Kuvalista
![]() |
![]() |
Emäntä lehmänsä kanssa Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua) Kasku Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Heiniä navetan parvella Heinät ajettiin navetan päädystä toiseen kerrokseen Kuivaamisen rinnalla toinen rehun säilömistapa on ollut AIV-liuos. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Heiniä seipäille 1/6 Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, Sananlasku Vanha loru Tästä lorusta on paljon muunnelmia.
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Heiniä seipäille 2/6 Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla. Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta. Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa. Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin. Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Heiniä seipäille 3/6 Maatalousharjoittelijat nostavat heinää seipäille Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Heiniä seipäille Vantaalla 1960-luvulla Heinäpoudat ovat alkaneet, niin myös heinätyöt Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla. Heinä nousee seipäälle, kun haravalla nostaa. Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
|
|
Heiniä seipäillä 4/6 Heinäseipäitä käytettiin heinien ja viljan ulkokuivatukseen. Heinäseiväs (noin 2,5 metriä pitkä ja 7–9 cm halkaisijaltaan) vuoltiin havupuusta Heinäseipäitä käytettiin Suomessa 1900-luvun alusta noin 1980-luvulle saakka. Kuva CC0 Outi Mäki
|
|
|
Heiniä seipäillä 5/6
Kuva CC0 Outi Mäki
|
|
|
Heiniä seipäillä 6/6
HEINISSÄ KEITTÄMINEN Kun pula-aikana haluttiin säästää puita, ruokaa kypsennettiin heinissä. Kuva CC0 Outi Mäki
|
![]() |
![]() |
Heiniä seipäillä vantaalaisilla pelloilla 60-luvulla Heinä on saatu korjattua seipäille Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla kesäkuun lopussa 1960. Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Heinäpellolla
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Heinäseipäitä eli kärväitä ladon seinustalla Nykyään vanhoista heinäseipäistä tehdään taulunkehyksiä, Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Hevonen metsätöissä
Kirsi Nuutinen on tehnyt Metsätalouden opinnäytetyön (2011) Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Hevonen vetää niittokonetta Hevonen vetää niittokonetta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Hevosen valjaat Museoilla on netissä hyvä kokoelma esineiden kuvia, Sananlasku Sanastoa kuolaimet, luokki, suitset, länget, mahavyö, työvaljaat, Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kaksi pientä karitsaa Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
|
|
Kananmunien läpivalaisulaite Tällaisella kananmunien läpivalaisulaitteella tarkistettiin munien tuoreus. Tuoreen kananmunan keltuainen on pyöreä. Säilytä munat mieluiten omassa rasiassaan jääkaapin perällä. Keitetyn ja raa´an munan erottaa toisistaan pöydällä pyöräyttämällä. Munankuoren sisällä olevaa ohutta kalvoa voi käyttää suojaamaan pieniä viiltohaavoja. Munankuoret ovat kompostissa hyviä mineraalien lisääjiä. Joskus kananmunien syöntiä rajoitettiin, Kananmunilla on paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Arvoitus Arvoitus Sananlasku Uskomus Kuva © Emilia Nieminen
|
|
|
Kananrehumainos Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia. Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala Sananlasku Kasku Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
|
![]() |
![]() |
Kili, kana ja kukkoRunoPalvelin minä rikasta miestäPalvelin minä rikasta miestä, Palvelin minä rikasta miestä, Palvelin minä rikasta miestä, Palvelin minä rikasta miestä, Palvelin minä rikasta miestä, Palvelin minä rikasta miestä, Palvelin minä rikasta miestä, Palvelin minä rikasta miestä, Palvelin minä rikasta miestä, Palvelin minä rikasta miestä, Kanteletar
Sanonta Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kissan reviiriä maatilalla
Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kottaraisia Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla, Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä. Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän Kasku Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Kukko
- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
Sananlasku - Loppui lyhyeen kuin kanan lento. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kuttu
Kiliksi kutsutaan alle puolivuotiasta vuohta. Pukki on täysi-ikäinen urosvuohi. Sanonta Terve kuin pukki tarkoittaa, että on täysin terve.
On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä.
LYPSYLLÄ Mun kuttuni, mun tuttuni, Mun vuoheni, mun uuheni, Mun valkoni, mun palkoni, Näin armahain, sun tyyneks sain, Immi Hellén, 1930 Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kyntökisoissa Uudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen. Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Kypsää viljaa Kataran suora Sastamalassa. Kuvassa näkyvät talot ovat suojelukohde. Kasku - Miksi kutsutaan kanaa, joka ylittää tien katsomatta molempiin suuntiin?
Kuva © Studio-86
|