Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Lampaita
Lampaita lauma

 

Selkoteksti Lammas, maatilan villainen asukki 2 sivua

Sanonta
Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.
Sanontaa käytetään, kun jonkin mieluinen aikakausi on päättymässä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lannoitetta pellolle

Mies kylvää pellolle väkilannoitteita, joiden levittäminen pelloille ja nurmikoille oli jo maaliskuussa aloitettu Etelä-Suomessa.
Leudosta talvesta huolimatta kylvötöihin ei vielä päästy.

Touon aika

Touon, toivon kaunis kevät!
Nuori nurmi vihannoi,
laaksot lauluin helisevät,
koko viita virttä soi.
Keijut lehdikossa lymyy,
joka kukkasesta hymyy,
kevät suuren riemun loi.

Päivän terä maita kultaa,
puuhun lehti puhkeaa,
heiluu kuokka, kääntää multaa,
tuorehena tuoksuu ma;
aura kyntää vaot syvät,
kylväjä jo kylvää jyvät,
kasvu kerran kohoaa.

- Yrjö Kilpinen Antti Juhani (Anders Johan) Rytkösen, 1870-1930, mukaan
Vanha kansakoululaulu


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lapset mukana peltotöissä

Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski,
jossa kaskenpolttajien kanssa hikisessä työssä on pieni tyttö.
Taulu on vuodelta 1893 ja tämä valokuva 70-80-luvuilta.

© Sastamala Visual Oy

 

Laukon kartanon hevosia

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla.
Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla.
1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan.

Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa.
Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä.
Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento.

Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.

 

Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan.
1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille.
Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen.
Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin.

”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta.
Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi
kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa.
Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla,
jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.”        -Alueviesti 16.10.2017

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lehmät matkalla laitumelle

Lehmiä viedään laitumelle veneellä
Dragsfjärdissä Varsinais-Suomeessa
1950-1960-luvulla.

CC0  Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10349B​

 

Lehmät talven jälkeen ulos
Isäntä Esko Kesäläinen poikansa Juhan kanssa laitumella,
jonne lehmät pääsivät vuonna 1962 jo toukokuun 11. päivänä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_6.tif

 

Lihakarjalle apetta

Östersundomin kartanon AbA-karja sai laiduntaa talvella 1960-61 päivittäin ulkona.
Työnjohtaja Erik Brunila täydensi lihakarjan apetta rehuilla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Sipoo 23.3.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24819_1.tif

 

Maatilan rakennuksia pellon vieressä
Maatöissä 1942

Koululaisia mukana maatöissä jatkosodan aikana vuonna 1942.

Kuva Flickr

 

Maitoa tankkiin

Suomessa juodaan maitoa enemmän kuin muualla maailmassa.
50-luvulla, jolloin maidonkulutus oli suurimmillaan,
sitä juotiin henkeä kohti melkein litra päivässä.
Nykyään sitä kuluu enää kolmasosa tästä.

Maito on tärkeä proteiinin lähde.
Maidon proteiinit ovat hyvälaatuisia ja hyvin imeytyviä.
Proteiinia tarvitaan joka vuorokausi
kudosten rakentamiseen ja uusimiseen
noin gramma painokiloa kohti.
Maidossa on proteiineja noin 3,5gr/100gr.

Maaseudulla maidontuotanto on ollut tärkein elinkeino.
Se on pitänyt maaseutua asuttuna.
Viime vuosina maitotilojen määrä on vähentynyt nopeasti
ja jäljelle jäävien koko kasvanut.
Vuoden 2015 lopussa maitotilan keskimääräinen koko oli 36 lehmää
ja maitotiloja oli yhteensä enää noin 7 900.

Yksi lehmä lypsää vuodessa keskimäärin yli 8 000 kg maitoa.
Jotta lehmä pysyisi lypsävänä, sillä täytyy olla vasikka,
jolle se tuottaa maitoa.
Kun lehmästä ei enää saada maitoa, se päätyy teuraaksi
ja lihat käytetään ravinnoksi.

Ennen jääkaappeja kaupunkilaiset kävivät maitokannunsa kanssa
maitokaupassa joka päivä.
Maaseudulla maitoa säilytettiin maakellarissa.


Lisätietoa
Maaseutu Plus 
Luonnonvarakeskus 
Maito ja terveys 

 

Maitoautolla

Maitotonkat ajettiin ennen kuorma-autoilla meijeriin.
Samalla kuorma-autolla saatettiin kuljettaa hiekkaakin.

Tankkiautot tulivat käyttöön 70-luvulla.
Kuvan tankkiauto on Volvo.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

 

Maitoautolle

Maitoautoa odotellaan helmikuussa 1979.

 

(Helmikuun puolivälissä 1979 Helsingissä
oli lämpötila -20.9 °C ja lumen syvyys 61 cm.)

 

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

 

Maitoautolta takaisin kotiin

Maitotilan emäntä Kaarina Leikas palaamassa maitoautolta.

Kyljellään olevat tonkat oivat nyt tyhjiä
Pystyssä olevissa tonkissa on kirnupiimää
ja joppia eli kuorittua maitoa vasikoille.

(Joppi = pluttana = kuorittu maito = kurri = huitu = sintu = separoitu maito)

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

 

Metsätöissä hevosen kanssa
Metsätöissä hevosen kanssa talvella

Sananlasku
Ei puu ensi lyönnillä kaadu.

 

Pellon piennarta

Juha Vainio kirjoitti laulun: Käyn ahon laitaa minä ilman paitaa.
Ei estä kukaan kun matkaa teen...

Vexi Salmi teki sanat traditionaaliseen sävelmään:
Mä kuljin herrojen kanssa pellon laitaa,
joo, joo, ja kuljin pellon laitaa,
joo, ja kuljin pellon laitaa...

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Peltotöissä

Paalauslaite, jolla oljet saadaan rullalle.

Elokuun hommia.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Peltotöissä tässäkin

 

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Perunanistutusta

Perunanistutusta Nikkilän mallitilalla Sipoossa toukokuussa 1945.

Sananlasku
- Ahkeruus kovankin onnen voittaa.
- Eihän nämä perunat maistu hongalta eikä haavalta.
- Mitä pöljempi isäntä, sitä isommat perunat.
- Lesken lempi on kuin lämmitetty perunasoppa.
- Peruna on puoli leipää.
- Mikkelistä akat tupiin, perunat kellariin.
- Anna maalle, kyllä maa antaa takaisin

Sanontoja
- Jokin asia on "kuuma peruna".
- Kukkiihan se perunakin.
- Ei keitetty peruna idä.
 

Perunan viljelyä on ohjeistettu näin:
Alakuulla alas, yläkuulla ylös.
Alakuulla istutetaan, että kasvu lähtee alas mukuloihin, eikä tee vartta.
Alakuulla istutetun perunan siemenperuna mätänee paremmin pois
ja tulee enemmän uusia perunoita.
Yläkuulla nostettu peruna säilyy paremmin.

Tällaisiin ohjeisiin liittyy tuttu sanonta "odottaa kuin kuuta nousevaa”.
Vanha kansa nimittäin tiesi,
ettei tiettyjä töitä kannata tehdä laskevan kuun aikaan,
koska silloin tulos on paljon huonompi.
Kun kuu on nouseva, niin kasvuvoima luonnossa nousee ylös.
Samaan perinnetietoon nojaa ohje:
Syyskuussa yläkuussa kannattaa lähteä sienimetsään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Sipoo 7.5.1945. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_45-550_2.tiff

 

Pienviljelijä hevosensa kanssa

Tervolainen pienviljelijä Kalle Simonen hevosensa kanssa Pohjois-Savossa 1958.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12.

CC0  Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10451E

 

Riukuaidan sidos

Riukuaita on ollut maaseudulla perinteinen suomalainen ja pohjoiseurooppalainen aita. Se tehdään vierekkäin pystyyn asetetuista seiväspareista ja niiden varaan viistoon asetelluista riu'uista sekä sidontaan käytetyistä vitsaksista.

Pellot aidattiin, koska haluttiin karjan ja jänisten pysyvän ulkopuolella. Puinen, vitsoilla sidottu riukuaita on vanhimpia Suomessa tavattuja aitatyyppejä. Riukuaita saatettiin pystyttää myös pellolta koottujen kiviaitojen päälle.

Aidan seipäät pyrittiin tekemään kuusesta tai katajasta. Riukuina käytettiin kuusennäreitä ja kuorittuja haapoja. Sidontavitsaksina on käytetty näreitä ja koivunvitsaksia, myöhemmin rautalankaakin.

Metsälaitumille johti ennen riukuaitojen reunustama kuja, jota pitkin eläimet oli helppo johtaa laitumelle.

Riukuaitaa maatalon pihassa

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on video riukuaidan tekemisestä

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla, käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Aidan takana ruohokin on vihreämpää.
- suomalainen sananlasku, joka tarkoittaa,
että muilla näyttää menevän paremmin kuin itsellä

 

Sadon tarkistusta

Agronomi Matti Kares tutkii satoa Helsingissä Malminkartanon pelloilla kesäkuussa 1961.
Kasvukausi oli hyvässä alussa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Suon ojitusta