Kuvalista
![]() |
![]() |
Harakan pesä (Pica pica) Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa. Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä. Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Harakka irrottaa itselleen polkupyörän toisenkin heijastimen Vanha loru Harakka huttua keittää Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Heinäsorsa eli sinisorsa, naaras (Anas platyrhynchos) Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun. Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä. - Miksi sorsa ui? Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan; Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.
Laulu yksinäisyys -teemasta Sorsa se Saimaan aalloissa sousi Sorsa se Saimaan aalloissa sousi Sorsa se Saimaan aalloissa sousi, Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930) Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Helsinkiläisiä puluja (Columba livia domestica) Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla. Helsinki 18.5.1960. Kasku - Kuinka kyyhkysiä pyydystetään? * * * Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi: * * * Alakoululainen selitti sanan romanssi:
Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves. Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21410_7.tif
|
![]() |
![]() |
Joutsen, laulujoutsen (Cygnus cygnus) Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).
Kaks joutsentaKaks joutsenta virralla vierekkään Tuli tuulispää yli virran ja maan - Eino Leino, Sata ja yksi laulua 1898 Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
JoutsenpariskuntaLaulajapoikaJa minä se olen se laulajapoika Ja minä se olen se laulajapoika Ne käskevät mun muka säästelemään, Minä tahdon nauttia nuoruuttain Minä tahdon maljani tyhjentää, Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa, Näin nuorena jos minä köyhdynkin Eino Leino (1878 - 1926) Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Joutsenperhe Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi. On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen. Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan. Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi. Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin. Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kalalokkeja ja harmaalokkeja (Larus canus ja Larus argentatus) Kuvan pienimmät lokit ovat kalalokkeja, isommat harmaalokkeja, suurin lintu on lokinpoikanen. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kalalokki (Larus canus) Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja. Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon. Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki. Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
|
|
Kananmunien läpivalaisulaite Tällaisella kananmunien läpivalaisulaitteella tarkistettiin munien tuoreus. Tuoreen kananmunan keltuainen on pyöreä. Säilytä munat mieluiten omassa rasiassaan jääkaapin perällä. Keitetyn ja raa´an munan erottaa toisistaan pöydällä pyöräyttämällä. Munankuoren sisällä olevaa ohutta kalvoa voi käyttää suojaamaan pieniä viiltohaavoja. Munankuoret ovat kompostissa hyviä mineraalien lisääjiä. Joskus kananmunien syöntiä rajoitettiin, Kananmunilla on paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Arvoitus Arvoitus Sananlasku Uskomus Kuva © Emilia Nieminen
|
|
|
Kananrehumainos Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia. Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala Sananlasku Kasku Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
|
![]() |
![]() |
Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Kirjosieppo rakentaa pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Se kerää sinne kuivia lehtiä, männyn kuoriliuskoja, heiniä ja juuria ja vuoraa ohuilla korsilla tai jouhilla. Toukokuussa pesään ilmaantuu 5–8 munaa, joita naaras hautoo pari viikkoa. Vuosittaisessa pönttöbongauksessa tarkkaillaan mm. kirjosieppojen elämää. Kirjosieposta tietoja Luontoportissa. Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
|
![]() |
![]() |
Kottarainen (Sturnus vulgaris)
|
![]() |
![]() |
Kottarainen
Kuva kottaraisparvesta Kuva © Petri Pietiläinen
|
![]() |
![]() |
Kottaraisia Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla, Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä. Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän Kasku Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Kukko
- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
Sananlaskuja - Loppui lyhyeen kuin kanan lento. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kurkia Kurki (Grus grus) on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Se sopii hyvin suopitoisen maakunnan tunnukseksi. Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla. Kaksi kurkea jutteli suolla.
|
![]() |
![]() |
Kurkiaura Kurki muistuttaa harmaahaikaraa. Kurjet saapuvat Suomeen huhtikuun puolivälin paikkeilla. Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä – muuttoaikoina vilja- ja perunapelloilla. Arvoitus Sanonta
|
![]() |
![]() |
Käpytikka (Dendrocopos major) Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa. Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi tolppien metallisuojuksia ja lampunkupuja, joissa on hyvä kaikupohja. Sananlasku: Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.
|
![]() |
![]() |
Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Leppälintu painaa vain 14–19 g. Talveksi leppälintu lentää Afrikkaan. Käki munii usein juuri leppälinnun pesään. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Linnunpesä
Saman lorun toinen versio Aforismi Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Linnunpesän nälkäiset asukkaat Runo Kaksi onnellista On koti pieni puussa, Ja siihen joka korren Ei heiltä mitään puutu, He laulaa aamuin, illoin Immi Hellén, 1927
Kasku
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Mustarasras (Turdus merula) Mustarasras on Uudenmaan maakuntalintu. Koiras on kokonaan musta, naaras sen sijaan tumman ruskea. Mustarastas syö matoja ja hyönteisiä, Kuuntele mustarastaan lurittelua (Suomen luonnonsuojeluliitto). Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Naakka (Corvus monedula) Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinen pönttöbongaustapahtuma, Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
|
![]() |
![]() |
Palokärki (Dryocopus martius) Suomen suurin tikka palokärki on puoli metriä pitkä peloton tikka. Monessa Akseli Gallen-Kallelan taulussa esiintyy palokärki. Palokärkeen on liittynyt paljon uskomuksia:
Kasku
Loru Kuva © Sastamala Visual Oy
|