Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Laulujoutsenia Laulujoutsenia Laulujoutsenia

Aikuinen laulujoutsen on puhtaan valkoinen.

Nuoren laulujoutsenen höyhenpuku on ruskeanharmaa.
Aikuisen valkoinen puku tulee esiin syntymän jälkeisenä kesänä
osittaisessa sulkasadossa.

Laulujoutsenen nokkakin saa keltaisen värinsä vasta linnun kasvaessa.
Aluksi keltaiset alueet ovat vaaleita, osittain punertavia.

Joutsen palaa Pohjois-Suomeen pian sen jälkeen, kun vedet keväällä sulavat.
Pohjoissaamessa maaliskuu on nimetty laulujoutsenen mukaan (njukčamánnu).

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

 

Leppälintu

(Phoenicurus phoenicurus)

Leppälintu painaa vain 14–19 g.
Se on kolopesijä, joka tykkää vähän ränsistyneistä linnunpöntöistä.

Talveksi leppälintu lentää Afrikkaan.

Käki munii usein juuri leppälinnun pesään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Linnunpesä Linnunpesä Linnunpesä

Kuvassa saattaa olla rastaan pesä.
Monen linnun poikaset näyttävät tässä vaiheessa samanlaisilta.

Yksi linnunpoikanen tarvitsee kasvaakseen satoja toukkia päivässä.

Mustarastas voi oppia matkimaan ambulanssin sireeniä, auton murtohälyttimen ulinaa,
kännykän soittoääniä, moottorisahaa ja vislausta.

Lintubongaus tarkoittaa sitä, että mennään katsomaan tiettyä lintua,
jonka tiedetään olevan tietyssä paikassa.

  • Oletko löytänyt luonnosta linnunpesää?
  • Tunnistatko lintujen ääniä?

Laulu Peipon pesä & Metsälintu & Pii, pii pikkuinen lintu & Aa-aa allin lasta

LUONTO-kuvapakan kuva numero 32

Kuva CC0 Pixabay Jan van Oosthuizen

 

Linnunpesä


Vanha loru
Pii, pii, pikkuinen lintu, tee pellolle pesäsi, kalliolle kartanosi,
kaivon korvalle kotisi, hongan oksalle hovisi.

Saman lorun toinen versio
Piu, pau pieni lintu, paleltaako jalkojas,
koivun oksalla ollessas, marjanvarrella maatessas?
Piu, pau pieni lintu.

Aforismi
Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat,
jotka parhaiten osaavat.
                        - Henry van Dyke (1852–1933)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Linnunpesän nälkäiset asukkaat

Runo

Kaksi onnellista

On koti pieni puussa,
on pesä pehmoinen.
Nää kaksi toukokuussa
jo rakensivat sen.

Ja siihen joka korren
he kantoi nokassaan
ja alla kotiorren
he lauloi riemuaan.

Ei heiltä mitään puutu,
on elo ihanaa.
He toisilleen ei suutu,
oi pientä onnelaa!

He laulaa aamuin, illoin
kiitosta Luojallen.
Ja hartahana silloin
ma sitä kuuntelen.

Immi Hellén, 1927
Julkaistu kirjassa Lasten runokirja: Suomen pojille ja
tytöille omistettu
. 1930 Valistus, Helsinki.

 

Kasku
- Kuinka kolme pikkulintua syö nopeammin sangollisen kauroja kuin kolme hevosta?
- Linnut eivät syö hevosia.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Mustarasras

(Turdus merula)

Mustarasras on Uudenmaan maakuntalintu.

Koiras on kokonaan musta, naaras sen sijaan tumman ruskea.

Mustarastas syö matoja ja hyönteisiä,
mutta sille voi tarjota myös ruuantähteitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä.

Kuuntele mustarastaan lurittelua (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Naakka

(Corvus monedula)

Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinen  pönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.

Kuva ©  Ari Ahlfors  www.naturephoto.1g.fi

 

Palokärki

(Dryocopus martius)

Suomen suurin tikka palokärki on puoli metriä pitkä peloton tikka.
Se pesii haapaan tai mäntyyn hakkaamassaan kolossa.
Lintu on yksiavioinen. Sen nimi tulee punaisesta päälaesta.
Musta lintu näyttää kuin tulipalosta karanneelta.
Palokärki syö muurahaisia ja niiden toukkia
sekä kuolleissa puissa eläviä hyönteisiä.
Siihen se käyttää valtavan pitkää kieltään.

Monessa Akseli Gallen-Kallelan taulussa esiintyy palokärki.
Pariisilainen Orsayn taidemuseo osti Akseli Gallen-Kallelan
Palokärki-nimisen öljyvärimaalauksen 2020.
Orsay on yksi maailman tärkeimmistä taidemuseoista.
Hintaa ei julkistettu, mutta asiantuntijat arvelevat sen olleen
1,6 miljoonan 2,3 miljoonan euron välillä.

Palokärkeen on liittynyt paljon uskomuksia:

  • Kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.
  • Palokärki ennustaa onnettomuutta.
  • Palokärjen äänen kuuleminen tietää sadetta.
  • Kulkijan edellä ääneti lentävä tikka tietää omaisen kuolemaa.
  • Sokeus parantuu, kun sairasta silmää hieroo palokärjen munalla.
  • Seinää hakkaava palokärki ennustaa nälkävuotta tai tulipaloa.

 

Kasku
- Miksi palokärjellä on punainen päälaki?
- Ettei sitä syksyisin ammuttaisi hirvenä.

 

Loru
Tii, tii tikanpoika
kylvi tielle nauriin,
tuli tuhma paimenpoika,
söi sen tikan nauriin.
Tikka se itkeä tillitteli,
mutt paimenpoika vaan nauroi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Peipponaaras kuusenoksalla

Peippo (Fringilla Coelebs)

Lapsen suusta
Pikkupoika katseli peipposia lintulaudalla. Joukkoon lennähti viherpeippo.
- Äiti, tule katsomaan! Täällä on raaka varpunen!

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Pikkuvarpunen

(Passer montanus)

Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinen pönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.

Kuva © Ari Ahlfors  www.naturephoto.1g.fi

 

Postikortti: Hauskaa joulua

Runo

Jouluyö

On maassa hanget puhtahat
ja yllä tähtein valo,
ja on kuin hymnit soisivat,
kun uinuu yössä salo.

Ja metsämökin ikkuna
se sätehiä säihkyy,
ja kuva siitä hangella
niin valoisana väikkyy.

Ja on kuin hanki lämpiäis,
kuin kuollut elon saisi,
kuin kyynel siinä kimmeltäis,
ja ruusut puhkeaisi.

Kuin suuri onkaan riemastus,
kuin kirkas onkaan valo,
kun näin sen öinen heijastus
saa kukkaan hanget salon?

Vaan metsämökin ikkuna
se yhä yössä säihkyy,
ja yhä valo hangella
niin ihanana väikkyy.

Immi Hellén, Lasten runokirja:
Suomen pojille ja tytöille omistettu
.
Valistus, Helsinki.

 

Punatulkku katajassa

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on Kymenlaakson maakuntalintu.

 

Kasku
- Mikä on punainen, harmaa, valkoinen ja musta ja makaa selällään riippukeinussa?
- Punatulkku eläkkeellä.

Lapsen suusta
Alakoululaisen ainekirjoituksesta:
Punalutku istui oksalla.
..

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Pääskysen poikasilla on nälkä Pääskysen poikasilla on nälkä Pääskysen poikasilla on nälkä

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Ruskosuohaukka lentää pesälleen Ruskosuohaukka lentää pesälleen Ruskosuohaukka lentää pesälleen

Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) vie poikasilleen saalista,
joka todennäköisimmin on pieni nisäkäs, pikkulintu tai sisilisko.

- Kuinka sinä saatoit tehdä minulle tämän, niiskutti haukkatyttö.
- Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa: minä en ole mennyt kihloihin.
Tuo kirottu rengas on lintutieteellisen seuran temppuja.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Räystäspääskysen poikasia kovia kokeneessa pesässä Räystäspääskysen poikasia kovia kokeneessa pesässä Räystäspääskysen poikasia kovia kokeneessa pesässä

 

Kuva CC0 Pixabay Ferdinand Kozeluh

 

Sepelkyyhky eli toukomettinen Sepelkyyhky eli toukomettinen Sepelkyyhky eli toukomettinen

Columba palumbus

Kevätaamun laulaja sepelkyyhky on riistalintu eli sen saa ampua,
jos omistaa metsästysluvan.

Sepelkyyhkyn ääni muistuttaa pöllön huhuilua.
Se syö siemeniä, silmuja, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

Sepelkyyhky munii kaksi tai kolme poikuetta huhti-elokuussa.

Toukomettinen on vanha nimi, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä että sepelkyyhkyä.
Ne ovat kuitenkin eri lajeja. Kesykyyhky eli pulu on kaupungistunut kyyhkylaji.
Viestikyyhky eli kirjekyyhky on kesykyyhkystä kehitetty alalaji,
jolla on ainutlaatuinen kyky suunnistaa takaisin kotipesäänsä jopa tuhansien kilometrien päästä.
Kirjekyyhkyt kantavat jalkaan kiinnitettyjä viestejä.

Kyyhkynen esiintyy rakkausrunoissa, ja rauhankyyhky on kaikille tuttu symboli.
Raamatussa kyyhkynen on Pyhän Hengen vertauskuva.

  • Tunnistatko sepelkyyhkyn hauskan äänen? Osaatko matkia sitä?

Laulu Valkoinen kyyhkynen & Onnen kyyhky & LaPaloma
& Aurinkomme ylös nousi (virsi 105)
& Ollaan niin kuin pääskyset

LUONTO-kuvapakan kuva numero 34

Kuva CC0 Pixabay Innviertlerin

 

Silkkiuikku ja sen poikanen Silkkiuikku ja sen poikanen Silkkiuikku ja sen poikanen

Etsi kuvasta silkkiuikun poikanen.

Silkkiuikku kantaa usein poikasia selässä tai siipien suojassa, jopa sukeltaessaan.

Kuva CC0 Pixabay Karsten Bergmann

 

Sinitiainen Sinitiainen Sinitiainen

(Parus caeruleus)

Satakunnan maakuntalintu sinitiaisesta on tietoja Luontoportissa.

BirdLife Suomi on järjestänyt Pönttöbongauksen vuodesta 2013 lähtien.
Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja.
Tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista
ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

2014 pönttöbongaukseen osallistui yli 5000 ihmistä yli 3000 paikalla,
ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 pöntön tiedot.
Pönttöbongauksen havaintoihin voi tutustua tulossivulla.

Kuva ©  Tero Pelkonen

 

Sorsa vartioi pesäänsä Sorsa vartioi pesäänsä Sorsa vartioi pesäänsä

 

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Sorsan pesä vanhalla laiturilla Sorsan pesä vanhalla laiturilla Sorsan pesä vanhalla laiturilla

 

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Sorsia Sorsia Sorsia

Suomen yleisin sorsalintu on heinäsorsa eli sinisorsa (Anas platyrhynchos).

Jean Sibelius sävelsi ja hänen ystävänsä A. V. Forsman (myöh. Koskimies) sanoitti 1899 laulun Souda, souda sinisorsa.


Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!
Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!


Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!
Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.
 

Topeliuksen suomentamassa Inarinjärvi-laulussa sanotaan:
Siel uipi sorsa suruton...

 

Lapsen suusta
Alakoululaisen koevastauksesta:
Sorsa kuuluu räpylijalkaisiin.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Teerikukko Teerikukko Teerikukko

Lyrurus tetrix

Teeriuros on sinimusta, lyyrapyrstöinen ja isokokoinen kanalintu.
Kun uros lentää, näkyy tummanruskeissa siivissä siipijuova ja pyrstö näyttää pitkältä.
Silmän yläpuolella on punainen heltta.
Se on suurimmillaan pesintäkauden alkaessa.

Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.

Teeren koivet ovat höyhenpeitteiset, varpaat ovat tummanruskeat,
nokka on musta ja silmät tummanruskeat.

Keväisin teerikoiraat kokoontuvat ryhmäsoitimelle.
Naaraat valitsevat ominaisuuksiltaan parhaan koiraan parittelukumppanikseen. 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Teerinaaras Teerinaaras Teerinaaras

Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Tilhi Tilhi Tilhi

Bombycilla garrulus

Tilhi syö kesällä hyönteisiä, syksyllä ja talvella marjoja.
Pihlajanmarjat kuuluvat tilhen ruokalistalle.
Jos marjat jäätyvät, sulavat ja lähtevät käymään,
niitä popsivat linnut voivat tulla kaatokänniin ja törmäillä päin ikkunoita.
Tilhien juopuminen on syksyisin aika tavallista.
Onneksi niiden maksa kestää hyvin alkoholia.

Lisää tietoa ja kuvia tilhestä Luontoportissa.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Tuulihaukka Tuulihaukka Tuulihaukka

(Falco tinnunculus)

Tuulihaukoille rakennetaan nykyään tämän näköisiä avopönttöjä.
Luonnossa tuulihaukka pesii vanhassa oravan, varislinnun tai petolinnun pesässä,
jonne naaras tuo jonkin verran korsia ym.

Tuulihaukasta löytyy tietoja Luontoportissa.

Kuva ©  Ari Ahlfors, www.naturephoto.1g.fi