Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Peipponaaras kuusenoksalla

Peippo (Fringilla Coelebs)

Lapsen suusta
Pikkupoika katseli peipposia lintulaudalla. Joukkoon lennähti viherpeippo.
- Äiti, tule katsomaan! Täällä on raaka varpunen!

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Pikkuvarpunen

(Passer montanus)

Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinen pönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.

Kuva © Ari Ahlfors  www.naturephoto.1g.fi

 

Postikortti: Hauskaa joulua

Runo

Jouluyö

On maassa hanget puhtahat
ja yllä tähtein valo,
ja on kuin hymnit soisivat,
kun uinuu yössä salo.

Ja metsämökin ikkuna
se sätehiä säihkyy,
ja kuva siitä hangella
niin valoisana väikkyy.

Ja on kuin hanki lämpiäis,
kuin kuollut elon saisi,
kuin kyynel siinä kimmeltäis,
ja ruusut puhkeaisi.

Kuin suuri onkaan riemastus,
kuin kirkas onkaan valo,
kun näin sen öinen heijastus
saa kukkaan hanget salon?

Vaan metsämökin ikkuna
se yhä yössä säihkyy,
ja yhä valo hangella
niin ihanana väikkyy.

Immi Hellén, Lasten runokirja:
Suomen pojille ja tytöille omistettu
.
Valistus, Helsinki.

 

Punatulkku katajassa

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on Kymenlaakson maakuntalintu.

 

Kasku

- Mikä on punainen, harmaa, valkoinen ja musta ja makaa selällään riippukeinussa?
- Punatulkku eläkkeellä.

Alakoululaisen ainekirjoituksesta: Punalutku istui oksalla...

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ruskosuohaukka lentää pesälleen

Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) vie poikasilleen saalista, joka todennäköisimmin on pieni nisäkäs, pikkulintu tai sisilisko.

- Kuinka sinä saatoit tehdä minulle tämän, niiskutti haukkatyttö.
- Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa: minä en ole mennyt kihloihin. Tuo kirottu rengas on lintutieteellisen seuran temppuja.

 

Sinitiainen

(Parus caeruleus)

Satakunnan maakuntalintu sinitiaisesta on tietoja Luontoportissa.

BirdLife Suomi on järjestänyt Pönttöbongauksen vuodesta 2013 lähtien.
Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja.
Tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista
ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

2014 pönttöbongaukseen osallistui yli 5000 ihmistä yli 3000 paikalla,
ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 pöntön tiedot.
Pönttöbongauksen havaintoihin voi tutustua tulossivulla.

Kuva ©  Tero Pelkonen

 

Sorsia

Suomen yleisin sorsalintu on heinäsorsa eli sinisorsa (Anas platyrhynchos).

Jean Sibelius sävelsi ja hänen ystävänsä A. V. Forsman (myöh. Koskimies) sanoitti 1899 laulun Souda, souda sinisorsa.


Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!
Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!


Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!
Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.
 

Topeliuksen suomentamassa Inarinjärvi-laulussa sanotaan:
Siel uipi sorsa suruton...

 

Alakoululaisen koevastauksesta:
Sorsa kuuluu räpylijalkaisiin.

 

Teerikukko

Lyrurus tetrix

Teeriuros on sinimusta, lyyrapyrstöinen ja isokokoinen kanalintu.
Kun uros lentää, näkyy tummanruskeissa siivissä siipijuova ja pyrstö näyttää pitkältä.
Silmän yläpuolella on punainen heltta.
Se on suurimmillaan pesintäkauden alkaessa.

Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.

Teeren koivet ovat höyhenpeitteiset, varpaat ovat tummanruskeat,
nokka on musta ja silmät tummanruskeat.

Keväisin teerikoiraat kokoontuvat ryhmäsoitimelle.
Naaraat valitsevat ominaisuuksiltaan parhaan koiraan parittelukumppanikseen. 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Teerinaaras

Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Tilhi

(Bombycilla garrulus)

Tilhi syö kesällä hyönteisiä, syksyllä ja talvella marjoja. Pihlajanmarjat kuuluvat tilhen ruokalistalle. Jos marjat jäätyvät, sulavat ja lähtevät käymään, niitä popsivat linnut voivat tulla kaatokänniin ja törmäillä päin ikkunoita. Tilhien juopuminen on syksyisin aika tavallista. Onneksi niiden maksa kestää hyvin alkoholia.

Lisää tietoa ja kuvia tilhestä Luontoportissa.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Tuulihaukka

(Falco tinnunculus)

Tuulihaukoille rakennetaan nykyään tämän näköisiä avopönttöjä. Luonnossa tuulihaukka pesii vanhassa oravan, varislinnun tai petolinnun pesässä, jonne naaras tuo jonkin verran korsia ym.

Tuulihaukasta löytyy tietoja Luontoportissa.

 

Varpunen

(Tetrao urogallus)

Kaupungeissa ja maaseudulla elävä varpunen syö hyönteisiä, perhosia, toukkia, siemeniä ja viljaa.

Sakari Topelius kirjoitti Varpunen jouluaamuna -runon vuosi Rafael-poikansa kuoleman jälkeen.

Pasi Jääskeläinen lausuu runon varpusesta vuonna 1909 (Raita tietokanta).

 

Kasku    - Mitä varpunen tekee kirjastossa?
              - Etsii lukutoukkia.

Kasku    - Mikä on kissojen lempijoululaulu?
              - Varpunen jouluaamuna

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Varpunen katonkulmalla valmiina soidinmenoihin

Pyrstö on pystyssä. Siitä näkee, että tämä lintu on soidinvireessä.

Västäräkki

Västäräkki (Motacilla alba) on Pirkanmaan maakuntalintu.

 

Kuu kiurusta kesään,

puoli kuuta peipposesta,

västäräkistä vähäsen,

pääskysestä ei päivääkään.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy