Kuvalista | Page 3

Tulosta sivu

		Lähdössä lastensiirtolaan Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtolaan kesäkuussa 1961. Lastensiirtoloita eli kesäsiirtoloita sijaitsi eri puolilla maata. Äiti keskustelee konduktöörin kanssa. Kesäsiirtolatoiminta alkoi Suomessa 1800-luvun puolella ja jatkui 1980-luvulle. Tarkoitus oli, että varattomilla lapsilla oli mahdollisuus päästä kesällä ainakin pariksi viikoksi maalle terveellisiin oloihin. Monet lapset, joilla sattui olemaan mummola maalla, viettivät kesänsä siellä, joten he eivät tarvinneet siirtoloita. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_5.tif
		Lähdössä lastensiirtolaan kesällä Helsinkiläislapsia lähdössä kesänviettoon lastensiirtoloihin kesäkuussa 1961. Vanhemmat saattelemassa lapsiaan rautatieasemalla. Sanonta Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle. Vanha loru kansakoululaisten muistovihoissa Kun ukkos huutaa ja lapses parkuu, niin ota huivis ja lähde karkuun. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 1.6.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25888_2.tif
		Lähiökerrostalon pihalla 1950-luvulla Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla. Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_1078
		Makuuhuoneen piirustusnurkka 1950-luvulla Kaksi lasta taiteilemassa. Toinen piirtää liitutaululle, toinen maalaa pienen pöydän ääressä. Julkaistu Kuluttaja-lehdessä 11/1957, s. 22 Alkuperäinen kuvateksti: "Leikki on lasten työtä, mutta 'työpaikan' löytäminen ei ahtaissa tiloissa ole helppoa. Tässä kodissa on makuuhuoneeseen järjestetty lapsille oma piirustusnurkka. Muovikalvolla suojatulle seinälle on ripustettu koulutaulumaalilla sivelty vanerilevy pikku taiteilijoiden käytettäväksi." Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10137A
		Mäkiautoja Eläintarhan mäkiautokilpailussa jonotetaan starttivuoroa. Etualalla kilpailujen kansainvälinen vahvistus, Markku Holmström (118) Ruotsin lähetystöstä. Mäkiautoille järjestettiin myös Suomenmestaruuskilpailuja. Sananlasku Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Harjoitus tekee mestarin. Lauluja autoista Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_1.tif
		Mäkiautokilpailujen katsojia Innokkaita katsojia poikien mäkiautokilpailussa Helsingin Eläintarhassa lokakuussa 1957. Mäkiautoilu oli 1950 ja 60-luvuilla yksi suosituimmista kaupunkilaislasten harrastuksista. Mäkiauto on pyörien päälle tehty rakennelma, joka liikkuu mäkeä alaspäin pelkän painovoiman avulla. Siinä ei ole polkimia eikä moottoria, joten tasaisella maalla se liikkuu vain työntämällä tai vetämällä. Mäkiautoja rakennettiin itse monenlaisista laudoista ja levyistä. Usein auton takaosa tehtiin maitokärryistä ja ohjauspyöräksi - jos vain mahdollista - laitettiin oikean auton ratti Jarruiksi tuli katajaiset kepit. Edelleenkin järjestetään kilpailuja, kenen auto rullaa pisimmälle. Mäkiautoilusta YLEn Elävässä arkistossa videoita ja lisätietoa. Sananlasku Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_3.tif
		Napakelkka eli vipukelkka Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit. Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää. Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä. Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi. Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle. Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki, Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta. Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja. Kuva CC OM
		Naruhyppelyä Liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymisrä Nuolikujalla 1979. Kuva © Pekka Agarth 1979
		Neuvolan aulassa Äiti ja tytär vauvan kanssa Punavuoren lastenneuvolan eteisaulassa Helsingin Merimiehenkadulla 1951. CC BY 4.0 Valokuvaaja Sakari Salokangas, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionumero N192552, Finna
		Neuvolassa Nuori äiti odottaa vauvansa kanssa vuoroaan Myllykalliontien lastenneuvolassa keväällä 1961. Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia heidän huolenpito- ja kasvatustehtävässään. Neuvolassa pyritään havaitsemaan erityistarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarvittaessa tukea ja apua. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. 1920-luvulla perustettiin ensimmäiset lastenneuvolat Arvo Ylpön aloitteesta. Nykyistä äitiys- ja lasteneuvolaa koskevat lait ja oppaat. Astele, armas pienoinen, äitisi ohjaa lastaan. Et voi langeta, lintunen, äitisi ottaa vastaan. Lankeatko, no nostetaan, luonas on auttajoita. Mutta kun joudut maailmaan, turhaan huutelet noita: Siellä ne tökkii toisiaan, harva on valmis nostamaan. – H.J. Erkko – Vuodesta 1938 alkaen Suomessa on jaettu odottaville äideille äitiyspakkauksia, jotka ovat sisältäneet välttämättömiä vavanhoidossa tarvittavia vaatteita ja tavaroita. Otteita äitiyspakkauksen historiasta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 9.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25513_3.tif
		Nuuttipukkeja Monilla paikkakunnilla lapset kiersivät tiernapoikina talosta taloon. Kuva © Pekka Agarth 1979.
		Nuuttipukkeja Monen lapsen mielestä nuuttipukkeina kiertely oli joulunajan suurta hupia. Jos oli lunta – kuten yleensä oli - potkukelkoilla huristeltiin talosta toiseen. Saaliiksi saatiin eniten piparkakkuja, omenoita, appelsiineja ja karamellejä. Kuva © Pekka Agarth 1979.
		Partioleirin pystytys Partioleiriläiset kasaavat teltaa Pääjärvellä leirinjohtan opastuksella 1979. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Pääjärvi
		Perunannosto Pojat auttavat perunannostossa kesällä 1956. Sananlasku Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6555_1.tif
		Pikkupoika ongella Mato-onkeen tarvitaan vavaksi nuoren puun (pihlaja) oksaton runko tai bambun varsi. Siimana käytettiin ennen kalalankaa, nykyään nailonsiimaa. Lisäksi tarvitaan koho, paino ja koukku. Paino sidotaan koukun ja kohon väliin. Ilman sitä koukku ei uppoa veteen. Perinteinen koho on melko pullea, kilpakoho suipompi. Syöttinä on käytetty kastematoja (onkiliero), taikinan tai levänpalasta, keitettyä makaroonia, hyönteisiä ja etanoita. Mato-ongella nousee kiiskiä, särkiä, lahnoja, säynäviä ja salakkaa. Arvoitus Ei lähde vuolemalla, nuolemalla eikä luudalla lakaisemalla. (auringon valo lattialla) Kuva © Sastamala Visual Oy
		Pikkupoika ongella Helleasuinen poika rantakalliolla. Elannon työntekijöiden lasten kesäsiirtola Sompasaaressa. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92286, Eino Heinonen?, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.
		Pikkupoikien vaatemuotia 1951 Kaksi pikkupoikaa seisoo neuvolan ovella Helsingissä Perämiehenkatu 13. ja Merimiehenkatu 43 kulmauksessa vuonna 1951. CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen Helsingin kaupunginmuseo. inventaarionro N93449 FINNA
		Pikkupojat ongella Pikkupojat ongella Sörnäisten rannassa Helsingissä. Taustalla näkyy Sörnäisten satamaa. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.
		Pikkutytöt hiekkarannalla Kuv aon otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211671, Bonin Volker von, Helsingin kaupunginmuseo 1969.
		Pingistä kerrostalon kellarissa Tehtaiden naapuriin rakennettiin 1960- ja 70-luvulla pienkerrostaloja. Kellareissa oli vapaa-ajantila. Taloissa asui paljon lapsiperheitä. Aina oli kavereita lähellä. Vanhemmat lapset opettivat mm. pingistä sanan mukaisesti kädestä pitäen. Kuva on Vammaksen tehtaan aidan takana olleen kerrostalon vapaa-ajan tilasta Kuva © Pekka Agarth 1970-luku
		Poika menossa kesäiltana ongelle Kaloista tietoa Luontoportin sivustolla. Kalastussanonnoilla aivojumppaa ja jutunjuurta Kuva © Sastamala Visual Oy
		Poika hiekkaleikeissä Sananlasku Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Poika ikkunan ääressä Kuva © Sastamala Visual Oy
		Poika ja itse tehty laiva Kuva © Sastamala Visual Oy
		Poika ja kalansaalis Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja maamme kansalliskala. Siitä tulee hyvä kalakukko Ruodot pehmenevät syötäviksi 4-5 tunnin paistamisen aikana. Kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa. Kalan ikä voidaan laskea suomujen vuosirenkaista samalla periaatteella kuin puiden ikä rungon vuosirenkaista. Kesällä kalan kasvu on nopeaa ja suomuihin muodostuu leveitä, vaaleita kasvuvyöhykkeitä. Talvisina muodostuvat vyöhykkeet ovat kapeita ja tummia. Leveä ja kapea vyöhyke muodostavat siten yhdessä vuosirenkaan. Kokeile määrittää hauen tai lahnan ikä. Irrota suomu kylkiviivan alapuolelta, kalan peräaukon ja vatsaevien väliseltä alueelta. Pidä sitä pinseteillä valoa vasten ja suurennuslasin avulla laske vuosirenkaiden määrä. Sampi voi elää yli 100 vuotiaaksi. Kalatalouden keskusliitolta löytyy kala-aiheisia pelejä ja paljon tietoa suomalaisista kaloista. Kalojen tunnistamisessa auttaa Luontoportin kalaopas. Arvoitus Kaksi nälkäistä toisiaan narraa? Onkija ja kala Kuva © Sastamala Visual Oy