Kuvalista | Page 3

Tulosta sivu

		Lapsia lastentarhan pihamaalla Yleisiä leikkejä tarhassa ovat olleet kotileikit, litta ja kirkonrotta, nukkeleikit ja pikkuautoilla ajaminen, vesi- ja hiekkaleikit, kymmenen tikkua laudalla, purkkis, pusuhippa sekä rosvo ja poliisi. Potkulaudat olivat kovassa käytössä. Samoin kaikki kärryt, joilla toista lasta voi vetää tai työntää - kuten kuvassa. Tarhassa pujoteltiin ompelukuvia ja kiiltopaperisuikaleita. Hiekkalaatikolla kaivettiin tunnelia aina Kiinaan asti. Makaroneja pujotettiin lankaan niin, että syntyi kaulakoruja. Keinulla otettiin kovat vauhdit ja hypättiin pituutta. Näytelmiä keksittiin itse ja niitä varten pukeuduttiin roolivaatteisiin. Vehnäjauhosta, suolasta ja vedestä sekoitettiin taikataikinaa. Siitä askarreltiin eläimiä ja helmiä. Välillä väritettiin kuvia tai maalattiin aitaa pelkällä vedellä. Talvisin laskettiin mäkeä, koottiin lumiukkoja ja kasattiin jäätiilistä linnoja. Ne lapset, jotka eivät olleet tarhassa, puuhasivat samoja asioita kotipihoissa ja lähitienoilla. Mitkä näistä puuhista ovat kuuluneet sinun lapsuuteesi? Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 42 kappaleessa 12. Koti ja asuminen. Kuva © Vapriikin kuva-arkisto
		Lapsilisää nostamassa postissa Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi jäi maksamatta lapsilisiä. Niitä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille. Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät, joita virkailija, rouva Rouvari laskee. Sananlasku Joka säästää saadessaan, sillä on ottaa tarvitessaan. Aforismi Ei se ole rikkain, joka on eniten säästänyt, ei - se on rikkain, joka on eniten antanut. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 8.7.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9236_1.tif
		Lasten hiihtokilpailu Koulujen hiihtokilpailut olivat ennen jokavuotinen perinne ja myös alle kouluikäisille järjestettiin kilpailuja. Leikkimielinen kisailu nähtiin kasvatuksellisesti hyvänä asiana, joka opetti lapselle, että elämässä ei aina voi voittaa, mutta se ei ole mikään katastrofi. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammaksen hiihtokilpailut Vammalassa.
		Leikkikentän juoma-altaalla Pojalle on tullut kova jano kaupungin leikkikentän touhuissa elokuussa 1960. Juoma-allas on vanha ja koristeellinen. Helsinki 9.8.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_2.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/
		Leiriläiselle samettivelliä Leiriläinen saa keittäjältä velliä kuppiinsa Pälkäneellä. Kuva on otettu Kulutusosuuskuntien Keskusliiton järjestämällä Sata-Hämeen leirillä. Alkuperäinen kuvateksti: "Samettivelliä - ihanaa! Mistä täti tiesikin, että tämä on mun herkkuani?" (Kuluttaja 33/1962, s. 17) Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7872E
		Lähdössä lastensiirtolaan Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtolaan kesäkuussa 1961. Lastensiirtoloita eli kesäsiirtoloita sijaitsi eri puolilla maata. Äiti keskustelee konduktöörin kanssa. Kesäsiirtolatoiminta alkoi Suomessa 1800-luvun puolella ja jatkui 1980-luvulle. Tarkoitus oli, että varattomilla lapsilla oli mahdollisuus päästä kesällä ainakin pariksi viikoksi maalle terveellisiin oloihin. Monet lapset, joilla sattui olemaan mummola maalla, viettivät kesänsä siellä, joten he eivät tarvinneet siirtoloita. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_5.tif
		Lähdössä lastensiirtolaan kesällä Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtoloihin kesäkuussa 1961. Vanhemmat saattelemassa lapsiaan rautatieasemalla. Sanonta Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle. Vanha loru kansakoululaisten muistovihoissa: Kun ukkos huutaa ja lapses parkuu, niin ota huivis ja lähde karkuun. Lapsus Paikallisjuna kulki aikataulussa. Veturinkuljettajaa epäillään junaliikennejuopumuksesta. - Otsikko Lapin Kansassa Kasku Matkustaja kysyi Savossa konduktööriltä: - Onko tuolla perässä tilaa? - On siellä tilloo, vuan ku ei oo junnoo, vastasi konduktööri. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_2.tif
		Lähiökerrostalon pihalla 1950-luvulla Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla. Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_1078
		Makuuhuoneen piirustusnurkka 1950-luvulla Kaksi lasta taiteilemassa. Toinen piirtää liitutaululle, toinen maalaa pienen pöydän ääressä. Julkaistu Kuluttaja-lehdessä 11/1957, s. 22 Alkuperäinen kuvateksti: "Leikki on lasten työtä, mutta 'työpaikan' löytäminen ei ahtaissa tiloissa ole helppoa. Tässä kodissa on makuuhuoneeseen järjestetty lapsille oma piirustusnurkka. Muovikalvolla suojatulle seinälle on ripustettu koulutaulumaalilla sivelty vanerilevy pikku taiteilijoiden käytettäväksi." Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10137A
		Mäkiautoja Eläintarhan mäkiautokilpailussa jonotetaan starttivuoroa. Etualalla kilpailujen kansainvälinen vahvistus, Markku Holmström (118) Ruotsin lähetystöstä. Mäkiautoille järjestettiin myös Suomenmestaruuskilpailuja. Sananlasku Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Harjoitus tekee mestarin. Lauluja autoista Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_1.tif
		Mäkiautokilpailujen katsojia Innokkaita katsojia poikien mäkiautokilpailussa Helsingin Eläintarhassa lokakuussa 1957. Mäkiautoilu oli 1950 ja 60-luvuilla yksi suosituimmista kaupunkilaislasten harrastuksista. Mäkiauto on pyörien päälle tehty rakennelma, joka liikkuu mäkeä alaspäin pelkän painovoiman avulla. Siinä ei ole polkimia eikä moottoria, joten tasaisella maalla se liikkuu vain työntämällä tai vetämällä. Mäkiautoja rakennettiin itse monenlaisista laudoista ja levyistä. Usein auton takaosa tehtiin maitokärryistä ja ohjauspyöräksi - jos vain mahdollista - laitettiin oikean auton ratti Jarruiksi tuli katajaiset kepit. Edelleenkin järjestetään kilpailuja, kenen auto rullaa pisimmälle. Mäkiautoilusta YLEn Elävässä arkistossa videoita ja lisätietoa. Sananlasku Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_3.tif
		Napakelkka eli vipukelkka Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit. Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää. Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä. Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi. Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle. Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki, Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta. Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja. Kuva CC OM
		Naruhyppelyä Liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymisrä Nuolikujalla 1979. Kuva © Pekka Agarth 1979
		Neuvolan aulassa Äiti ja tytär vauvan kanssa Punavuoren lastenneuvolan eteisaulassa Helsingin Merimiehenkadulla 1951. CC BY 4.0 Valokuvaaja Sakari Salokangas, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionumero N192552, Finna
		Neuvolassa Nuori äiti odottaa vauvansa kanssa vuoroaan Myllykalliontien lastenneuvolassa keväällä 1961. Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia heidän huolenpito- ja kasvatustehtävässään. Neuvolassa pyritään havaitsemaan erityistarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarvittaessa tukea ja apua. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. 1920-luvulla perustettiin ensimmäiset lastenneuvolat Arvo Ylpön aloitteesta. Nykyistä äitiys- ja lasteneuvolaa koskevat lait ja oppaat. Astele, armas pienoinen, äitisi ohjaa lastaan. Et voi langeta, lintunen, äitisi ottaa vastaan. Lankeatko, no nostetaan, luonas on auttajoita. Mutta kun joudut maailmaan, turhaan huutelet noita: Siellä ne tökkii toisiaan, harva on valmis nostamaan. – H.J. Erkko – Vuodesta 1938 alkaen Suomessa on jaettu odottaville äideille äitiyspakkauksia, jotka ovat sisältäneet välttämättömiä vavanhoidossa tarvittavia vaatteita ja tavaroita. Otteita äitiyspakkauksen historiasta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 9.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25513_3.tif
		Nuuttipukkeja Monen lapsen mielestä nuuttipukkeina kiertely oli joulunajan suurta hupia. Jos oli lunta – kuten yleensä oli - potkukelkoilla huristeltiin talosta toiseen. Saaliiksi saatiin eniten piparkakkuja, omenoita, appelsiineja ja karamellejä. Kuva © Pekka Agarth 1979.
		Nuuttipukkeja Monilla paikkakunnilla lapset kiersivät tiernapoikina talosta taloon. Kuva © Pekka Agarth 1979.
		Partioleirin pystytys Partioleiriläiset kasaavat teltaa Pääjärvellä leirinjohtan opastuksella 1979. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Pääjärvi
		Perunannosto Pojat auttavat perunannostossa kesällä 1956. Sananlasku Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kelalla on *Kuumat perunat* -niminen nettisivu, jossa Kela vastaa mediassa esiin nousseisiin ajankohtaisiin kysymyksiin sosiaaliturvasta. *Kuuma peruna -leikissä* osallistujat istuvat piirissä ja ”kuuma peruna” eli hernepussi tai pallo kulkee leikkijältä toiselle, kunnes perunanetsijä, joka seisoo piirin ulkopuolella kasvot poispäin käännettyinä, huutaa: ”Kuuma peruna!”. Se, jolla on peruna kädessään, liittyy etsijöihin. Uusi perunanetsijä valitsee jonkin numeron, johon asti perunanetsijät laskevat yhdessä hiljaisella äänellä ennen kuin huutavat ”Kuuma peruna!” Leikkiä jatketaan, kunnes viimeinenkin osallistuja on siirtynyt perunanetsijöihin. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6555_1.tif
		Pikkupoika ongella Mato-onkeen tarvitaan vavaksi nuoren puun (pihlaja) oksaton runko tai bambun varsi. Siimana käytettiin ennen kalalankaa, nykyään nailonsiimaa. Lisäksi tarvitaan koho, paino ja koukku. Paino sidotaan koukun ja kohon väliin. Ilman sitä koukku ei uppoa veteen. Perinteinen koho on melko pullea, kilpakoho suipompi. Syöttinä on käytetty kastematoja (onkiliero), taikinan tai levänpalasta, keitettyä makaroonia, hyönteisiä ja etanoita. Mato-ongella nousee kiiskiä, särkiä, lahnoja, säynäviä ja salakkaa. Arvoitus Ei lähde vuolemalla, nuolemalla eikä luudalla lakaisemalla. (auringon valo lattialla) Kuva © Sastamala Visual Oy
		Pikkupoika ongella Helleasuinen poika rantakalliolla. Elannon työntekijöiden lasten kesäsiirtola Sompasaaressa. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92286, Eino Heinonen?, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.
		Pikkupoikien vaatemuotia 1951 Kaksi pikkupoikaa seisoo neuvolan ovella Helsingissä Perämiehenkatu 13. ja Merimiehenkatu 43 kulmauksessa vuonna 1951. Kasku Mies meni lääkäriin ja valitti, että hänen polvensa on kipeä. - Tehkää poika, neuvoi lääkäri. - Mitä? mies ihmetteli. - Ettekö tiedä, että pojasta polvi paranee. CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen Helsingin kaupunginmuseo. inventaarionro N93449 FINNA
		Pikkupojat ongella Pikkupojat ongella Sörnäisten rannassa Helsingissä. Taustalla näkyy Sörnäisten satamaa. Aforismi Elämäsi ei muodostu päivistä, jotka ovat menneet, vaan päivistä, jotka muistat. - Pavlenko Kasku Kaksi mielisairaalan potilasta on rannalla. - Mitä sinä teet? - Ongin. - Mitä sinä ongit? - Kaloja. - Oletko jo saanut jotain? - En vielä. - Mistä sinä sitten tiedät, että ongit juuri kaloja? Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.
		Pikkutytöt hiekkarannalla Kuv aon otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211671, Bonin Volker von, Helsingin kaupunginmuseo 1969.
		Pingistä kerrostalon kellarissa Tehtaiden naapuriin rakennettiin 1960- ja 70-luvulla pienkerrostaloja. Kellareissa oli vapaa-ajantila. Taloissa asui paljon lapsiperheitä. Aina oli kavereita lähellä. Vanhemmat lapset opettivat mm. pingistä sanan mukaisesti kädestä pitäen. Kuva on Vammaksen tehtaan aidan takana olleen kerrostalon vapaa-ajan tilasta Kuva © Pekka Agarth 1970-luku