1. Lipasto
  2. Kuvat
  3. Kuvalista

Kuvalista

Tulosta sivu
Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Afrikan tähti -peli

Afrikan tähti -lautapeli on ollut yksi Suomen myydyimmistä lautapeleistä jo yli 60 vuotta.
Sen kehitti 19-vuotiaana Kari Mannerla vuonna 1951.
Peliä valmistetaan edelleen.

Pelissä on tavoitteena löytää Afrikan tähti -jalokivi.
Jokainen pelaaja saa alussa 300 puntaa.
Pelaajat etenevät Afrikan kartalla nopan silmäluvun mukaisesti.

Matkalla käännetään pahvikiekkoja ja tehdään kauppaa.
Yksi kiekoista on Afrikan tähti, lopuissa on rubiineja, smaragdeja ja
topaaseja, rosvoja ja hevosenkenkiä.
Osa kiekoista on tyhjiä.

Pelaaja voi edetä maata tai meritietä pitkin hitaasti ilmaiseksi
tai maksua vastaan nopeammin.
Lentotie on nopein ja kallein.
Kun pelaaja löytää Afrikan tähden,
hänen pitää viedä se Tangeriin tai Kairoon.

Kymmenet tuhannet suomalaislapset ovat pelanneet Afrikan tähteä
ja kiinnostuneet samalla kaukaisesta maanosasta.
Peli on synnyttänyt positiivisia mielikuvia.
Afrikan tähteä on myyty miljoonia kappaleita.
Se on käännetty yli kuudelletoista kielelle.
Pelistä on tehty myös digitaalinen versio.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 12.

Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee

Kuva © Kirsi Alastalo

 
Hyrrä

Pyöreä pellistä tehty hyrrä, jonka nuppi tehty puusta.
Alaosa on maalaamatonta peltiä ja siinä on neljä pyöreää reikää.
Hyrrän pääliosassa on kuusi painokuvaa:
kissa, istuva poika, koira, pallotteleva poika, hiiri ja tyttö nuken kanssa.

Varresta pumpataan hyrrään vauhtia ja päästetään irti.

Hyrrän korkeus 14,5 cm ja halkaisija 10 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM20869:2

 
Jojo

Kahdesta sorvatusta puukiekosta valmistettu jojo.
Naruna kierteinen kalalanka.
Halkaisija 6 cm.

Jojo nousee ja laskee narua pitkin kättä liikuteltaessa.
Jojolla voi tehdä temppuja, kuten saada sen pyörimään
narun päässä hetken aikaa ennen paluuta käteen.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus,TMM16572:32

 
Joulunviettoa kotona 50-luvulla

Piirileikit kuuluivat monen jouluun 50-luvulla.
Niitä opittiin kansakoulujen kuusijuhlissa,
joihin osallistuttiin usein koko perheen voimin. 

Äidillä, pikkutytöllä ja nukella on kaikilla esiliinat edessään. 

Kuva CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1954, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 
Joulupukki

Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja taval­lisia karamelleja.
"Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia,
hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja.
Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä,
viiku­noita ja taateleita sekä kuor­imanteleita.

Jos maalla jouluna lähdettiin kylään,
otti emäntä mukaan ison nyytil­lisen eväitä.
Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska,
pari juustoa ja pari pal­vat­tua lampaanjalkaa.
Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia.
Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupak­kaa.
 

Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää.
Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä,
joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja (äänikuva 2:55 min).
Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905.

Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra,
joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin?              Joulu

Kasku
- Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää?
- Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

 
Kansakoulun puutöitä

Kansakoulun puukäsitöitä kutsuttiin myös veistoksi.
Veistotunneilla opeteltiin arkisia taitoja ja tehtiin tarve-esineitä.
Monet tekivät kauhan, astian, kukkakepin ja kirveenvarren.

Vasemmalla on saapasrenki.
Toisella jalalla painetaan laudan päätä lattiaan,
toisen jalan kantapää sijoitetaan kouruun
ja vedetään saapas jalasta kumartumatta ja käsiä sotkematta.
Puisia ja valurautaisia saapasrenkejä on nykyäänkin myynnissä.

Kiipijäukko ripustetaan roikkumaan ja tartutaan narunpäistä molemmin käsin.
Kun naruista vetelee vuorotellen, ukko kiipeää ylöspäin.

Jätkänshakki on kahden hengen peli,
jossa nappuloita laitetaan laudan reikiin vuorotellen.
Se voittaa, joka saa kolme omaa nappulaansa riviin
joko vaakaan, pystyyn tai vinoon.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 18.

Esineet loimaalaisten keräilijöiden yksityiskokoelmista

Kuva © Kirsi Alastalo

 
Keinuhevonen

Harmaatäplikkään keinuhevosen kaviot ovat mustat ja jalakset vihreät.
Päitset on tehty ruskeasta nahkasta, häntä meriheinästä.
Satula on punaista kloottikangasta.

Klootti eli kluutti on pintasuojattua, kulutusta kestävää kangasta,
jota käytetään lähinnä kirjansidonnassa.

Keinuhevosen pituus on 88 cm, leveys 32 cm ja korkeus 68,5 cm.

Tällä hevosella on keinuttu vuosina 1923-1927.

Leikkikaluja Finnassa.

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM18115:20

 
Keräilykuvat ja kansiot houkuttelivat

Kahvi Oy julkaisi autosarjan jo vuonna 1938.
Sotavuosina kylkiäisiä ei tarvittu.
Kahvi ja muu tavara meni kaupaksi ilmankin.
Keräilykuvien kultavuodet olivat 50-luvulla.

Sekä pojat että tytöt keräsivät kuvia innolla.
Seitsemän paahtimoa julkaisivat vuosina 1954–1955
yksitoista autoaiheista keräilykuvasarjaa.
Sarjat tekivät tutuksi monet automerkit ja mallit,
joita ei Suomen sora- ja saviteillä näkynyt.
Kuvia liimattiin vihkoihin ja keräilykansioihin.
Keräilykansion sai kaupasta yleensä viittä autonkuvaa vastaan.
Täyteen kerätystä kansiosta sai palkintona leluauton.

Pauligin autoaiheinen keräilysarja oli tunnettu ja suosittu.
Myös muilla paahtimoilla oli omat keräilykorttinsa.
Kahvi Oy julkaisi OKA-kahvin auto- ja kilpavaunusarjoja.
Myös SOK ja Veekoo-Tirronen julkaisivat autosarjoja.
Kesko julkaisi lintuja, perhosia ja muita eläimiä.
K-kahvin liikennetietosarja esitteli liikennemerkkejä.

Oletko kerännyt keräilykuvia? Millaisia?
Onko sinulla vielä jäljellä kuvia tai kansioita?
Kerro lisää.

Tulosta 8 väritettävää autoa: Väritä autoja.

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 29.
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 59.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 
Kissat nukkeina Kissat nukkeina Kissat nukkeina

Kissa ei ole lelu, mutta moni kotikissa osallistuu lasten leikkeihin
- ja moni lapsi osallistuu kissojen leikkeihin.

Kuvassa Pyhä Birma-veljekset Pantse ja Pusse nukenrattaissa.

Kuva © Matti Kokko

 
Kolmipyörä

Kolmipyöräisen runko ja ohjaustanko ovat rautaa.
Istuinlautaa on pyöristetty.
Pyörätkin ovat puuta.
Etupyörä kääntyy ja sen keskinavassa on puiset metallivartiset polkimet.
Pyörien keskiosat ja ohjaustangon kahvat on maalattu punaisiksi,
pyörien reunat ja polkimet siniharmaiksi.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM18733:1

 
Käpylehmät

Käpylehmät olivat entisaikaan maaseudulla ehkä yleisin lelu.
Kuusen käpyjä oli hyvin saatavilla, tikut pysyivät suomujen välissä työntämällä
ja jos jalka meni poikki, uusia löytyi läheltä.

Käpylehmien lisäksi yleisiä leluja olivat pajupillit, puusta veistetyt pyssyt, 
paperinuket, räsynuket, kiiltokuvat ja ritsat.

Yleisiä lasten leikkejä olivat kirkonrotta, tervapata, nurkkajussi, kymmenen tikkua laudalla,
lankkuhyppy, naruhyppy, piilosilla, majan rakennus, poliisi ja rosvot.
Keinulauta tehtiin pitkästä, kapeasta lankusta, joka asetettiin kiven tai pöllin päälle niin,
että kun toinen pää laskeutui alas, toinen nousi ilmaan.
Laudan päissä istuvat keinujat ponnistivat vuorotellen vauhtia maasta.
Joskus lautaan tehtiin myös kädensijat, jolloin vauhdissa oli helpompi pysyä mukana.

Kuva cc Aila Mäkelä

 
Lapset lumikinoksissa

   

     Arvoitus
     - Mitä lumiukko haistaa?
     - Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

 
Lasten keinutuolihevonen

Keinutuolin sivut ovat hevosen muotoiset,
välissä on selkänojallinen istuin.
Alla on keinutuoleille tyypilliset kaarevat jalakset.
Niiden etuosan välissä on listoista tehty astinlauta lapsen jalkoja varten.

Hevosten päiden välissä sekä jalasten takapäässä poikkipiena.
Hevoset ja istuin selkänojineen maalattu ruskeiksi, jalakset ja astinlauta mustat.
Hevosten selkään on maalattu siniset satulat keltaisine vöineen,
hevosten päihin on maalattu mustat päitset.
Keinutuolin pituus on 100 cm, korkeus 45 cm ja leveys 35 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM17690:1

 
Leikkihevonen Leikkihevonen Leikkihevonen

Lasten puinen leikkihevonen.
Hevonen seisoo jalustalla, jossa on neljä metallista pyörää.
Hevonen on maalattu valkoiseksi. Harja ja häntä ovat ruskeaa jouhta.
Selkään on maalattu musta satula vöineen.
Kaviot ovat mustat, jalusta vihreä.

Lekkikaluja Finnassa.

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM17690:5

 
Leikkilehmä Leikkilehmä Leikkilehmä

Pyörillä kulkeva vanerinen lehmä, jonka jäsenet ja häntä liikkuvat.
Osat on kiinnitetty toisiinsa nauloilla.
Maalattu valkoisella ja punaruskealla maalilla.

1900-luvun alkupuolella valtaosa suomalaislapsista asui maaseudulla.
Yli puolet suomalaisista sai silloin elantonsa maataloudesta.
Kaikki maatalouteen ja kotiaskareisiin liittyvät lelut olivat siten hyvin yleisiä.

Käpylehmiä tehtiin silloin, kun leikkikarjaa tarvittiin enemmän.
Tarvikkeita löytyi läheltä: käpy vartaloksi ja tikut jaloiksi.

Lehmän korkeus on 17 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21976:8

 
Leikkilehmä Leikkilehmä Leikkilehmä

Kannaksen lelu Oy:n noin vuonna 1930 selluloosamassasta teollisesti valmistama leikkilehmä.
Korvista on jäljellä enää tukiraudat.
Lehmä seisoo vihreäksi maalatulla puualustalla, jossa mustat pyörät.

Lelun pituus on 45 cm ja korkeus 31 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21976:7

 
Leikkisotilaat Leikkisotilaat Leikkisotilaat

Ranskalaisia rautapellistä tehtyjä 6cm korkeita leikkisotilaita.

Kuva CC BY-ND 4.0  Turun museokeskus, TMM14576:36

 
Muovailuvahaa

Kun muovailuvahan kauniin värisistä vahapötköistä
oli tarpeeksi kauan muovailtu monenvärisiä töitä,
vahapallot olivat sekoittuneet epämiellyttävän värisiksi möykyiksi
ja ne sisälsivät hiuksia ja muuta roskaa.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, muovailuvahat: Napialan Wanha koulu, Janakkala

 
Muovailuvahaa säilytyslaatikossa

 

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, muovailuvahat: Napialan Wanha koulu, Janakkala

 
Mäkiautoja

Eläintarhan mäkiautokilpailussa jonotetaan starttivuoroa. Etualalla kilpailujen kansainvälinen vahvistus, Markku Holmström (118) Ruotsin lähetystöstä.
Mäkiautoille järjestettiin myös Suomenmestaruuskilpailuja.

Sananlasku
Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
Harjoitus tekee mestarin.

Lauluja autoista
           Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_1.tif

 
Nalle

Nallen vartalo, pää ja kädet on tehty harmaasta lampaannahasta.
Lampaanvilla on leikeissä kulunut paikoin kokonaan pois.
Jalat on ommeltu ruskeasta sametista.
Nallella on lasisilmät. 

Yllään nallella on harmaanruskeasta villalangasta neulotut lyhyet housut,
joissa keltaiset olkaimet ja vyötäröresori.
Sinisessä villaliivissä on kolme punaista nappia.

Nallelelujen täytteenä käytettiin ennen sahanpurua.

Nallen pituus on 43 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, MM18210:59

 
Nalle

Kangaspäällysteisen nallekarhun vartalon osat on ommeltu erikseen kaikki omina kappaleinaan.
Ne liikkuvat kiinnityksen varassa.
Raajoissa mustalla langalla ommeltu varpaat.
Kuonon päässä mustalla langalla ommeltu kolmio kirsuna.
Silminä on mustat napit.
Korvat on tehty harmaasta tekonahasta.
Kaulassa nallella on punainen lettinauha. 
Nallen korkeus on 50 cm ja leveys 25 cm.

Leikkikaluja Finnassa

CC BY-NC-ND 4.0, Lappeenrannan museot, EKMEKMEE6769:

 
Nalleja

Kuvan vaalea nalle on 20-luvulta ja se on kokenut evakkotaipaleenkin.
Kiharakarvainen nalle on 50- tai 60-luvulta.
Nallet ovat kuin samoilla kaavoilla tehdyt,
vaikka ikäeroa on kymmeniä vuosia.

Nalle on ollut monen lapsen ensimmäinen lelu.
Kun koulujen välitunneilla hypittiin narua, saatettiin lausua lorua,
jonka mukaan hyppijän piti toimia:

Nallekarhu, nallekarhu, mene sisälle, nosta tassusi,
pyöri ympäri, niiaa, kumarra, potkaise, kiljaise, sano nimesi,
älä mene pois, mene pois!

Vanhat suomalaiset nallet tehtiin usein lampaanturkista.
Nalleja tehtiin myös vanhoista takeista tai kankaista.
Hienoimmat nallet tehtiin mohairista eli angoravuohen villasta kudotusta kankaasta.

Yleisin nallen täyte oli puulastu.
Nalle katsoi maailmaa lasi-, puu- tai nappisilmillä.
Kuono, suu ja tassut kirjailtiin mustalla tai ruskealla langalla.
Muotoiltu kumi- tai muovikuono yleistyi 50-luvun alkupuolelta lähtien.

Joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen tunnuksissa esiintyy nalle.
Nalle tuo mieleen kaiken sen, mitä lapsena nallelta sai,
eli lämpöä, sympatiaa, rakkautta ja lohtua.

Teddykarhulla on jopa oma kansainvälinen nimikkopäivänsä.
Sitä vietetään lokakuussa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 6.

Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee

Kuva © Kirsi Alastalo

 
Napakelkka eli vipukelkka

Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit.
Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää.
Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä.
Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi.
Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle.

Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki,

Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla
ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta.
Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun
ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja.

Kuva CC OM

 
Nokkiva kana

Narusta vedettävä puinen lelu.

Kun lelun pyörät pyörivät, kana nokkii.
Video kanan liikkeestä sekä kuvia sen rakenteesta


Alustana vihreäksi maalattu lauta, alla neljä pyörää.
Kana on maalattu vaalean kellertäväksi, heltta punainen, pyrstössä ruskeaa ja valkoista.
Eteenpäin vedettäessä kanan pyrstö ja pää liikkuvat vuorotellen ylös ja alas.

Lelun pituus on 21,50 cm, leveys 7,5 cm ja korkeus 15 cm.

Leikkikaluja Finnassa

CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM18651:12