Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Muinaismuistokiviröykkiö Hiukkassaaressa Hartolankoskella

Tämä muinaismuistokiviröykkiö Hartolankosken Hiukkassaaressa
on viikinkien ensimmäisiä asutuskohteita Suomen alueella.

Muinaismuistokohde on muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaismuisto.

Kuva © Studio-86

 

Mustarasras

(Turdus merula)

Mustarasras on Uudenmaan maakuntalintu.

Koiras on kokonaan musta, naaras sen sijaan tumman ruskea.

Mustarastas syö matoja ja hyönteisiä,
mutta sille voi tarjota myös ruuantähteitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä.

Kuuntele mustarastaan lurittelua (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Mustikkasatoa

Mustikoita kannattaa syödä raakana,
mutta niistä voi tehdä myös piirakoita ja muita leivonnaisia,
puuroja, hilloja, mustikkakukkoa, rahkaa ja smoothieta.
Mustikan lehtiä voi käyttää salaatissa ja teessä.
Marjoja kannattaa kuivata talven varalle.

Mustikan sisältämät terveelliset aineet voi tarkistaa
THL:n ylläpitämästä Finelistä.
Mustikoissa on paljon silmille tärkeitä aineita.

"Kun mustikka kypsyy, niin yö mustuu."

  Lapsen suusta
  Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa.
                                               - Pertti 5 v.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Omenapuun kukkia

Tämä omenapuu nimeltään Gallen kasvaa Sastamalassa Jaatsin tilalla, joka oli Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden koti.

Nykyään maukasta, raikasta ja kevyesti makeahappoista Gallen-lajiketta on myös myynnissä. Se on keskikokoinen puu, joka tulee melko nopeasti satoikään.

Gallen on kesälajike. Se on saanut nimensä Akseli Gallen-Kallelan äidin Matilda Gallenin mukaan, jonka 1800-luvun loppupuolella tekemästä siemenkylvöksestä tämä lajike on valittu. Hedelmät ovat keskikokoisia tai suuria, keltaisia, kekomaisia ja tulevat kypsyessään kuulakkaiksi. Maku on erittäin hyvä, sopivan makea ja happoinen ja siinä on miellyttävä aromi. Hieno kestihedelmä. Aikais- ja runsassatoinen. Lajike on talven- ja ruvenkestävä.

 

Orava

Orava (Sciurus vulgaris) on Etelä-Pohjanmaan maakuntaeläin.

Laulu Oravan pesä (Kas kuusen latvassa oksien alla) 

ORAVAN LAULU
Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.
 
Kammiostaan korkeasta
katselee hän mailman piirii,
taisteloa allans' monta;
havuoksan rauhanviiri
päällänsä liepoittaa.
 
Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas!
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi!
 
Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien Kultalaan.
- Aleksis Kiven kirjasta Seitsemän veljestä
 

Vanha loru
Oravalla puussa käpy oli suussa.
Askeleita kuuli, Halli-koiraks luuli.
Hyppäs männyn oksalle,
loukkas pienen jalkansa
sekä pitkän, pitkän pörröhäntänsä.

 

Arvoitus
Mies juoksi salon sivu, punainen turkki tupsahteli, pää keikkui, helisi sarvet.
Mikä se on?                                  (Orava)

 
Kuva © Sastamala Visual Oy
 
 
Palokärki

(Dryocopus martius)

Suomen suurin tikka palokärki on puoli metriä pitkä peloton tikka.
Se pesii haapaan tai mäntyyn hakkaamassaan kolossa.
Lintu on yksiavioinen. Sen nimi tulee punaisesta päälaesta.
Musta lintu näyttää kuin tulipalosta karanneelta.
Palokärki syö muurahaisia ja niiden toukkia
sekä kuolleissa puissa eläviä hyönteisiä.
Siihen se käyttää valtavan pitkää kieltään.

Monessa Akseli Gallen-Kallelan taulussa esiintyy palokärki.
Pariisilainen Orsayn taidemuseo osti Akseli Gallen-Kallelan
Palokärki-nimisen öljyvärimaalauksen 2020.
Orsay on yksi maailman tärkeimmistä taidemuseoista.
Hintaa ei julkistettu, mutta asiantuntijat arvelevat sen olleen
1,6 miljoonan 2,3 miljoonan euron välillä.

Palokärkeen on liittynyt paljon uskomuksia:

  • Kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.
  • Palokärki ennustaa onnettomuutta.
  • Palokärjen äänen kuuleminen tietää sadetta.
  • Kulkijan edellä ääneti lentävä tikka tietää omaisen kuolemaa.
  • Sokeus parantuu, kun sairasta silmää hieroo palokärjen munalla.
  • Seinää hakkaava palokärki ennustaa nälkävuotta tai tulipaloa.

 

Kasku
- Miksi palokärjellä on punainen päälaki?
- Ettei sitä syksyisin ammuttaisi hirvenä.

 

Loru
Tii, tii tikanpoika
kylvi tielle nauriin,
tuli tuhma paimenpoika,
söi sen tikan nauriin.
Tikka se itkeä tillitteli,
mutt paimenpoika vaan nauroi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Peipponaaras kuusenoksalla

Peippo (Fringilla Coelebs)

Lapsen suusta
Pikkupoika katseli peipposia lintulaudalla. Joukkoon lennähti viherpeippo.
- Äiti, tule katsomaan! Täällä on raaka varpunen!

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Perhonen valkoapilassa

Perhosista tietoa ja kuvia Luontoportissa.
Päiväperhosia on Suomessa noin 130 lajia.
Yöperhosia on yli 2000.

Suomen kansallisperhoseksi valittiin vuonna 2017
yleisöäänestyksellä paatsamasinisiipi.
Sitä äänesti 36 500 ihmistä.
Paatsamasinisiipi muistuttaa kuvan perhosta.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Piippopaksupää kurjenpolvessa

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Pikkupoika ongella

Mato-onkeen tarvitaan vavaksi nuoren puun (pihlaja) oksaton runko tai bambun varsi.
Siimana käytettiin ennen kalalankaa, nykyään nailonsiimaa.
Lisäksi tarvitaan koho, paino ja koukku.
Paino sidotaan koukun ja kohon väliin.
Ilman sitä koukku ei uppoa veteen.
Perinteinen koho on melko pullea, kilpakoho suipompi.

Syöttinä on käytetty kastematoja (onkiliero), taikinan tai levänpalasta,
keitettyä makaroonia, hyönteisiä ja etanoita.

Mato-ongella nousee kiiskiä, särkiä, lahnoja, säynäviä ja salakkaa.

 

Arvoitus
Ei lähde vuolemalla, nuolemalla eikä luudalla lakaisemalla.   
(auringon valo lattialla)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Poika rantavedessä

Tämä supisuomalainen näkymä muistuttaa Albert Edelfeltin maalausta Leikkiviä poikia rannalla (vuodelta 1884).
Tuo Edelfeltin maalaus äänestettiin vuonna 2013 Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi maalaukseksi.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Punatulkku katajassa

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on Kymenlaakson maakuntalintu.

 

Kasku

- Mikä on punainen, harmaa, valkoinen ja musta ja makaa selällään riippukeinussa?
- Punatulkku eläkkeellä.

Alakoululaisen ainekirjoituksesta: Punalutku istui oksalla...

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puolukka

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on ainavihanta kasvi.
Siinä on alfa-linoleenihappoa, kuitua,
A-, E-, C-, B1-, B2-, B3-vitamiineja ja karotenoideja.
Puolukka tappaa virtsateiden bakteereja.

Sen marja on niin hapan,
että se säilyy sisältämiensä sitruuna- ja bentsoehappojen takia
viileässä ilman säilöntäaineitakin.

Monessa koulussa koululaiset joutuivat syksyisin poimimaan
muutaman litran puolukoita koululle.

THL ylläpitää kansallista Fineli ® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy myös marjojen sisältämät aineet.

Luonnonmarjojen poimiminen on jokamiehenoikeus.
Jokamiehenoikeudet löytyvät mm. ympäristöhallinnon verkkosivulta.

MARJAMÄMMI

Puoli litraa survottuja puolukoita sekoitetaan litraan kylmää vettä
ja seokseen lisätään 3/4 litraa ruisjauhoja ja hiukan sokeria.
Seos laitetaan tuohisiin (uunivuokiin)
ja paistetaan miedossa uunin lämmössä 3-4 tuntia.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puolukoita poimimassa

Äiti ja tytär puolukkametsässä

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Purotaimen ja järvitaimen kypsymässä nuotiolla

On olemassa meri-, järvi- ja purotaimenia.
Ne kuuluvat lohien heimoon. Taimenen erottaa lohesta siitä,
että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohella pilkkuja on kylkiviivan yläpuolella.
Lisäksi lohella on pyrstössään lovi ja taimenen pyrstö on tasareunainen.

Lohikalojen syöminen on paras tapa saada omega-3-rasvahappoja DHA:ta ja EPA:a.
Niissä on myös D-vitamiinia, jodia, seleeniä ja proteiinia.
Taimenen ravintoaineet voi tarkistaa THL:n Finelistä.

Sanonta
Kateus vie kalatkin vedestä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Rapu

Ravustuskausi alkaa 21.7. klo 12 ja kestää lokakuun loppuun.

Rapuja voi poimia käsin ja rapukeppejä apuna käyttäen.
Niitä voi pyydystää rapuhaaveilla.
Yleisin pyyntiväline on muovinen tai havasverkosta tehty rapumerta.

Syöttinä on käytetty niin lihaa kuin kalaa.
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen lupa oli ravustaja minkä ikäinen tahansa.
18-64 vuotiailta vaaditaan lisäksi valtion kalastuksenhoitomaksu.

Vesien viileys voi viivästyttää täplärapujen poikasten kuoriutumista ja naaraiden kuorenvaihtoa.

Jokirapu kasvaa 10 senttiseksi noin 5-7 vuodessa. Täplärapu noin 3 vuodessa. 
Täpläravulla on vaalea täplä saksen juuressa. Jokiravulla ei ole.
Täpläravulla on isommat sakset kuin jokiravulla. Jokirapu ei kestä rapuruttoa - täplärapu kestää. 
Jokiravulla on piikit selkäkuoren molemmilla puolilla. Täpläravulla ei ole.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ravun vatsa
Ruoka kypsyy nuotiolla

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ruskosuohaukka lentää pesälleen

Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) vie poikasilleen saalista, joka todennäköisimmin on pieni nisäkäs, pikkulintu tai sisilisko.

- Kuinka sinä saatoit tehdä minulle tämän, niiskutti haukkatyttö.
- Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa: minä en ole mennyt kihloihin. Tuo kirottu rengas on lintutieteellisen seuran temppuja.

 

Sinivuokko

Sinivuokko on Hämeen maakuntakukka.

Tietoa sinivuokosta (Hepatica nobilis) Luontoportissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Sinivuokko

Sinivuokko (Anemone hepatica) on kevään ensimmäisiä kukkijoita. Lämpimillä paikoilla sen sinisiä kukkia näkyy jo huhtikuussa ja yleisesti jo vapun aikoihin.

Kaikki sinivuokon osat sisältävät myrkyllisiä aineita, mutta silti sitä on käytetty munuaiskivien ja haavojen hoitoon.

Kevätlaulu

Kas jo metsä viheriöi,
Kohisee jo kosket,
Ilmassa ja maassa soi
Kummallinen kuiske.

Puussa lehti värisee
Tuulen suloisuutta,
Joet ja norot lirisee
Eloansa uutta.

Lämmintä ja valoa
Maa poveensa juopi,
Kukkasia kauniita
Meille taas se tuopi.

- Yrjö Kilpinen & Pekka Juhani Hannikainen (1854-1924)
Vanha kansakoululaulu

 

Sisilisko
Suomenpeura

Suomenpeura eli metsäpeura on poron luonnonvarainen "serkku". Tämä metsäpeura asuu Ähtärin eläinpuistossa.

Poroja Suomessa on noin 200 000 kpl, mutta metsäpeuroja vain alle pari tuhatta. Se ei ole vielä uhanalainen, mutta silmälläpidettävä.

Metsähallitus ylläpitää metsäpeurasta omaa sivustoa netissä.

Metsäpeurasta on YouTubessa videoita.

 

Surviaissääsket parveilevat

Surviaissääsken toukat ovat väriltään kirkkaanpunaisia ja monien kalalajien mieliruokaa. Siksi ne ovat hyviä pilkkisyöttejä. Toukat syövät veden pohjalle laskeutunutta kuollutta eloperäistä ainetta.

Sääski munii veden pinnalle. Nuoret toukat uivat vedessä, mutta vanhemmiten ne kaivautuvat pohjaan ja koteloituvat sinne. Aikuiset yksilöt nousevat pinnalle ja lähtevät lentoon. 

Sananlasku
Kun on kesä ja kärpäsiä, niin on köyhälläkin ystäviä.

 

Syksyinen järvimaisema