Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Harakan pesä

(Pica pica)

Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa.

Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä.

Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Harakka irrottaa itselleen toisenkin polkupyörän heijastimen

Vanha loru

Harakka huttua keittää
(pyöritetään sormea lapsen kämmenessä)
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentä,
pyrstöllänsä puistelee,
nokallansa koittelee
(naputetaan sormella lapsen kämmenpohjaa)
Antaa tälle pojalle
(kosketetaan lapsen sormia vuorotellen)
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
Voi, tälle ei riittänytkään!
Täytyy etsiä lisää (kutitetaan kainaloa).

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Heinäsorsa eli sinisorsa, naaras

(Anas platyrhynchos)

Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun.

Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä.

- Miksi sorsa ui?
- Sen jalat ei ulotu pohjaan.

Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa

Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!

Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!

Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!

Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.

Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.

 

Laulu yksinäisyys -teemasta

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kaipasi, kaipasi kullaistaan,
mihin lie joutunut, kuka sen ties,
joko lie ampunut metsämies,
metsämies?

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
kanteli kaihoa sydämessään,
syys oli synkkä ja kulta ei tullut,
vilu oli uida joukossa jään.

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kuikutti kurja yksinään.

Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Helsinkiläisiä puluja

(Columba livia domestica)

Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla.

Helsinki 18.5.1960.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kasku

- Kuinka kyyhkysiä pyydystetään?
- Ollaan hiljaa kyykyssä ja leikitään leivänmurua.

* * *

Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi:
- Enkö ole monta kertaa sanonut, että olet jo niin iso, että osaat
mennä Runebergin patsaalle kakkimaan!

* * *

Alakoululainen selitti sanan romanssi:
- Toinen pitää toisesta ja se on semmoista
.

 

Kuva cc   Valokuvaaja Seppo Saves. Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21410_7.tif   
http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

 

Joutsen, laulujoutsen

(Cygnus cygnus)

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).

 

Kaks joutsenta

Kaks joutsenta virralla vierekkään
ui salmia ulpukoiden
ja tyyn’ oli virta ja tyynessään
kuvat valkeat kuvasti noiden.

Tuli tuulispää yli virran ja maan
ja mylvi ja viskoi multaa.
Nyt joutsenet aaltoja soutaa vaan
ja etsii entistä kultaa.

- Eino Leino, Sata ja yksi laulua 1898

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Joutsenpariskunta

Laulajapoika

Ja minä se olen se laulajapoika
ja mull’ on laulun ääni.
Kekrinä kullan ma kihlasin
ja kevähäll’ on hääni.

Ja minä se olen se laulajapoika
ja kaiutan kangasmaita.
On aikani nuorena iloita
ja vanhana olla saita.

Ne käskevät mun muka säästelemään,
ne neuvovat nöyrää mieltä,
mut tuhlata tahdon ma tunteitani
ja soitella sotien kieltä.

Minä tahdon nauttia nuoruuttain
ja ahmia kynsin ja hampain,
minä annan kerjätä köyhempäin
ja säästellä rikkahampain.

Minä tahdon maljani tyhjentää,
kun ensi leivoset laulaa,
kun koivut on hiirenkorvallaan
ja vuorilla virrat pauhaa.

Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa,
kun ensi joutsen soutaa,
kun kukka on puussa ja kukka on maassa
ja lehdot leikkihin joutaa.

Näin nuorena jos minä köyhdynkin
ja mökki on särpimettä,
on aikani nuorena iloita
ja vanhana juoda vettä.

Eino Leino (1878 - 1926)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Joutsenperhe

Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi.

On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen.

Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan. Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi. Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin.

Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kalalokkeja ja harmaalokkeja

(Larus canus ja Larus argentatus)

Kuvan pienimmät lokit ovat kalalokkeja, isommat harmaalokkeja, suurin lintu on lokinpoikanen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kalalokki

(Larus canus)

Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja.

Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon.

Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki.

Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kananmunien läpivalaisulaite

Tällaisella kananmunien läpivalaisulaitteella tarkistettiin munien tuoreus.
Edelleenkin kananmunien laatu tarkistetaan läpivalaisemalla.
Muninnan jälkeen kananmuna on "ekstratuore" 9 päivää.
Tavallisen kananmunan parasta ennen päivämääräksi laitetaan 28 päivää muninnasta.

Tuoreen kananmunan keltuainen on pyöreä.
Tuoreuden voit tarkistaa myös rikkomatta munia.
Täytä kulho kylmällä vedellä ja aseta munat sinne.
Kelluvat munat kannattaa heittää pois,
sillä vanhoissa munissa on enemmän ilmaa.
Heiluta raakaa kananmunaa korvan juuressa.
Jos kananmuna hölskyy, on se jo pilaantunut.
Jos rikotussa munassa näkyy punainen veriläikkä,
kana on voinut kärsiä stressistä muniessaan.
Kananmuna on edelleen käyttökelpoinen, mutta poista veritippa lusikalla.

Säilytä munat mieluiten omassa rasiassaan jääkaapin perällä.
Pahvirasia suojaa munia myös muiden ruokien hajuilta.

Keitetyn ja raa´an munan erottaa toisistaan pöydällä pyöräyttämällä.
Keitetty pyörii nopeammin.

Munankuoren sisällä olevaa ohutta kalvoa voi käyttää suojaamaan pieniä viiltohaavoja.

Munankuoret ovat kompostissa hyviä mineraalien lisääjiä.
Murskaa kuoret ennen kompostiin laittoa.

Joskus kananmunien syöntiä rajoitettiin,
kun luultiin niiden kolesterolin nostavan syöjän kolesterolia,
mutta nykytutkimusten mukaan käykin päinvastoin.

Kananmunilla on paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Ne sisältävät runsaasti aminohappoja, antioksidantteja ja terveellisiä rasvoja.
Kananmunissa on koliinia, joka auttaa aivoja pysymään kunnossa.
Koliinin puute voi aiheuttaa rasvamaksaa ja kakkostyypin diabetesta.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Arvoitus
- Kumpi tulee ensin, muna vai kana?
- Kana, sillä se on aakkosissa ennen munaa.

Sananlasku
- Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
- Parraton suutelu on kuin suolaton muna.

- On turvallista kaakattaa vasta, kun muna on munittu.
- Rakkaus ja kananmunat ovat parhaita tuoreina.
- Parempi kananmuna tänään kuin kana huomenna.
- Lyötpä sitten kiven kananmunaa vasten tai kananmunan kiveä vasten, lopputulos on aivan sama.
- Suudelma ilman viiksiä on kuin kananmuna ilman suolaa.

Uskomus
Jos Maarianpäivän yönä kananmuna jäätyy rikki, tulee kylmä kevät.

Kuva © Emilia Nieminen

 

 

Kananrehumainos

Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia.

Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala

Sananlasku
Loppui lyhyeen kuin kanan lento.

Kasku
- Kuinka monta munaa kana munii ylipäänsä vuodessa?
- Ei kana muni yli päänsä.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Kirjosieppo

(Ficedula hypoleuca)

Kirjosieppo rakentaa pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Se kerää sinne kuivia lehtiä, männyn kuoriliuskoja, heiniä ja juuria ja vuoraa ohuilla korsilla tai jouhilla.

Toukokuussa pesään ilmaantuu 5–8 munaa, joita naaras hautoo pari viikkoa.

Vuosittaisessa pönttöbongauksessa tarkkaillaan mm. kirjosieppojen elämää.

Kirjosieposta tietoja Luontoportissa.

Kuva © Ari Ahlfors  www.naturephoto.1g.fi 

 

Kottarainen

 

Kuva kottaraisparvesta

Kuva ©  Petri Pietiläinen

 

Kottarainen

(Sturnus vulgaris)

 

Kottaraisia

Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla,
mutta nyt kannasta on jäljellä enää viidesosa.
Kottarainen viihtyy karjatilojen lähellä ja muualla, missä on lyhyttä heinikkoa,
sillä siellä on sen ruoka-apajat.
Tehomaatalous on ollut kottaraiselle tuhoisaa.

Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä.

Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän
ja J.H. Erkkon sanoittaman laulun Kottarainen (Raita tietokanta).

Kasku
-
Kottarainen kikatteli puhelinlangalla.
- Mikä sinua niin naurattaa?
- Kun ne puhuvat Turun murretta ja se kutittaa jalkapohjia.

Kuva ©  Studio-86

 

Kukko

 

- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
- Se osaa läksynsä ulkoa.

 

Sananlaskuja

- Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
- Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
- Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun.
- On kuin kukko tunkiolla.
- Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee.
- Ei kukko käskien laula.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kurkia

Kurki (Grus grus) on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Se sopii hyvin suopitoisen maakunnan tunnukseksi.

Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla.

Kaksi kurkea jutteli suolla.
- Viitsisitkö nostaa tuon sammakon minulle?
- En minä ole mikään nostokurki!

 

Kurkiaura

Kurki muistuttaa harmaahaikaraa.
Lentävät linnut erottaa siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.

Kurjet saapuvat Suomeen huhtikuun puolivälin paikkeilla.
Syksyllä ne lähtevät syys-lokakuussa.
Linnut lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä.
Auran kärjessä lentävää vaihdellaan.
Suurimmissa auroissa saattaa olla satoja lintuja.

Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä – muuttoaikoina vilja- ja perunapelloilla.

Arvoitus
- Mikä lintu pystyy lentämään korkeammalle kuin vuoret?
- Kaikki linnut. Vuoret eivät osaa lentää ollenkaan.

Sanonta
Ei lintu liian korkealle lennä,
jos se lentää omilla siivillään.

- William Blake (1757-1827)

 

Käpytikka

(Dendrocopos major)

Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa. Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi tolppien metallisuojuksia ja lampunkupuja, joissa on hyvä kaikupohja.

Sananlasku: Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.

 

Leppälintu

(Phoenicurus phoenicurus)

Leppälintu painaa vain 14–19 g.
Se on kolopesijä, joka tykkää vähän ränsistyneistä linnunpöntöistä.

Talveksi leppälintu lentää Afrikkaan.

Käki munii usein juuri leppälinnun pesään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Linnunpesä


Vanha loru
Pii, pii, pikkuinen lintu, tee pellolle pesäsi, kalliolle kartanosi,
kaivon korvalle kotisi, hongan oksalle hovisi.

Saman lorun toinen versio
Piu, pau pieni lintu, paleltaako jalkojas,
koivun oksalla ollessas, marjanvarrella maatessas?
Piu, pau pieni lintu.

Aforismi
Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat,
jotka parhaiten osaavat.
                        - Henry van Dyke (1852–1933)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Linnunpesän nälkäiset asukkaat

Runo

Kaksi onnellista

On koti pieni puussa,
on pesä pehmoinen.
Nää kaksi toukokuussa
jo rakensivat sen.

Ja siihen joka korren
he kantoi nokassaan
ja alla kotiorren
he lauloi riemuaan.

Ei heiltä mitään puutu,
on elo ihanaa.
He toisilleen ei suutu,
oi pientä onnelaa!

He laulaa aamuin, illoin
kiitosta Luojallen.
Ja hartahana silloin
ma sitä kuuntelen.

Immi Hellén, 1927
Julkaistu kirjassa Lasten runokirja: Suomen pojille ja
tytöille omistettu
. 1930 Valistus, Helsinki.

 

Kasku
- Kuinka kolme pikkulintua syö nopeammin sangollisen kauroja kuin kolme hevosta?
- Linnut eivät syö hevosia.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Mustarasras

(Turdus merula)

Mustarasras on Uudenmaan maakuntalintu.

Koiras on kokonaan musta, naaras sen sijaan tumman ruskea.

Mustarastas syö matoja ja hyönteisiä,
mutta sille voi tarjota myös ruuantähteitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä.

Kuuntele mustarastaan lurittelua (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Naakka

(Corvus monedula)

Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinen  pönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.

Kuva ©  Ari Ahlfors  www.naturephoto.1g.fi

 

Palokärki

(Dryocopus martius)

Suomen suurin tikka palokärki on puoli metriä pitkä peloton tikka.
Se pesii haapaan tai mäntyyn hakkaamassaan kolossa.
Lintu on yksiavioinen. Sen nimi tulee punaisesta päälaesta.
Musta lintu näyttää kuin tulipalosta karanneelta.
Palokärki syö muurahaisia ja niiden toukkia
sekä kuolleissa puissa eläviä hyönteisiä.
Siihen se käyttää valtavan pitkää kieltään.

Monessa Akseli Gallen-Kallelan taulussa esiintyy palokärki.
Pariisilainen Orsayn taidemuseo osti Akseli Gallen-Kallelan
Palokärki-nimisen öljyvärimaalauksen 2020.
Orsay on yksi maailman tärkeimmistä taidemuseoista.
Hintaa ei julkistettu, mutta asiantuntijat arvelevat sen olleen
1,6 miljoonan 2,3 miljoonan euron välillä.

Palokärkeen on liittynyt paljon uskomuksia:

  • Kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.
  • Palokärki ennustaa onnettomuutta.
  • Palokärjen äänen kuuleminen tietää sadetta.
  • Kulkijan edellä ääneti lentävä tikka tietää omaisen kuolemaa.
  • Sokeus parantuu, kun sairasta silmää hieroo palokärjen munalla.
  • Seinää hakkaava palokärki ennustaa nälkävuotta tai tulipaloa.

 

Kasku
- Miksi palokärjellä on punainen päälaki?
- Ettei sitä syksyisin ammuttaisi hirvenä.

 

Loru
Tii, tii tikanpoika
kylvi tielle nauriin,
tuli tuhma paimenpoika,
söi sen tikan nauriin.
Tikka se itkeä tillitteli,
mutt paimenpoika vaan nauroi.

Kuva © Sastamala Visual Oy