Kuvalista
![]() |
![]() |
Lammaslauma Lampaiden laidunkausi on yleensä kesäkuun alusta elokuun loppuun. Lammas syö hyvälaatuista, nuorena niitettyä kuivaheinää, Karitsat syntyvät useimmiten keväällä, noin 5 kk astutuksen jälkeen. Laki määrää nykyään lampaiden molempiin korviin korvamerkit. Lampaan ostosta, myymisestä, kuolemasta tai katoamisesta Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Lampaita
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Lampaita lauma
Selkoteksti Lammas, maatilan villainen asukki 2 sivua Sanonta Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Lannoitetta pellolle Mies kylvää pellolle väkilannoitteita, joiden levittäminen pelloille ja nurmikoille oli jo maaliskuussa aloitettu Etelä-Suomessa. Touon aika Touon, toivon kaunis kevät! Päivän terä maita kultaa, - Yrjö Kilpinen Antti Juhani (Anders Johan) Rytkösen, 1870-1930, mukaan
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Lapset mukana peltotöissä Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski, © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Laukon kartanon hevosia Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla. Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa. Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.
Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Lehmät matkalla laitumelle Lehmiä viedään laitumelle veneellä CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10349B
|
![]() |
![]() |
Lehmät talven jälkeen ulos Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
|
![]() |
![]() |
Lihakarjalle apetta Östersundomin kartanon AbA-karja sai laiduntaa talvella 1960-61 päivittäin ulkona. cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
|
![]() |
![]() |
Maatilan rakennuksia pellon vieressä Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Maatöissä 1942 Koululaisia mukana maatöissä jatkosodan aikana vuonna 1942. Kuva Flickr
|
![]() |
![]() |
Maitoa tankkiin Suomessa juodaan maitoa enemmän kuin muualla maailmassa. Maito on tärkeä proteiinin lähde. Maaseudulla maidontuotanto on ollut tärkein elinkeino. Yksi lehmä lypsää vuodessa keskimäärin yli 8 000 kg maitoa. Ennen jääkaappeja kaupunkilaiset kävivät maitokannunsa kanssa
|
![]() |
![]() |
Maitoautolla Maitotonkat ajettiin ennen kuorma-autoilla meijeriin. Tankkiautot tulivat käyttöön 70-luvulla. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä
|
![]() |
![]() |
Maitoautolle Maitoautoa odotellaan helmikuussa 1979.
(Helmikuun puolivälissä 1979 Helsingissä
Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä
|
![]() |
![]() |
Maitoautolta takaisin kotiin Maitotilan emäntä Kaarina Leikas palaamassa maitoautolta. Kyljellään olevat tonkat oivat nyt tyhjiä (Joppi = pluttana = kuorittu maito = kurri = huitu = sintu = separoitu maito) Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä
|
![]() |
![]() |
Metsätöissä hevosen kanssa
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Metsätöissä hevosen kanssa talvella Sananlasku Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Pellon piennarta Juha Vainio kirjoitti laulun: Käyn ahon laitaa minä ilman paitaa. Vexi Salmi teki sanat traditionaaliseen sävelmään:
|
![]() |
![]() |
Peltotöissä Paalauslaite, jolla oljet saadaan rullalle. Elokuun hommia. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Peltotöissä tässäkin
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Perunanistutusta Perunanistutusta Nikkilän mallitilalla Sipoossa toukokuussa 1945. Perunasta tehdään monenlaisia ruokia: muusia, uuniperunoita, perunakeittoa, paistinperunoita, keitettyjä perunoita, ranskalaisia perunoita - jopa perunapuuroa ja perunaleivoksia. Sananlasku Sanontoja Perunan viljelyä on ohjeistettu näin: Tällaisiin ohjeisiin liittyy tuttu sanonta "odottaa kuin kuuta nousevaa”. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Pienviljelijä hevosensa kanssa Tervolainen pienviljelijä Kalle Simonen hevosensa kanssa Pohjois-Savossa 1958. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10451E
|
![]() |
![]() |
Riukuaidan sidos Riukuaita on ollut maaseudulla perinteinen suomalainen ja pohjoiseurooppalainen aita. Pellot aidattiin, koska haluttiin karjan ja jänisten pysyvän ulkopuolella. Aidan seipäät pyrittiin tekemään kuusesta tai katajasta. Riukuina käytettiin kuusennäreitä ja kuorittuja haapoja. Metsälaitumille johti ennen riukuaitojen reunustama kuja, jota pitkin eläimet oli helppo johtaa laitumelle. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Riukuaitaa maatalon pihassa Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on video riukuaidan tekemisestä. Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa Aidan takana ruohokin on vihreämpää. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Sadon tarkistusta Agronomi Matti Kares tutkii satoa Helsingissä Malminkartanon pelloilla kesäkuussa 1961. Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|