Kuvalista

Tulosta sivu

		Harakan pesä (Pica pica) Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa. Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä. Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Harakka irrottaa itselleen polkupyörän toisenkin heijastimen Vanha loru Harakka huttua keittää (pyöritetään sormea lapsen kämmenessä) hännällänsä hämmentää, käyttää sulkakämmentä, pyrstöllänsä puistelee, nokallansa koittelee (naputetaan sormella lapsen kämmenpohjaa) Antaa tälle pojalle (kosketetaan lapsen sormia vuorotellen) antaa tälle pojalle, antaa tälle pojalle, antaa tälle pojalle, Voi, tälle ei riittänytkään! Täytyy etsiä lisää (kutitetaan kainaloa). Kuva © Sastamala Visual Oy
		Heinäsorsa eli sinisorsa, naaras (Anas platyrhynchos) Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun. Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä. - Miksi sorsa ui? - Sen jalat ei ulotu pohjaan. Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan; pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan! Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani; purrestasi neito nuori, astu asuntaani! Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle; tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle! Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu; solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu. Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä. Laulu yksinäisyys -teemasta Sorsa se Saimaan aalloissa sousi Sorsa se Saimaan aalloissa sousi, kaipasi, kaipasi kullaistaan, mihin lie joutunut, kuka sen ties, joko lie ampunut metsämies, metsämies? Sorsa se Saimaan aalloissa sousi kanteli kaihoa sydämessään, syys oli synkkä ja kulta ei tullut, vilu oli uida joukossa jään. Sorsa se Saimaan aalloissa sousi, kuikutti kurja yksinään. Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930) Kuva © Sastamala Visual Oy
		Helsinkiläisiä puluja (Columba livia domestica) Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla. Helsinki 18.5.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kasku - Kuinka kyyhkysiä pyydystetään? - Ollaan hiljaa kyykyssä ja leikitään leivänmurua. * * * Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi: - Enkö ole monta kertaa sanonut, että olet jo niin iso, että osaat mennä Runebergin patsaalle kakkimaan! * * * Alakoululainen selitti sanan romanssi: - Toinen pitää toisesta ja se on semmoista. Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves. Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21410_7.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/
		Hiljattain kuoriutuneet linnunpoikaset Kuva CC0 Pixabay Mohan Nannapaneni
		Joutsen, laulujoutsen (Cygnus cygnus) Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto). Kaks joutsenta Kaks joutsenta virralla vierekkään ui salmia ulpukoiden ja tyyn’ oli virta ja tyynessään kuvat valkeat kuvasti noiden. Tuli tuulispää yli virran ja maan ja mylvi ja viskoi multaa. Nyt joutsenet aaltoja soutaa vaan ja etsii entistä kultaa. - Eino Leino, Sata ja yksi laulua 1898 Kuva © Sastamala Visual Oy
		Joutsenen poikaset Kuva CC0 Pixabay Marketa Machova
		Joutsenpariskunta Kuva CC0 Pixabay Zanna-76
		Joutsenpariskunta Laulajapoika Ja minä se olen se laulajapoika ja mull’ on laulun ääni. Kekrinä kullan ma kihlasin ja kevähäll’ on hääni. Ja minä se olen se laulajapoika ja kaiutan kangasmaita. On aikani nuorena iloita ja vanhana olla saita. Ne käskevät mun muka säästelemään, ne neuvovat nöyrää mieltä, mut tuhlata tahdon ma tunteitani ja soitella sotien kieltä. Minä tahdon nauttia nuoruuttain ja ahmia kynsin ja hampain, minä annan kerjätä köyhempäin ja säästellä rikkahampain. Minä tahdon maljani tyhjentää, kun ensi leivoset laulaa, kun koivut on hiirenkorvallaan ja vuorilla virrat pauhaa. Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa, kun ensi joutsen soutaa, kun kukka on puussa ja kukka on maassa ja lehdot leikkihin joutaa. Näin nuorena jos minä köyhdynkin ja mökki on särpimettä, on aikani nuorena iloita ja vanhana juoda vettä. Eino Leino (1878 - 1926) Kuva © Sastamala Visual Oy
		Joutsenperhe Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi. On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen. Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan. Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi. Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin. Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kalalokkeja ja harmaalokkeja (Larus canus ja Larus argentatus) Kuvan pienimmät lokit ovat kalalokkeja, isommat harmaalokkeja, suurin lintu on lokinpoikanen. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kalalokki (Larus canus) Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja. Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon. Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki. Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kananmunien läpivalaisulaite Tällaisella kananmunien läpivalaisulaitteella tarkistettiin munien tuoreus. Edelleenkin kananmunien laatu tarkistetaan läpivalaisemalla. Muninnan jälkeen kananmuna on "ekstratuore" 9 päivää. Tavallisen kananmunan parasta ennen päivämääräksi laitetaan 28 päivää muninnasta. Tuoreen kananmunan keltuainen on pyöreä. Tuoreuden voit tarkistaa myös rikkomatta munia. Täytä kulho kylmällä vedellä ja aseta munat sinne. Kelluvat munat kannattaa heittää pois, sillä vanhoissa munissa on enemmän ilmaa. Heiluta raakaa kananmunaa korvan juuressa. Jos kananmuna hölskyy, on se jo pilaantunut. Jos rikotussa munassa näkyy punainen veriläikkä, kana on voinut kärsiä stressistä muniessaan. Kananmuna on edelleen käyttökelpoinen, mutta poista veritippa lusikalla. Säilytä munat mieluiten omassa rasiassaan jääkaapin perällä. Pahvirasia suojaa munia myös muiden ruokien hajuilta. Keitetyn ja raa´an munan erottaa toisistaan pöydällä pyöräyttämällä. Keitetty pyörii nopeammin. Munankuoren sisällä olevaa ohutta kalvoa voi käyttää suojaamaan pieniä viiltohaavoja. Munankuoret ovat kompostissa hyviä mineraalien lisääjiä. Murskaa kuoret ennen kompostiin laittoa. Joskus kananmunien syöntiä rajoitettiin, kun luultiin niiden kolesterolin nostavan syöjän kolesterolia, mutta nykytutkimusten mukaan käykin päinvastoin. Kananmunilla on paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia. Ne sisältävät runsaasti aminohappoja, antioksidantteja ja terveellisiä rasvoja. Kananmunissa on koliinia, joka auttaa aivoja pysymään kunnossa. Koliinin puute voi aiheuttaa rasvamaksaa ja kakkostyypin diabetesta. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Arvoitus - Kumpi tulee ensin, muna vai kana? - Kana, sillä se on aakkosissa ennen munaa. Arvoitus Valkoinen maja, keskusta täynnä kultaa, talo ilman ovea. Mikä se on? (Kananmuna) Sananlasku - Älä laita kaikkia munia samaan koriin! - Parraton suutelu on kuin suolaton muna. - On turvallista kaakattaa vasta, kun muna on munittu. - Rakkaus ja kananmunat ovat parhaita tuoreina. - Parempi kananmuna tänään kuin kana huomenna. - Lyötpä sitten kiven kananmunaa vasten tai kananmunan kiveä vasten, lopputulos on aivan sama. - Suudelma ilman viiksiä on kuin kananmuna ilman suolaa. Uskomus Jos Maarianpäivän yönä kananmuna jäätyy rikki, tulee kylmä kevät. Kuva © Emilia Nieminen
		Kananrehumainos Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia. Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala Sananlasku Loppui lyhyeen kuin kanan lento. Kasku - Kuinka monta munaa kana munii ylipäänsä vuodessa? - Ei kana muni yli päänsä. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
		Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Kirjosieppo rakentaa pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Se kerää sinne kuivia lehtiä, männyn kuoriliuskoja, heiniä ja juuria ja vuoraa ohuilla korsilla tai jouhilla. Toukokuussa pesään ilmaantuu 5–8 munaa, joita naaras hautoo pari viikkoa. Vuosittaisessa pönttöbongauksessa tarkkaillaan mm. kirjosieppojen elämää. Kirjosieposta tietoja Luontoportissa. Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
		Kissan kavereita Kuva CC0 Pixabay
		Kottarainen Sturnus vulgaris Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
		Kottarainen Kuva kottaraisparvesta Kuva © Petri Pietiläinen
		Kottaraisia Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla, mutta nyt kannasta on jäljellä enää viidesosa. Kottarainen viihtyy karjatilojen lähellä ja muualla, missä on lyhyttä heinikkoa, sillä siellä on sen ruoka-apajat. Tehomaatalous on ollut kottaraiselle tuhoisaa. Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä. Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän ja J.H. Erkkon sanoittaman laulun Kottarainen (Raita tietokanta). Kasku - Kottarainen kikatteli puhelinlangalla. - Mikä sinua niin naurattaa? - Kun ne puhuvat Turun murretta ja se kutittaa jalkapohjia. Kuva © Studio-86
		Kukko - Miksi kukko kiekuu silmät ummessa? - Se osaa läksynsä ulkoa. Sananlasku - Loppui lyhyeen kuin kanan lento. - Kyllä sokeakin kana jyvän löytää. - Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun. - On kuin kukko tunkiolla. - Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee. - Ei kukko käskien laula. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kurkia Grus grus Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Se sopii hyvin suopitoisen maakunnan tunnukseksi. Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla. Kasku Kaksi kurkea jutteli suolla. - Viitsisitkö nostaa tuon sammakon minulle? - En minä ole mikään nostokurki! Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kurkiaura Kurki muistuttaa harmaahaikaraa. Lentävät linnut erottaa siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna. Kurjet saapuvat Suomeen huhtikuun puolivälin paikkeilla. Syksyllä ne lähtevät syys-lokakuussa. Linnut lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä. Auran kärjessä lentävää vaihdellaan. Suurimmissa auroissa saattaa olla satoja lintuja. Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä – muuttoaikoina vilja- ja perunapelloilla. Arvoitus - Mikä lintu pystyy lentämään korkeammalle kuin vuoret? - Kaikki linnut. Vuoret eivät osaa lentää ollenkaan. Sanonta Ei lintu liian korkealle lennä, jos se lentää omilla siivillään. - William Blake (1757-1827) Kuva © Sastamala Visual Oy
		Käpytikka Dendrocopos major Käpytikka on Suomen yleisin tikka. Ravinnokseen se käyttää hyönteisiä, joskus linnunpoikasia ja -munia. Tikat kiipeilevät puissa etsien hyönteisiä koloista ja kaarnanraoista. Ne pyydystävät hyönteisiä pitkällä kielellään. Talvisaikaan käpytikka syö havupuiden siemeniä tai vierailee ripustetuissa talipalloissa. Kuva on totuuden mukainen eli käpytikka voi yhdellä kerralla tarjoilla näin ison saaliin. Tehometsätalous on vähentänyt tikkojen lukumäärää. Nykyään kaikki tikat on Suomessa rauhoitettu. Tikat ilmoittavat reviirinsä rummuttamalla. Entisaikaan tikan ilmestyminen pihapiiriin oli huono enne. Muistatko muita lintuihin liittyviä uskomuksia? Laulu Tilkin talkin tikka se hakkaa & Metsän laulajaiset LUONTO-kuvapakan kuva numero 33 Kuva CC0 Pixabay Lee Youngku
		Käpytikka Dendrocopos major Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa. Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi tolppien metallisuojuksia ja lampunkupuja, joissa on hyvä kaikupohja. Sananlasku Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa. Kuva © Studio-86
		Laulujoutsen Cygnus cygnus Suomessa pesii kolme joutsenlajia: laulujoutsen, kyhmyjoutsen ja pikkujoutsen. Laulujoutsen on suuri valkoinen vesilintu. Sen siipien kärkiväli on yli 2 m ja painoa 6,5–11,5 kg. Sotien jälkeen laulujoutsenia oli vain vähän, mutta nykyään se on yleisin joutsen ja valtaa muilta pesimäalaa. Joutsen on pariuskollisuuden symboli. Joutsen perustaa perheen vasta 3–5-vuotiaana pitkän seurustelun jälkeen. Se etsii uuden kumppanin vain, jos se jää leskeksi. Joutsenet palaavat joka vuosi tutulle reviirilleen. Ne puolustavat pesäänsä ja reviiriään aggressiivisesti. Laulujoutsen on yksi Suomen kansallissymboleista. Se on rauhoitettu koko maassa. Laulujoutsenesta YLE:n Elävässä arkistossa Oletko nähnyt joutsenen pesän? Mikä on mielestäsi kaunein lintulajimme? Laulu Joutsen & Joutsenet & Kulkuri ja joutsen LUONTO-kuvapakan kuva numero 35 Kuva CC0 Pixabay Schwoaze

Kaks joutsenta

Laulajapoika