaroonia, hyönteisiä ja etanoita.

Mato-ongella nousee kiiskiä, särkiä, lahnoja, säynäviä ja salakkaa.

 

Pikkutytöt hiekkarannalla

Kuv aon otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211671, Bonin Volker von, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Poika menossa kesäiltana ongelle

Kaloista tietoa Luontoportin sivustolla.

Kalastussanonnoilla aivojumppaa ja jutunjuurta

 

 

Poika hiekkaleikeissä

Sananlasku
Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

 

Poika ikkunan ääressä
Poika ja itse tehty laiva
Poika ja kalansaalis

Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja maamme kansalliskala. Siitä tulee hyvä kalakukko; ruodot pehmenevät syötäviksi 4-5 tunnin paistamisen aikana. Kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa.

Kalan ikä voidaan laskea suomujen vuosirenkaista samalla periaatteella kuin puiden ikä rungon vuosirenkaista. Kesällä kalan kasvu on nopeaa ja suomuihin muodostuu leveitä, vaaleita kasvuvyöhykkeitä. Talvisina muodostuvat vyöhykkeet ovat kapeita ja tummia. Leveä ja kapea vyöhyke muodostavat siten yhdessä vuosirenkaan.

Kokeile määrittää hauen tai lahnan ikä. Irrota suomu kylkiviivan alapuolelta, kalan peräaukon ja vatsaevien väliseltä alueelta. Pidä sitä pinseteillä valoa vasten ja suurennuslasin avulla laske vuosirenkaiden määrä. Sampi voi elää yli 100 vuotiaaksi. 

Kalatalouden keskusliitolta löytyy kala-aiheisia pelejä ja paljon tietoa suomalaisista kaloista. Kalojen tunnistamisessa auttaa Luontoportin kalaopas.

Arvoitus
Kaksi nälkäistä toisiaan narraa? Onkija ja kala

 

Poika kesäyönä ongella
Poika rantavedessä

Tämä supisuomalainen näkymä muistuttaa Albert Edelfeltin maalausta Leikkiviä poikia rannalla (vuodelta 1884). Tuo Edelfeltin maalaus äänestettiin vuonna 2013 Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi maalaukseksi.

 

Pojat kaupan urheiluosastolla 1958

Pojat ihailemassa luistimia Osuusliike Hämeen keskustoimipaikan suurmyymälän urheiluosastolla.

Julkaistu Kuluttaja-lehdessä vuonna 1958
Alkuperäinen kuvateksti:
"Eri kivat pelit nämä hokkarit! Pojat mielityössään urheiluosastolla."
(Kuluttaja 50/1958, s. 8)

 

Pojat rannalla
Polttolasipuuhia

Kevään merkki: pikkupojat polttolaseineen eli "brennareineen". Pojat tarkkailevat, mitä auringon lämpö saa aikaan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Postikortti:

Väritetty mustavalkoinen valokuvapostikortti

ELÄMÄN ILOJA

                     Helsinki 21.10 1951

Hyvä isä!
Nyt meitä onnisti.
Saimme juuri tietää, että
saamme tehtaalta uuden asunnon.
Vihdoinkin saamme uuden kodin!

Älä ole enää meistä huolissasi.
Nyt elämä alkaa sujua.
Vuokra on halpa,
minä teen kovasti työtä ja
me säästämme omaan asuntoon.
Tuntuu kuin suuri taakka
olisi harteilta poissa.
Näyttää elämä antavan
minulle ilojakin eikä vain murheita.

Terveisin

Poikasi

 

Keskustelun aiheita

Mikä on ollut elämäsi iloisin tapahtuma?
Kerro muista elämäsi iloisista ja
hauskoista tapahtumista?

Millainen oli ensimmäinen asuntosi?
Muistatko, miten sait sen?
Muistatko, mitä asunnot maksoivat?
Jouduitko tekemään velkaa saadaksesi sen?
Milloin sait velkasi maksetuksi?

Millaisia unelmia ja toiveita sinulla
on elämäsi aikana ollut?
Miten ne ovat toteutuneet?
Mitä unelmia ja toiveita sinulla on nyt?
Kerro jokin toive, jonka joku läheisesi voisi toteuttaa!

 

Postikortti: Tervehdys

Väritetty mustavalkoinen valokuvapostikortti

Mustavalkoisia valokuvia ja valokuvapostikortteja väritettiin ennen kuin varsinainen värivalokuvaus keksittiin. Kuvista väritettiin usein tärkeinä pidettyjä kohtia, joihin huomion haluttiin suuntautuvan.  Valokuvaajat tekivät värityksiä itse, mutta valokuvausliikkeissä oli töissä myös värittämiseen erikoistuneita ammattilaisia.

 

Pullaa lapsille

Äiti leipoo lapsille pullaa 1950-luvun lähiökerrostalon keittiössä.

Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä 1950-luvulla.

 

Puolukoita poimimassa

Äiti ja tytär puolukkametsässä

Päiväkodissa 1956

Lapsia ja hoitaja Launeen lastentalossa,
joka on Lahden vanhin päiväkoti.
Se on perustettu  vuonna1956.

Suurkisoissa

Helsingissä järjestettiin kesällä 1956 SVUL:n suurkisat. Sadekuuro pääsi yllättämään kisayleisön. Poika on löytänyt kisaravintolasta suojaisan ruokailupaikan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Syksyn ensimmäinen koulupäivä

Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä. 
Ennen koulut alkoivat aina syksyisin syyskuun ensimmäinen päivä.

Sananlaskuja
- Ei oppi ojaan kaada eikä tieto tieltä työnnä.
- Hurratkaa katupojat, koulu palaa.
- Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi.
- Kokemus on paras koulu.
- Tyvestä puuhun noustaan.          
Kannustusta opettelun alussa.
- Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.
- Ei kukaan ole seppä syntyessään.
- Oppia ikä kaikki.
- Nuorena on vitsa väännettävä.
- Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
- Kuriton koulu on kuin vedetön mylly.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Säästöt säästökassaan

Osuusliike Savonseudun säästökassanhoitaja vastaanottaa tytön säästölippaan tyhjennettäväksi.

1955  

 

Televisio

Poika katsomassa TV:tä 1950-luvulla.

 

Tyttö ja kaksi lammasta
Tyttö ja olkihattu

Olen perinyt silmät isältä ja hiukset äidiltä.
Toppatakin olen perinyt naapurilta.
                                  - Saara 7v.

Tyttö ottaa aurinkoa

Kävelysilta vie Naantalin Muumimaailmaan.

Tove Jansson (1914–2001) loi kuuluisiksi tulleet Muumihahmot. Ensimmäinen kirja ilmestyi 1945 ja nykyään käännöksiä voi lukea yli 30 kielellä.

 

Tyttö papan hartioilla

 

Ihmisen tärkein osa on nenä, koska se on keskellä päätä.
                                                         - Anton 4 v.

Arvoitus
Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla.   (ihminen)

 

Sananlaskuja
- Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
- Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
            

 

Tyttö piirtää
Tyttö poimii valkovuokkoja

Kevätlaulu

Jo taittui talven valta
tuo raskas, ankara,
ja taasen kaikkialla
soi laulu riemuisa.
Nyt luonto vihannoipi
ja lintuin laulu soipi.
Oi, päivyt armahin,
sua riemuin tervehdin!

Oi, kevät armas, poista
nyt mielen murheisuus.
Sä lämmitä ja loista,
luo mulle mieli uus.
Luo mieli aurinkoinen,
niin taas ma laulaa voinen:
Oi, päivyt armahin
sua riemuin tervehdin!

- Otto Kotilainen & Linda Kunnas
Vanha kansakoululaulu

 

Tytöt kesäsiirtolassa

Kaksi tyttöä alusvaatteisillaan rannalla.
Elannon työntekijöiden lasten kesäsiirtola Sompasaaressa.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92308, Heinonen Eino ?, Helsingin kaupunginmuseo 1950-luku.


 

Tytöt mustikassa

Tytöt keräävät marjoja kesällä 1956.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Tytöt ruuhella soutelemassa

Ruuhi voi olla tasapohjainen puinen lautavene tai puunrungosta koverrettu palkomainen vene.

Ruuhet ovat ihmisen vanhimpia vesikulkuneuvoja ja niitä on tehty kaikkialla maapallolla. Niitä valmistetaan edelleenkin monilla maailman syrjäisillä seuduilla.

 

Uimassa

Lapset nauttivat Helsingin Uimastadionilla heinäkuun lämpimistä päivistä vuonna 1957.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Uinnin jälkeen rannalla

Lapset kuivattelevat ja pukeutuvat uinnin jälkeen.
Elannon työntekijöiden lasten kesäsiirtola Sompasaaressa
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92299, Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

 

Vastasyntyneitä 1950-luvulla

Vastasyntyneitä Kotkan Naistensairaalassa 1950-luvulla.

 

Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva
Vauva