Kuvalista
![]() |
Emäntä lehmänsä kanssa Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua) Kasku Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
Heiniä navetan parvella Heinät ajettiin navetan päädystä toiseen kerrokseen Kuivaamisen rinnalla toinen rehun säilömistapa on ollut AIV-liuos. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Heiniä seipäille 1/6 Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, Sananlasku Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
Heiniä seipäille 2/6 Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla. Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta. Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa. Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin. Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
Heiniä seipäille 3/6 Maatalousharjoittelijat nostavat heinää seipäille Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
Heiniä seipäille Vantaalla 1960-luvulla Heinäpoudat ovat alkaneet, niin myös heinätyöt Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla. Heinä nousee seipäälle, kun haravalla nostaa.
|
|
Heiniä seipäillä 4/6 Heinäseipäitä käytettiin heinien ja viljan ulkokuivatukseen. Heinäseiväs (noin 2,5 metriä pitkä ja 7–9 cm halkaisijaltaan) vuoltiin havupuusta Heinäseipäitä käytettiin Suomessa 1900-luvun alusta noin 1980-luvulle saakka. Kuva CC0 Outi Mäki
|
|
Heiniä seipäillä 5/6
Kuva CC0 Outi Mäki
|
|
Heiniä seipäillä 6/6
HEINISSÄ KEITTÄMINEN Kun pula-aikana haluttiin säästää puita, ruokaa kypsennettiin heinissä. Kuva CC0 Outi Mäki
|
![]() |
Heiniä seipäillä vantaalaisilla pelloilla 60-luvulla Heinä on saatu korjattua seipäille Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla kesäkuun lopussa 1960. Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
Heinäpellolla
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Heinäseipäitä eli kärväitä ladon seinustalla Nykyään vanhoista heinäseipäistä tehdään taulunkehyksiä, Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Hevonen metsätöissä
Kirsi Nuutinen on tehnyt Metsätalouden opinnäytetyön (2011) Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Hevonen vetää niittokonetta Hevonen vetää niittokonetta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
Hevosen valjaat Museoilla on netissä hyvä kokoelma esineiden kuvia, Sananlasku Sanastoa kuolaimet, luokki, suitset, länget, mahavyö, työvaljaat, Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Kaksi pientä karitsaa Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
|
|
Kananmunien läpivalaisulaite Tällaisella kananmunien läpivalaisulaitteella tarkistettiin munien tuoreus. Edelleenkin kananmunien laatu tarkistetaan läpivalaisemalla. Muninnan jälkeen kananmuna on "ekstratuore" 9 päivää. Tavallisen kananmunan parasta ennen päivämääräksi laitetaan 28 päivää muninnasta. Tuoreen kananmunan keltuainen on pyöreä. Tuoreuden voit tarkistaa myös rikkomatta munia. Täytä kulho kylmällä vedellä ja aseta munat sinne. Kaikki jotka kelluvat, kannattaa heittää pois, sillä vanhoissa munissa on enemmän ilmaa. Jos rikotussa munassa näkyy punainen veriläikkä, kana on voinut kärsiä stressistä muniessaan. Kananmuna on edelleen käyttökelpoinen, mutta poista veritippa lusikalla. Säilytä munat mieluiten omassa rasiassaan jääkaapin perällä. Pahvirasia suojaa munia myös muiden ruokien hajuilta. Heiluta raakaa kananmunaa korvan juuressa. Jos kananmuna hölskyy, on se jo pilaantunut. Keitetyn ja raa´an munan erottaa toisistaan pöydällä pyöräyttämällä. Keitetty pyörii nopeammin. Munankuoren sisällä olevaa ohutta kalvoa voi käyttää suojaamaan pieniä viiltohaavoja. Munankuoret ovat kompostissa hyviä mineraalien lisääjiä. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Arvoitus Sananlaskuja - Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
Jos Maarianpäivän yönä kananmuna jäätyy rikki, tulee kylmä kevät. Kuva © Emilia Nieminen
|
|
Kananrehumainos Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia. Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala Sananlasku Kasku Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
|
![]() |
Kili, kana ja kukko
Sanonta © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Kottaraisia Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla, Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä. Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän Kasku © Studio-86
|
![]() |
Kukko
- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
Sananlaskuja - Loppui lyhyeen kuin kanan lento. © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Kuttu
Kiliksi kutsutaan alle puolivuotiasta vuohta. Pukki on täysi-ikäinen urosvuohi. Sanonta: Terve kuin pukki tarkoittaa, että on täysin terve.
On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä.
LYPSYLLÄ Mun kuttuni, mun tuttuni, Mun vuoheni, mun uuheni, Mun valkoni, mun palkoni, Näin armahain, sun tyyneks sain, Immi Hellén, 1930 Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Kyntökisoissa Uudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen.
|
![]() |
Kypsää viljaa Kataran suora Sastamalassa. Kuvassa näkyvät talot ovat suojelukohde.
- Miksi kutsutaan kanaa, joka ylittää tien katsomatta molempiin suuntiin?
|
![]() |
Lammaslauma Lampaiden laidunkausi on yleensä kesäkuun alusta elokuun loppuun. Lammas syö hyvälaatuista, nuorena niitettyä kuivaheinää, Karitsat syntyvät useimmiten keväällä, noin 5 kk astutuksen jälkeen. Laki määrää nykyään lampaiden molempiin korviin korvamerkit. Lampaan ostosta, myymisestä, kuolemasta tai katoamisesta Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Lampaita |
![]() |
Lampaita lauma
Selkoteksti Lammas, maatilan villainen asukki 2 sivua Sanonta Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Lannoitetta pellolle Mies kylvää pellolle väkilannoitteita, joiden levittäminen pelloille ja nurmikoille oli jo maaliskuussa aloitettu Etelä-Suomessa. Touon aika Touon, toivon kaunis kevät! Päivän terä maita kultaa, - Yrjö Kilpinen Antti Juhani (Anders Johan) Rytkösen, 1870-1930, mukaan
|
![]() |
Lapset mukana peltotöissä Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski, © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Laukon kartanon hevosia Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla. Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa. Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.
Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
Lehmät matkalla laitumelle Lehmiä viedään laitumelle veneellä CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10349B
|
![]() |
Lehmät talven jälkeen ulos Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
|
![]() |
Lihakarjalle apetta Östersundomin kartanon AbA-karja sai laiduntaa talvella 1960-61 päivittäin ulkona. Työnjohtaja Erik Brunila täydensi lihakarjan apetta rehuilla.
|
![]() |
Maatilan rakennuksia pellon vieressä |
![]() |
Maatöissä 1942 Koululaisia mukana maatöissä jatkosodan aikana vuonna 1942. Kuva Flickr
|
![]() |
Maitoa tankkiin Suomessa juodaan maitoa enemmän kuin muualla maailmassa. Maito on tärkeä proteiinin lähde. Maaseudulla maidontuotanto on ollut tärkein elinkeino. Yksi lehmä lypsää vuodessa keskimäärin yli 8 000 kg maitoa. Ennen jääkaappeja kaupunkilaiset kävivät maitokannunsa kanssa
|
![]() |
Metsätöissä hevosen kanssa |
![]() |
Metsätöissä hevosen kanssa talvella Sananlasku
|
![]() |
Pellon piennarta Juha Vainio kirjoitti laulun: Käyn ahon laitaa minä ilman paitaa. Ei estä kukaan kun matkaa teen... Vexi Salmi teki sanat traditionaaliseen sävelmään: Mä kuljin herrojen kanssa pellon laitaa, joo, joo, ja kuljin pellon laitaa, joo, ja kuljin pellon laitaa... |
![]() |
Peltotöissä Paalauslaite, jolla oljet saadaan rullalle. Elokuun hommia.
|
![]() |
Peltotöissä tässäkin |
![]() |
Perunanistutusta Perunanistutusta Nikkilän mallitilalla Sipoossa toukokuussa 1945. Sananlasku Sanontoja Perunan viljelyä on ohjeistettu näin: Tällaisiin ohjeisiin liittyy tuttu sanonta "odottaa kuin kuuta nousevaa”. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
Pienviljelijä hevosensa kanssa Tervolainen pienviljelijä Kalle Simonen hevosensa kanssa Pohjois-Savossa 1958. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12.
|
![]() |
Riukuaidan sidos Riukuaita on ollut maaseudulla perinteinen suomalainen ja pohjoiseurooppalainen aita. Se tehdään vierekkäin pystyyn asetetuista seiväspareista ja niiden varaan viistoon asetelluista riu'uista sekä sidontaan käytetyistä vitsaksista. Pellot aidattiin, koska haluttiin karjan ja jänisten pysyvän ulkopuolella. Puinen, vitsoilla sidottu riukuaita on vanhimpia Suomessa tavattuja aitatyyppejä. Riukuaita saatettiin pystyttää myös pellolta koottujen kiviaitojen päälle. Aidan seipäät pyrittiin tekemään kuusesta tai katajasta. Riukuina käytettiin kuusennäreitä ja kuorittuja haapoja. Sidontavitsaksina on käytetty näreitä ja koivunvitsaksia, myöhemmin rautalankaakin. Metsälaitumille johti ennen riukuaitojen reunustama kuja, jota pitkin eläimet oli helppo johtaa laitumelle. |
![]() |
Riukuaitaa maatalon pihassa Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on video riukuaidan tekemisestä. Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla, käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville ja niiden taltioiminen ja dokumentointi. Aidan takana ruohokin on vihreämpää.
|
![]() |
Sadon tarkistusta Agronomi Matti Kares tutkii satoa Helsingissä Malminkartanon pelloilla kesäkuussa 1961.
|
![]() |
Suon ojitusta |
![]() |
Tie peltojen halki |
![]() |
Toukotöissä Traktori ja hevonen toukotöissä vuonna 1954. Alkuperäinen kuvateksti: Kuluttajain lehti 19/1954, s. 1
|
![]() |
Traktori pellolla Kuvassa on menossa äestys eli pellon muokkaaminen kuohkeammaksi traktorin perässä hinattavalla äkeellä. Äestys tehdään kyntämisen jälkeen. Äes on lähes 1000 vuotta vanha keksintö. Ensimmäiset äkeet ovat olleet risuista tehtyjä ja niitä vedettiin hevosella pitkin peltoja. Äestä kutsutaan myös karhiksi. Sanonta: Lanta se on maamiehen kultaa.
|
![]() |
Traktori pellolla Traktorissa kylvökone ja siementankki Taustalla kuivaussiilo (viljasiilo)
|
![]() |
Traktorilla kauppa-asioille Maanviljelijä Viljo Koivisto asioimassa traktorilla Yläneellä Varsinais-Suomessa 1955.
|
![]() |
Viljan kasvua, lato Vehnä oraalla keväällä. |