Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Lähdössä lastensiirtolaan

Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtolaan kesäkuussa 1961.
Lastensiirtoloita eli kesäsiirtoloita sijaitsi eri puolilla maata. 
Äiti keskustelee konduktöörin kanssa.

Kesäsiirtolatoiminta alkoi Suomessa 1800-luvun puolella ja jatkui 1980-luvulle.
Tarkoitus oli, että varattomilla lapsilla oli mahdollisuus päästä kesällä
ainakin pariksi viikoksi maalle terveellisiin oloihin.
Monet lapset, joilla sattui olemaan mummola maalla,
viettivät kesänsä siellä, joten he eivät tarvinneet siirtoloita.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_5.tif

 

Lähdössä lastensiirtolaan kesällä

Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtoloihin kesäkuussa 1961.
Vanhemmat saattelemassa lapsiaan rautatieasemalla.

Sanonta
Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.

Vanha loru kansakoululaisten muistovihoissa
Kun ukkos huutaa ja lapses parkuu,
niin ota huivis ja lähde karkuun.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_2.tif

 

Lähiökerrostalon pihalla 1950-luvulla

Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla.

Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_1078

 

Makuuhuoneen piirustusnurkka 1950-luvulla

Kaksi lasta taiteilemassa.
Toinen piirtää liitutaululle, toinen maalaa pienen pöydän ääressä.

Julkaistu Kuluttaja-lehdessä 11/1957, s. 22

Alkuperäinen kuvateksti:
"Leikki on lasten työtä, mutta 'työpaikan' löytäminen ei ahtaissa tiloissa ole helppoa.
Tässä kodissa on makuuhuoneeseen järjestetty lapsille oma piirustusnurkka.
Muovikalvolla suojatulle seinälle on ripustettu koulutaulumaalilla sivelty vanerilevy
pikku taiteilijoiden käytettäväksi."

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10137A

 

Mäkiautoja

Eläintarhan mäkiautokilpailussa jonotetaan starttivuoroa. Etualalla kilpailujen kansainvälinen vahvistus, Markku Holmström (118) Ruotsin lähetystöstä.
Mäkiautoille järjestettiin myös Suomenmestaruuskilpailuja.

Sananlasku
Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
Harjoitus tekee mestarin.

Lauluja autoista
           Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_1.tif

 

Mäkiautokilpailujen katsojia

Innokkaita katsojia poikien mäkiautokilpailussa Helsingin Eläintarhassa lokakuussa 1957.

Mäkiautoilu oli 1950 ja 60-luvuilla yksi suosituimmista kaupunkilaislasten harrastuksista.

Mäkiauto on pyörien päälle tehty rakennelma,
joka liikkuu mäkeä alaspäin pelkän painovoiman avulla.
Siinä ei ole polkimia eikä moottoria,
joten tasaisella maalla se liikkuu vain työntämällä tai vetämällä.

Mäkiautoja rakennettiin itse monenlaisista laudoista ja levyistä.
Usein auton takaosa tehtiin maitokärryistä ja ohjauspyöräksi
- jos vain mahdollista - laitettiin oikean auton ratti
Jarruiksi tuli katajaiset kepit.

Edelleenkin järjestetään kilpailuja, kenen auto rullaa pisimmälle.

Mäkiautoilusta YLEn Elävässä arkistossa videoita ja lisätietoa.

Sananlasku
Auta miestä mäessä, älä mäen alla.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_3.tif

 

Napakelkka eli vipukelkka

Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit.
Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää.
Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä.
Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi.
Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle.

Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki,

Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla
ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta.
Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun
ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja.

Kuva CC OM

 

Naruhyppelyä

Liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymisrä Nuolikujalla 1979.

Kuva © Pekka Agarth 1979

 

Neuvolan aulassa

Äiti ja tytär vauvan kanssa Punavuoren lastenneuvolan eteisaulassa
Helsingin Merimiehenkadulla 1951.

CC BY 4.0 Valokuvaaja Sakari Salokangas, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionumero N192552, Finna

 

Neuvolassa

Nuori äiti odottaa vauvansa kanssa vuoroaan Myllykalliontien lastenneuvolassa keväällä 1961.

Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä
sekä tuetaan vanhempia heidän huolenpito- ja kasvatustehtävässään.
Neuvolassa pyritään havaitsemaan erityistarpeet mahdollisimman varhain
ja järjestämään tarvittaessa tukea ja apua.
Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.

1920-luvulla perustettiin ensimmäiset lastenneuvolat Arvo Ylpön aloitteesta.

Nykyistä äitiys- ja lasteneuvolaa koskevat lait ja oppaat.

 

Astele, armas pienoinen,
äitisi ohjaa lastaan.
Et voi langeta, lintunen,
äitisi ottaa vastaan.
Lankeatko, no nostetaan,
luonas on auttajoita.
Mutta kun joudut maailmaan,
turhaan huutelet noita:
Siellä ne tökkii toisiaan,
harva on valmis nostamaan.

– H.J. Erkko –

 

Vuodesta 1938 alkaen Suomessa on jaettu odottaville äideille äitiyspakkauksia,
jotka ovat sisältäneet välttämättömiä vavanhoidossa tarvittavia vaatteita ja tavaroita.
Otteita äitiyspakkauksen historiasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25513_3.tif

 

Nuuttipukkeja

Monilla paikkakunnilla lapset kiersivät tiernapoikina talosta taloon.

Kuva © Pekka Agarth 1979.

 

Nuuttipukkeja

Monen lapsen mielestä nuuttipukkeina kiertely oli joulunajan suurta hupia.
Jos oli lunta – kuten yleensä oli - potkukelkoilla huristeltiin talosta toiseen.
Saaliiksi saatiin eniten piparkakkuja, omenoita, appelsiineja ja karamellejä.

Kuva © Pekka Agarth 1979.

 

Partioleirin pystytys

Partioleiriläiset kasaavat teltaa Pääjärvellä leirinjohtan opastuksella 1979.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Pääjärvi

 

Perunannosto

Pojat auttavat perunannostossa kesällä 1956.

Sananlasku
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6555_1.tif

 

Pikkupoika ongella

Mato-onkeen tarvitaan vavaksi nuoren puun (pihlaja) oksaton runko tai bambun varsi.
Siimana käytettiin ennen kalalankaa, nykyään nailonsiimaa.
Lisäksi tarvitaan koho, paino ja koukku.
Paino sidotaan koukun ja kohon väliin.
Ilman sitä koukku ei uppoa veteen.
Perinteinen koho on melko pullea, kilpakoho suipompi.

Syöttinä on käytetty kastematoja (onkiliero), taikinan tai levänpalasta,
keitettyä makaroonia, hyönteisiä ja etanoita.

Mato-ongella nousee kiiskiä, särkiä, lahnoja, säynäviä ja salakkaa.

 

Arvoitus
Ei lähde vuolemalla, nuolemalla eikä luudalla lakaisemalla.   
(auringon valo lattialla)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Pikkupoika ongella

Helleasuinen poika rantakalliolla.
Elannon työntekijöiden lasten kesäsiirtola Sompasaaressa.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92286, Eino Heinonen?, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

 

Pikkupoikien vaatemuotia 1951

 

Kaksi pikkupoikaa seisoo neuvolan ovella
Helsingissä
Perämiehenkatu 13. ja Merimiehenkatu 43
kulmauksessa vuonna 1951.

 

CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen Helsingin kaupunginmuseo. inventaarionro N93449 FINNA

 

Pikkupojat ongella

Pikkupojat ongella Sörnäisten rannassa Helsingissä.
Taustalla näkyy Sörnäisten satamaa.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.

 

Pikkutytöt hiekkarannalla

Kuv aon otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211671, Bonin Volker von, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Pingistä kerrostalon kellarissa

Tehtaiden naapuriin rakennettiin 1960- ja 70-luvulla pienkerrostaloja.
Kellareissa oli vapaa-ajantila.
Taloissa asui paljon lapsiperheitä.
Aina oli kavereita lähellä.
Vanhemmat lapset opettivat mm. pingistä
sanan mukaisesti kädestä pitäen.

Kuva on Vammaksen tehtaan aidan takana olleen
kerrostalon vapaa-ajan tilasta

Kuva © Pekka Agarth 1970-luku

 

Poika menossa kesäiltana ongelle

Kaloista tietoa Luontoportin sivustolla.

Kalastussanonnoilla aivojumppaa ja jutunjuurta

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Poika hiekkaleikeissä

Sananlasku
Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Poika ikkunan ääressä

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Poika ja itse tehty laiva

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Poika ja kalansaalis

Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja maamme kansalliskala. 
Siitä tulee hyvä kalakukko
Ruodot pehmenevät syötäviksi 4-5 tunnin paistamisen aikana.
Kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa.

Kalan ikä voidaan laskea suomujen vuosirenkaista
samalla periaatteella kuin puiden ikä rungon vuosirenkaista.
Kesällä kalan kasvu on nopeaa ja suomuihin muodostuu
leveitä, vaaleita kasvuvyöhykkeitä.
Talvisina muodostuvat vyöhykkeet ovat kapeita ja tummia.
Leveä ja kapea vyöhyke muodostavat siten yhdessä vuosirenkaan.

Kokeile määrittää hauen tai lahnan ikä.
Irrota suomu kylkiviivan alapuolelta, kalan peräaukon ja vatsaevien väliseltä alueelta.
Pidä sitä pinseteillä valoa vasten ja suurennuslasin avulla laske vuosirenkaiden määrä.
Sampi voi elää yli 100 vuotiaaksi. 

Kalatalouden keskusliitolta löytyy kala-aiheisia pelejä ja paljon tietoa suomalaisista kaloista.
Kalojen tunnistamisessa auttaa Luontoportin kalaopas.

Arvoitus
Kaksi nälkäistä toisiaan narraa?           Onkija ja kala

Kuva © Sastamala Visual Oy