Kuvalista

Tulosta sivu

		Emäntä lehmänsä kanssa Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta. Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua) Kasku - Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle? - Jännitys tiivistyy. Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif Kuvia kaikille -sivusto
		Heiniä navetan parvella Heinät ajettiin navetan päädystä toiseen kerrokseen ja pudotettiin talven kuluessa parven lattiassa olleesta luukusta alakertaan lehmille, lampaille ja sioille. Kuivaamisen rinnalla toinen rehun säilömistapa on ollut AIV-liuos. AIV-rehu on nautakarjan säilörehua. Rehu on saanut nimensä kehittämistyössä mukana olleen Artturi Iivari Virtasen nimikirjaimista. Rehu käsitellään AIV-liuoksella (muurahaishappoa), joka saa aikaan maitohappokäymisen ja rehusta tulee hapanta. AIV-rehua tehdään nurmikasveista, apilasta, ohrasta, kaurasta ja vehnästä. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Heiniä seipäille 1/6 Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä, nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille, joka on aika raskasta työtä. Sananlasku Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin. Vanha loru Amalia armas, kippuravarvas, käsillänsä käveli ja heiniä söi. Tästä lorusta on paljon muunnelmia. Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939. Tempo mainosti: Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat? Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 luvussa 6. Ahkeraa työntekoa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif
		Heiniä seipäille 2/6 Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla. Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta. Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa. Siitä sai samalla vähän energiaakin. Päiväkahvit juotiin heinäpellon reunalla. Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin. Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin. Samoin paljaita jalkapohjia pistelevät heinänkorret. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_2.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/
		Heiniä seipäille 3/6 Maatalousharjoittelijat nostavat heinää seipäille Helsingin Malminkartanon pelloilla heinäkuussa 1962. Heinänteko alkoi eteläisessä Suomessa pari viikkoa myöhässä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 4.7.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40966_5.tif
		Heiniä seipäille Vantaalla 1960-luvulla Heinäpoudat ovat alkaneet, niin myös heinätyöt Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla. Heinä nousee seipäälle, kun haravalla nostaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
		Heiniä seipäillä 4/6 Heinäseipäitä käytettiin heinien ja viljan ulkokuivatukseen. Heinäseiväs (noin 2,5 metriä pitkä ja 7–9 cm halkaisijaltaan) vuoltiin havupuusta – usein kuusesta – ja teroitettiin molemmista päistään. Seipääseen porattiin pari reikää poikittaisia tappeja varten. Heinäseipäitä käytettiin Suomessa 1900-luvun alusta noin 1980-luvulle saakka. Kuva CC0 Outi Mäki
		Heiniä seipäillä 5/6 Kuva CC0 Outi Mäki
		Heiniä seipäillä 6/6 HEINISSÄ KEITTÄMINEN Kun pula-aikana haluttiin säästää puita, ruokaa kypsennettiin heinissä. Ruoka-aineet pantiin kattilaan, jossa oli tiivis kansi. Kattila kuumennettiin hellalla kiehuvaksi ja nostettiin puulaatikkoon. Laatikko täytettiin heinillä ja laatikon puinen kansi painettiin tiiviisti päälle. Näin haudutettiin lihakeittoa, vatkulia ja puuroja. Puuro valmistui 3–4 tunnissa. Kuva CC0 Outi Mäki
		Heiniä seipäillä vantaalaisilla pelloilla 60-luvulla Heinä on saatu korjattua seipäille Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla kesäkuun lopussa 1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Vantaa 29.6.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21802_9.tif
		Heinäpellolla Kuva © Sastamala Visual Oy
		Heinäseipäitä eli kärväitä ladon seinustalla Nykyään vanhoista heinäseipäistä tehdään taulunkehyksiä, naulakoita ja muita sisustuselementtejä. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Hevonen metsätöissä Kirsi Nuutinen on tehnyt Metsätalouden opinnäytetyön (2011) Suomenhevonen metsätyössä – matka historiasta nykypäivään. Se kertoo miehen ja suomenhevosen yhteistyöstä savotoilla ja sodassa. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Hevonen vetää niittokonetta Hevonen vetää niittokonetta. Sadonkorjuu alkamassa1940-luvulla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-106_3.tif
		Hevosen valjaat Museoilla on netissä hyvä kokoelma esineiden kuvia, joukossa erilaisia hevosten valjaita. Sananlasku Kerran ne kiesitkin keikahtaa. Tarkoittaa epäonnistumista Kuvia kieseistä. Sanastoa kuolaimet, luokki, suitset, länget, mahavyö, työvaljaat, ravivaljaat, aisaremmi, silmälaput, alaremmi, rintaremmi Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kaksi pientä karitsaa Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
		Kananmunien läpivalaisulaite Tällaisella kananmunien läpivalaisulaitteella tarkistettiin munien tuoreus. Edelleenkin kananmunien laatu tarkistetaan läpivalaisemalla. Muninnan jälkeen kananmuna on "ekstratuore" 9 päivää. Tavallisen kananmunan parasta ennen päivämääräksi laitetaan 28 päivää muninnasta. Tuoreen kananmunan keltuainen on pyöreä. Tuoreuden voit tarkistaa myös rikkomatta munia. Täytä kulho kylmällä vedellä ja aseta munat sinne. Kelluvat munat kannattaa heittää pois, sillä vanhoissa munissa on enemmän ilmaa. Heiluta raakaa kananmunaa korvan juuressa. Jos kananmuna hölskyy, on se jo pilaantunut. Jos rikotussa munassa näkyy punainen veriläikkä, kana on voinut kärsiä stressistä muniessaan. Kananmuna on edelleen käyttökelpoinen, mutta poista veritippa lusikalla. Säilytä munat mieluiten omassa rasiassaan jääkaapin perällä. Pahvirasia suojaa munia myös muiden ruokien hajuilta. Keitetyn ja raa´an munan erottaa toisistaan pöydällä pyöräyttämällä. Keitetty pyörii nopeammin. Munankuoren sisällä olevaa ohutta kalvoa voi käyttää suojaamaan pieniä viiltohaavoja. Munankuoret ovat kompostissa hyviä mineraalien lisääjiä. Murskaa kuoret ennen kompostiin laittoa. Joskus kananmunien syöntiä rajoitettiin, kun luultiin niiden kolesterolin nostavan syöjän kolesterolia, mutta nykytutkimusten mukaan käykin päinvastoin. Kananmunilla on paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia. Ne sisältävät runsaasti aminohappoja, antioksidantteja ja terveellisiä rasvoja. Kananmunissa on koliinia, joka auttaa aivoja pysymään kunnossa. Koliinin puute voi aiheuttaa rasvamaksaa ja kakkostyypin diabetesta. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Arvoitus - Kumpi tulee ensin, muna vai kana? - Kana, sillä se on aakkosissa ennen munaa. Arvoitus Valkoinen maja, keskusta täynnä kultaa, talo ilman ovea. Mikä se on? (Kananmuna) Sananlasku - Älä laita kaikkia munia samaan koriin! - Parraton suutelu on kuin suolaton muna. - On turvallista kaakattaa vasta, kun muna on munittu. - Rakkaus ja kananmunat ovat parhaita tuoreina. - Parempi kananmuna tänään kuin kana huomenna. - Lyötpä sitten kiven kananmunaa vasten tai kananmunan kiveä vasten, lopputulos on aivan sama. - Suudelma ilman viiksiä on kuin kananmuna ilman suolaa. Uskomus Jos Maarianpäivän yönä kananmuna jäätyy rikki, tulee kylmä kevät. Kuva © Emilia Nieminen
		Kananrehumainos Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia. Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala Sananlasku Loppui lyhyeen kuin kanan lento. Kasku - Kuinka monta munaa kana munii ylipäänsä vuodessa? - Ei kana muni yli päänsä. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
		Kili, kana ja kukko Runo Palvelin minä rikasta miestä Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta. Sain minä kukon palkastani. Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta. Sain minä kanan palkastani. Kai minun kanani. Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta. Sain minä kissan palkastani. Nau minun kissani. Kai minun kanani. Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta, Sain minä koiran palkastani. Hau minun koirani, nau minun kissani, kai minun kanani. Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta Sain minä sian palkastani. Röh minun sikani, hau minun koirani, nau minun kissani, kai minun kanani. Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta, Sain minä uuhen palkastani. Mää minun uuheni, röh minun sikani, hau minun koirani, nau minun kissani, kai minun kanani. Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta. Sain minä vuohen palkastani. Myy minun vuohen, mää minun uuheni, röh minun sikani, hau minun koirani, nau minun kissani, kai minun kanani. Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta, Sain minä lehmän palkastani. Muu minun lehmäni, myy minun vuohen, mää minun uuheni, röh minun sikani, hau minun koirani, nau minun kissani, kai minun kanani. Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta. Sain minä härän palkastani. Möö minun härkäni, muu minun lehmäni, myy minun vuoheni, mää minun uuheni, röh minun sikani, hau minun koirani, nau minua kissani, kai minun kanani. Kukko sanoi kukkuluuraa. Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta. Sain minä oriin palkastani. Juu minun oriini, möö minun härkäni, muu minun lehmän, myy minun vuohen, nää minun uuheni, röh minun sikani, hau minun koirani, nau minun kissani, kai minun kanani. Kukko sanoi kukkuluuraa. Kanteletar Sanonta Miestä viedään kuin pässiä narussa. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kissan reviiriä maatilalla Kuva CC0 Pixabay
		Kottaraisia Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla, mutta nyt kannasta on jäljellä enää viidesosa. Kottarainen viihtyy karjatilojen lähellä ja muualla, missä on lyhyttä heinikkoa, sillä siellä on sen ruoka-apajat. Tehomaatalous on ollut kottaraiselle tuhoisaa. Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä. Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän ja J.H. Erkkon sanoittaman laulun Kottarainen (Raita tietokanta). Kasku - Kottarainen kikatteli puhelinlangalla. - Mikä sinua niin naurattaa? - Kun ne puhuvat Turun murretta ja se kutittaa jalkapohjia. Kuva © Studio-86
		Kukko - Miksi kukko kiekuu silmät ummessa? - Se osaa läksynsä ulkoa. Sananlaskuja - Loppui lyhyeen kuin kanan lento. - Kyllä sokeakin kana jyvän löytää. - Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun. - On kuin kukko tunkiolla. - Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee. - Ei kukko käskien laula. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kuttu Kuttu on synnyttänyt vuohi. Ensimmäisen kerran kuttu voi poikia noin vuoden ikäisenä. Yhdestä kutusta voi saada maitoa päivittäin 3-4 kg, parhaista jopa 5 kg. Maidosta tehdään kutunjuustoa ja fetaa. Kiliksi kutsutaan alle puolivuotiasta vuohta. Pukki on täysi-ikäinen urosvuohi. Sanonta Terve kuin pukki tarkoittaa, että on täysin terve. On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä. - suomalainen sananlasku LYPSYLLÄ Mun kuttuni, mun tuttuni, nyt seiso aivan kiltisti ja anna maitos makea, niin tehdään hörkkä sakea. Mun vuoheni, mun uuheni, sä eilen kaadoit maitosi, kun jalkas potkit pyttyhyn, niin lypsy meni myttyhyn. Mun valkoni, mun palkoni, ma kyhnin korvallistasi ja paarmat pahat häädän pois, niin jalka hiljaa seistä vois. Näin armahain, sun tyyneks sain, nyt kestä, kauno, hetki vain, niin pääset taaskin hakahan luo pienen kili veitikan. Immi Hellén, 1930 Lasten runokirja, Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kyntökisoissa Uudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
		Kypsää viljaa Kataran suora Sastamalassa. Kuvassa näkyvät talot ovat suojelukohde. - Miksi kutsutaan kanaa, joka ylittää tien katsomatta molempiin suuntiin? - Kuolleeksi.

Runo

Palvelin minä rikasta miestä