Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

	Harakan pesä (Pica pica) Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa. Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä. Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla. Kuva © Sastamala Visual Oy
	Harakka irrottaa itselleen toisenkin polkupyörän heijastimen Vanha loru Harakka huttua keittää (pyöritetään sormea lapsen kämmenessä) hännällänsä hämmentää, käyttää sulkakämmentä, pyrstöllänsä puistelee, nokallansa koittelee (naputetaan sormella lapsen kämmenpohjaa) Antaa tälle pojalle (kosketetaan lapsen sormia vuorotellen) antaa tälle pojalle, antaa tälle pojalle, antaa tälle pojalle, Voi, tälle ei riittänytkään! Täytyy etsiä lisää (kutitetaan kainaloa). Kuva © Sastamala Visual Oy
	Heinäsorsa eli sinisorsa, naaras (Anas platyrhynchos) Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun. Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä. - Miksi sorsa ui? - Sen jalat ei ulotu pohjaan. Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan; pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan! Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani; purrestasi neito nuori, astu asuntaani! Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle; tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle! Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu; solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu. Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä. Laulu yksinäisyys -teemasta Sorsa se Saimaan aalloissa sousi Sorsa se Saimaan aalloissa sousi, kaipasi, kaipasi kullaistaan, mihin lie joutunut, kuka sen ties, joko lie ampunut metsämies, metsämies? Sorsa se Saimaan aalloissa sousi kanteli kaihoa sydämessään, syys oli synkkä ja kulta ei tullut, vilu oli uida joukossa jään. Sorsa se Saimaan aalloissa sousi, kuikutti kurja yksinään. Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930) Kuva © Sastamala Visual Oy
	Helsinkiläisiä puluja (Columba livia domestica) Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla. Helsinki 18.5.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kaskuja - Kuinka kyyhkysiä pyydystetään? - Ollaan hiljaa kyykyssä ja leikitään leivänmurua. * * * Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi: - Enkö ole monta kertaa sanonut, että olet jo niin iso, että osaat mennä Runebergin patsaalle kakkimaan! * * * Alakoululainen selitti sanan romanssi: - Toinen pitää toisesta ja se on semmoista. Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves. Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21410_7.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/
	Joutsen, laulujoutsen (Cygnus cygnus) Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto). Kuva © Sastamala Visual Oy
	Joutsenpariskunta Kuva © Sastamala Visual Oy
	Joutsenperhe Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi. On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen. Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan. Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi. Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin. Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen. Kuva © Sastamala Visual Oy
	Kalalokkeja ja harmaalokkeja (Larus canus ja Larus argentatus) Kuvan pienimmät lokit ovat kalalokkeja, isommat harmaalokkeja, suurin lintu on lokinpoikanen. Kuva © Sastamala Visual Oy
	Kalalokki (Larus canus) Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja. Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon. Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki. Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki. Kuva © Sastamala Visual Oy
	Kananmunien läpivalaisulaite Tällaisella kananmunien läpivalaisulaitteella tarkistettiin munien tuoreus. Edelleenkin kananmunien laatu tarkistetaan läpivalaisemalla. Muninnan jälkeen kananmuna on "ekstratuore" 9 päivää. Tavallisen kananmunan parasta ennen päivämääräksi laitetaan 28 päivää muninnasta. Tuoreen kananmunan keltuainen on pyöreä. Tuoreuden voit tarkistaa myös rikkomatta munia. Täytä kulho kylmällä vedellä ja aseta munat sinne. Kaikki jotka kelluvat, kannattaa heittää pois, sillä vanhoissa munissa on enemmän ilmaa. Jos rikotussa munassa näkyy punainen veriläikkä, kana on voinut kärsiä stressistä muniessaan. Kananmuna on edelleen käyttökelpoinen, mutta poista veritippa lusikalla. Säilytä munat mieluiten omassa rasiassaan jääkaapin perällä. Pahvirasia suojaa munia myös muiden ruokien hajuilta. Heiluta raakaa kananmunaa korvan juuressa. Jos kananmuna hölskyy, on se jo pilaantunut. Keitetyn ja raa´an munan erottaa toisistaan pöydällä pyöräyttämällä. Keitetty pyörii nopeammin. Munankuoren sisällä olevaa ohutta kalvoa voi käyttää suojaamaan pieniä viiltohaavoja. Munankuoret ovat kompostissa hyviä mineraalien lisääjiä. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Arvoitus - Kumpi tulee ensin, muna vai kana? - Kana, sillä se on aakkosissa ennen munaa. Sananlaskuja - Älä laita kaikkia munia samaan koriin! - Parraton suutelu on kuin suolaton muna. - On turvallista kaakattaa vasta, kun muna on munittu. - Rakkaus ja kananmunat ovat parhaita tuoreina. - Parempi kananmuna tänään kuin kana huomenna. - Lyötpä sitten kiven kananmunaa vasten tai kananmunan kiveä vasten, lopputulos on aivan sama. - Suudelma ilman viiksiä on kuin kananmuna ilman suolaa. Jos Maarianpäivän yönä kananmuna jäätyy rikki, tulee kylmä kevät. Kuva © Emilia Nieminen
	Kananrehumainos Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia. Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala Sananlasku Loppui lyhyeen kuin kanan lento. Kasku - Kuinka monta munaa kana munii ylipäänsä vuodessa? - Ei kana muni yli päänsä. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
	Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Kirjosieppo rakentaa pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Se kerää sinne kuivia lehtiä, männyn kuoriliuskoja, heiniä ja juuria ja vuoraa ohuilla korsilla tai jouhilla. Toukokuussa pesään ilmaantuu 5–8 munaa, joita naaras hautoo pari viikkoa. Vuosittaisessa pönttöbongauksessa tarkkaillaan mm. kirjosieppojen elämää. Kirjosieposta tietoja Luontoportissa. Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
	Kottarainen (Sturnus vulgaris)
	Kottarainen Kuva kottaraisparvesta Kuva © Petri Pietiläinen
	Kottaraisia Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla, mutta nyt kannasta on jäljellä enää viidesosa. Kottarainen viihtyy karjatilojen lähellä ja muualla, missä on lyhyttä heinikkoa, sillä siellä on sen ruoka-apajat. Tehomaatalous on ollut kottaraiselle tuhoisaa. Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä. Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän ja J.H. Erkkon sanoittaman laulun Kottarainen (Raita tietokanta). Kottarainen kikatteli puhelinlangalla. - Mikä sinua niin naurattaa? - Kun ne puhuvat Turun murretta ja se kutittaa jalkapohjia.
	Kurkia Kurki (Grus grus) on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Se sopii hyvin suopitoisen maakunnan tunnukseksi. Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla. Kaksi kurkea jutteli suolla. - Viitsisitkö nostaa tuon sammakon minulle? - En minä ole mikään nostokurki!
	Kurkiaura Kurki muistuttaa harmaahaikaraa. Lentävät linnut erottaa siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna. Kurjet saapuvat Suomeen huhtikuun puolivälin paikkeilla. Syksyllä ne lähtevät syys-lokakuussa. Linnut lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä. Auran kärjessä lentävää vaihdellaan. Suurimmissa auroissa saattaa olla satoja lintuja. Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä – muuttoaikoina vilja- ja perunapelloilla. Arvoitus - Mikä lintu pystyy lentämään korkeammalle kuin vuoret? - Kaikki linnut. Vuoret eivät osaa lentää ollenkaan. Sanonta Ei lintu liian korkealle lennä, jos se lentää omilla siivillään. - William Blake (1757-1827)
	Käpytikka (Dendrocopos major) Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa. Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi tolppien metallisuojuksia ja lampunkupuja, joissa on hyvä kaikupohja. Sananlasku: Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.
	Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Leppälintu painaa vain 14–19 g. Se on kolopesijä, joka tykkää vähän ränsistyneistä linnunpöntöistä. Talveksi leppälintu lentää Afrikkaan. Käki munii usein juuri leppälinnun pesään.
	Linnunpesä Vanha suomalainen loru Pii, pii, pikkuinen lintu Pii, pii, pikkuinen lintu, paleltaako jalkojas, oksan päällä ollessas, marjan varrella maatessas? Pii, pii, pikkuinen lintu, tee pellolle pesäsi, kalliolle kartanosi, kaivon korvalle kotisi, hongan oksalle hovisi. Aforismi Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat, jotka parhaiten osaavat. - Henry van Dyke (1852–1933)
	Linnunpesän nälkäiset asukkaat - Kuinka kolme pikkulintua syö nopeammin sangollisen kauroja kuin kolme hevosta? - Linnut eivät syö hevosia.
	Mustarasras (Turdus merula) Mustarasras on Uudenmaan maakuntalintu. Koiras on kokonaan musta, naaras sen sijaan tumman ruskea. Mustarastas syö matoja ja hyönteisiä, mutta sille voi tarjota myös ruuantähteitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä. Kuuntele mustarastaan lurittelua (Suomen luonnonsuojeluliitto).
	Naakka (Corvus monedula) Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinen pönttöbongaustapahtuma, jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.
	Palokärki (Dryocopus martius) Suomen suurin tikka palokärki on puoli metriä pitkä peloton tikka, joka pesii haapaan tai mäntyyn hakkaamassaan kolossa. Lintu on yksiavioinen. Sen nimi tulee punaisesta päälaesta. Musta lintu näyttää kuin tulipalosta karanneelta. Palokärki syö muurahaisia ja niiden toukkia sekä kuolleissa puissa eläviä hyönteisiä. Siihen se käyttää valtavan pitkää kieltään. Monessa Akseli Gallen-Kallelan taulussa on palokärki. Palokärkeen on liittynyt paljon uskomuksia: Kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu. Palokärki ennustaa onnettomuutta. Palokärjen äänen kuuleminen tietää sadetta. Kulkijan edellä ääneti lentävä tikka tietää omaisen kuolemaa. Sokeus parantuu, kun sairasta silmää hieroo palokärjen munalla. Seinää hakkaava palokärki ennustaa nälkävuotta tai tulipaloa. Kasku - Miksi palokärjellä on punainen päälaki? - Ettei sitä syksyisin ammuttaisi hirvenä.
	Peipponaaras kuusenoksalla Peippo (Fringilla Coelebs) Pikkupoika katseli peipposia lintulaudalla. Joukkoon lennähti viherpeippo. - Äiti, tule katsomaan! Täällä on raaka varpunen!
	Pikkuvarpunen (Passer montanus) Kesäkuun alkupuolella järjesteään valtakunnallinen pönttöbongaustapahtuma, jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.
	Postikortti: Hauskaa joulua
	Punatulkku katajassa Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on Kymenlaakson maakuntalintu. - Mikä on punainen, harmaa, valkoinen ja musta ja makaa selällään riippukeinussa? - Punatulkku eläkkeellä. Alakoululaisen ainekirjoituksesta: Punalutku istui oksalla...
	Ruskosuohaukka lentää pesälleen Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) vie poikasilleen saalista, joka todennäköisimmin on pieni nisäkäs, pikkulintu tai sisilisko. - Kuinka sinä saatoit tehdä minulle tämän, niiskutti haukkatyttö. - Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa: minä en ole mennyt kihloihin. Tuo kirottu rengas on lintutieteellisen seuran temppuja.
	Sinitiainen (Parus caeruleus) Satakunnan maakuntalintu sinitiaisesta on tietoja Luontoportissa. BirdLife Suomi on järjestänyt Pönttöbongauksen vuodesta 2013 lähtien. Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. 2014 pönttöbongaukseen osallistui yli 5000 ihmistä yli 3000 paikalla, ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 pöntön tiedot. Pönttöbongauksen havaintoihin voi tutustua tulossivulla. Kuva © Tero Pelkonen
	Sorsia Suomen yleisin sorsalintu on heinäsorsa eli sinisorsa (Anas platyrhynchos). Jean Sibelius sävelsi ja hänen ystävänsä A. V. Forsman (myöh. Koskimies) sanoitti 1899 laulun Souda, souda sinisorsa. Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan; pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan! Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani; purrestasi neito nuori, astu asuntaani! Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle; tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle! Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu; solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu. Topeliuksen suomentamassa Inarinjärvi-laulussa sanotaan: Siel uipi sorsa suruton... Alakoululaisen koevastauksesta: Sorsa kuuluu räpylijalkaisiin.
	Teerikukko Lyrurus tetrix Teeriuros on sinimusta, lyyrapyrstöinen ja isokokoinen kanalintu. Kun uros lentää, näkyy tummanruskeissa siivissä siipijuova ja pyrstö näyttää pitkältä. Silmän yläpuolella on punainen heltta. Se on suurimmillaan pesintäkauden alkaessa. Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi. Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö. Teeren koivet ovat höyhenpeitteiset, varpaat ovat tummanruskeat, nokka on musta ja silmät tummanruskeat. Keväisin teerikoiraat kokoontuvat ryhmäsoitimelle. Naaraat valitsevat ominaisuuksiltaan parhaan koiraan parittelukumppanikseen. Kuva © Sastamala Visual Oy
	Teerinaaras Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi. Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö. Kuva © Sastamala Visual Oy
	Tilhi (Bombycilla garrulus) Tilhi syö kesällä hyönteisiä, syksyllä ja talvella marjoja. Pihlajanmarjat kuuluvat tilhen ruokalistalle. Jos marjat jäätyvät, sulavat ja lähtevät käymään, niitä popsivat linnut voivat tulla kaatokänniin ja törmäillä päin ikkunoita. Tilhien juopuminen on syksyisin aika tavallista. Onneksi niiden maksa kestää hyvin alkoholia. Lisää tietoa ja kuvia tilhestä Luontoportissa. Kuva © Sastamala Visual Oy
	Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Tuulihaukoille rakennetaan nykyään tämän näköisiä avopönttöjä. Luonnossa tuulihaukka pesii vanhassa oravan, varislinnun tai petolinnun pesässä, jonne naaras tuo jonkin verran korsia ym. Tuulihaukasta löytyy tietoja Luontoportissa.
	Varpunen (Tetrao urogallus) Kaupungeissa ja maaseudulla elävä varpunen syö hyönteisiä, perhosia, toukkia, siemeniä ja viljaa. Sakari Topelius kirjoitti Varpunen jouluaamuna -runon vuosi Rafael-poikansa kuoleman jälkeen. Pasi Jääskeläinen lausuu runon varpusesta vuonna 1909 (Raita tietokanta). - Mitä varpunen tekee kirjastossa? - Etsii lukutoukkia.
	Varpunen katonkulmalla valmiina soidinmenoihin Pyrstö on pystyssä. Siitä näkee, että tämä lintu on soidinvireessä.
	Västäräkki Västäräkki (Motacilla alba) on Pirkanmaan maakuntalintu. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Kuva © Sastamala Visual Oy