Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Koulun kevättodistukset

Munkkiniemen kansakoulun pikku oppilaat tutkivat innoissaan todistuksiaan toukokuussa 1961. Lukuvuosi ja kevätjuhla ovat takana päin.

Suomen Käsityön Museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista. Sen selostusvihko on hyvä muistelun tukimateriaali, josta löytyy aamuhartaus, lukutunti, kaunokirjoitus, laskento, käsityö, voimistelu, laulu, piirustus ja välitunti leikkeineen.

Sananlasku
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Koululaisten hassuja koevastauksia ja lausahduksia (19 sivua).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto 

Kuva cc  Valokuvaaja Ilkka Leino/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 31.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25862_1.tif

 

Koulun urheilukilpailut

Koulujen mestaruuskilpailuissa menossa tyttöjen pitkän matkan juoksu
syksyllä 1979.

Kuva © Pekka Agarth 1979

 

Koulun urheilukilpailut: poikien korkeushyppy

Kuva on koulujen välisistä yleisurheilukilpailuista.

Kuva © Pekka Agarth 1979

 

Kuninkaallisia katsomassa

Pikkupojat keksivät hyvän paikan Ruotsin lähetystön sivuoven lipalta nähdä vierailevat naapurimaan kuninkaalliset.
Toukokuussa 1952 Helsingissä olivat virallisella valtiovierailulla Kustaa VI Aadolf puolisoineen.
Vierailu oli suuri julkisuustapahtuma.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.5.1952.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1623_17-2.tif

 

Lapset hiekkakakkuja leipomassa

Huhtikuun lopulla vuonna 1957 kutsui lämmin keväpäivä lapsia hiekkalaatikolle leipomaan hyviä hiekkakakkuja.

Sananlasku Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 25.4.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_3.tif

 

Lapset hiekkarannalla

Lapsia Pihlajasaaren hiekkarannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211670, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Lapset juhannuksena kukkaseppeleet päässä

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lapset kesäyönä soutelemaan

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lapset koiran kanssa uimassa

Kuvassa on Elannon kesäsiirtolan lapsia Sompasaaren rannassa Helsingissä.

Sompasaari on Kruunuvuorenselällä Helsingissä sijaitseva saari
ja se kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan.
Kallioinen Sompasaari, jossa Elannon lasten kesäsiirtola toimi,
räjäytettiin myöhemmin Sörnäisten sataman pohjiksi.

Osuusliike Elannon yli 2500 otoksen valokuvakokoelma helsinkiläisten arjesta
on siirretty Helsingin kaupunginmuseoon.
Kokoelma on selattavissa teemoittain kaupunginmuseon omalla Finna-sivulla.
Kuvat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.  
Kokoelma sisältää paljon kuvia 1930–1950-luvuilta.
Monet Elannon kokoelman helmet olivat esillä
Rasvaletti-näyttelyssä 2013–2014.

Kesäsiirtolatoiminnasta
Kansakoululain mukaan kuntien tuli järjestää
vähävaraisten perheiden ja heikon terveydentilan omaaville lapsille
ilmaista ja terveyttä edistävää kesävirkistystoimintaa.
Ratkaisuna olivat kesäsiirtolat,
joissa lapset ja nuoret asuivat jopa kuukausia kerrallaan.
Heidän fyysisestä terveydentilastaan ja
painon kehityksestä pidettiin kirjaa leirin aikana.
Kesäsiirtolatoiminnalla ehkäistiin lasten syrjäytymistä.
Alun perin kesäsiirtoloihin otettiin lapsia ennen kaikkea
vanhempien varallisuuden, lapsen sosiaalisen tilanteen
ja fyysisen terveydentilan perusteella.
Myös opettajilta saatettiin kysyä mielipidettä siitä,
ketkä lapsista olivat eniten siirtolan tarpeessa.
Valintoja mietittiin tarkasti ja ne hyväksytettiin koulutoimenjohtajalla.

Peruskoululain myötä kesäsiirtoloiden järjestäminen muuttui kunnille vapaaehtoiseksi
ja kesäsiirtolat hävisivät vähitellen miltei kokonaan.
Seinäjoen vuonna 1960 perustettu Kessulan kesäsiirtola oli lajinsa viimeinen.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

Eino Heinonen työskenteli pitkään Elannon mainososastolla.
Hän kantoi kinofilmikameraa mukanaan kaupungilla kävellessään
ja kuvasi mielenkiintoisina pitämiään näkymiä ja aiheita myös vapaa-aikanaan.
Tämäkin kuva on luultavasti hänen ottamansa.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: hkm.HKMS000005:km0032q4, Eino Heinonen?, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

 

Lapset kokoavat kukkaseppeleitä

Lapset kokoavat kukkaseppeleitä 50-luvulla
Helsingissä Olympiakylän kerrostalon pihalla
Koskelantie 40.

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N93960
 

Lapset leikkipuistossa

Lapset leikkivät kaupungin leikkipuistossa Sepänpuistossa Tehtaankadulla kesällä 1960.
Poika vetää kärryissä pikkuveljiään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.8.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_3.tif

 

Lapset lumikinoksissa

   

     Arvoitus
     - Mitä lumiukko haistaa?
     - Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lapset läksyjen parissa

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi 1940-luvulla.

Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerätiin rahaa lukijoilta.

Tässä kummiperheen lapset tekevät läksyjään kynttilän valossa.
Läksyt oli osattava ja opettajan kysymykseen vastattaessa oli noustava seisomaan.
Koulumatkat saattoivat olla pitkiä. Ne hiihdettiin tai käveltiin.

Kuulakärkikyniä ei ollut vaan kirjoitettiin puuvartisilla mustekynillä.
Niissä oli irtoterät. Käsityötunneilla ommeltiin kangastilkuista mustekynän pyyhkimiä.

Sota- ja pula-aikana lasten vaatteet valmistettiin usein aikuisten vanhoista kuluneista vaatteista.
Polvihousut olivat pienillä pojilla tavalliset. Tyttöjen asuun kuului esiliina.
Kouluun, työhön ja juhliin oli jokaiseen oma esiliinansa.

Esiliina etehesi lapsonen laita,
liasta se mekkosi varjella taitaa.
Sitten on tyttöseni sievä ja siisti,
eikä hän esiliinaa sotkea viitsi.

Tytöillä oli tavallisesti pitkät hiukset ja ne pidettiin leteillä, jotka sidottiin silkkinauhalla.
Polkkatukan leikkaamisen syy saattoi olla täiden häätämisen helpottaminen.
Pojilla ei ollut koskaan pitkiä hiuksia ja monen pojan pää ajeltiin kesäksi vallan kaljuksi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_5.tif

 

Lapset mukana peltotöissä

Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski,
jossa kaskenpolttajien kanssa hikisessä työssä on pieni tyttö.
Taulu on vuodelta 1893 ja tämä valokuva 70-80-luvuilta.

© Sastamala Visual Oy

 

Lapset vesiliukumäessä

Lapsia Pihlajasaaren hiekkarannalla
vesiliukumäessä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211669, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Lapsi
Lapsi
Lapsi
Lapsi
Lapsi työssä

Poika kiillottamassa kenkää Helsingin rautatieaseman edessä 1950-luvulla.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 21
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.

                  Lapsen suusta
                  Ruumis päättyy kenkiin.
                              - Anders 5v.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11347A

 

Lapsia lastentarhan pihamaalla

Yleisiä leikkejä tarhassa ovat olleet kotileikit, litta ja kirkonrotta,
nukkeleikit ja pikkuautoilla ajaminen, vesi- ja hiekkaleikit,
kymmenen tikkua laudalla, purkkis, pusuhippa sekä rosvo ja poliisi.  
Potkulaudat olivat kovassa käytössä.
Samoin kaikki kärryt, joilla toista lasta voi vetää tai työntää
- kuten kuvassa.

Tarhassa pujoteltiin ompelukuvia ja kiiltopaperisuikaleita.
Hiekkalaatikolla kaivettiin tunnelia aina Kiinaan asti.
Makaroneja pujotettiin lankaan niin, että syntyi kaulakoruja.
Keinulla otettiin kovat vauhdit ja hypättiin pituutta.
Näytelmiä keksittiin itse ja niitä varten pukeuduttiin roolivaatteisiin.

Vehnäjauhosta, suolasta ja vedestä sekoitettiin taikataikinaa.
Siitä askarreltiin eläimiä ja helmiä.
Välillä väritettiin kuvia tai maalattiin aitaa pelkällä vedellä.
Talvisin laskettiin mäkeä, koottiin lumiukkoja ja kasattiin jäätiilistä linnoja.

Ne lapset, jotka eivät olleet tarhassa,
puuhasivat samoja asioita kotipihoissa ja lähitienoilla.

Mitkä näistä puuhista ovat kuuluneet sinun lapsuuteesi?

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 42
kappaleessa 12. Koti ja asuminen.

Kuva © Vapriikin kuva-arkisto

 

Lapsilisää nostamassa postissa

Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi jäi maksamatta lapsilisiä.
Niitä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille
ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille.

Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät,
joita virkailija, rouva Rouvari laskee.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 8.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9236_1.tif

 

Lasten hiihtokilpailu

Koulujen hiihtokilpailut olivat ennen jokavuotinen perinne
ja myös alle kouluikäisille järjestettiin kilpailuja.
Leikkimielinen kisailu nähtiin kasvatuksellisesti hyvänä asiana,
joka opetti lapselle, että elämässä ei aina voi voittaa,
mutta se ei ole mikään katastrofi.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammaksen hiihtokilpailut Vammalassa.

 

Leikkikentän juoma-altaalla

Pojalle on tullut kova jano kaupungin leikkikentän touhuissa elokuussa 1960.

Juoma-allas on vanha ja koristeellinen.
Helsinki 9.8.1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_2.tif  http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/  

 

Leiriläiselle samettivelliä

Leiriläinen saa keittäjältä velliä kuppiinsa Pälkäneellä.
Kuva on otettu Kulutusosuuskuntien Keskusliiton järjestämällä Sata-Hämeen leirillä.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Samettivelliä - ihanaa!
Mistä täti tiesikin, että tämä on mun herkkuani?"

(Kuluttaja 33/1962, s. 17)

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7872E