Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Karpalomätäs Karpalomätäs Karpalomätäs

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karviainen Karviainen Karviainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karviainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karviainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karviaispensas

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Katajanmarjoja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Katajanmarjoja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Lakka - suomuurain - hilla Lakka - suomuurain - hilla Lakka - suomuurain - hilla

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Lakkamättäitä

Lakkaa kutsutaan myös nimillä hilla, muurain, suomuurain ja valokki.

Kuva CC0 Pixabay

 

Mansikan taimi

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mansikka

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mansikkaviljelmä

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mansikoita

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mansikoita korissa

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Marjapoimuri Marjapoimuri Marja-Maija poimuri

Metallisella Marja-Maijalla marjoja on nopea poimia.

Näitä poimureita valmisti pitkään Viialan Viila.
Tämä metallialan yritys toimi 1901–1998.
Sen päätuotteita olivat viilat, työkalut ja marjanpoimurit.
Poimureita onneksi löytyy kaupoista edelleen,
vaikka Viialan Viila lopetti toimintansa jo kauan sitten.

Poimuri on kauhamainen.
Sen avonaisen pään piikit haravoivat näppärästi marjat talteen.
Piikit jatkuvat pitkälle poimurin alapuolella
ja niiden raoista roskat putoavat maahan.
Aukon yläreunassa on kiinteä tai heiluva läppä.
Se estää kerättyä saalista valumasta takaisin mättäille.

Samankaltaisia poimureita on valmistettu myös puusta: kuva

Nykyään poimureita on myynnissä monen muotoisena,
monen kokoisena ja monen nimisenä,
sekä metallisina että muovisina.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Mustikanvarpuja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mustikka

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mustikka

Mustikassa (Vaccinium myrtillus) on poikkeuksellisen paljon
ihmisen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita.
Sitran toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti vanhukset ja ikääntyvät
sekä tyypin 2 diabeetikot saattaisivat hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä
monella tapaa (silmäongelmat, verisuonivaikutukset).
Mustikka ehkäisee oksidaatiota, vahvistaa verisuonistoa ja parantaa silmän verenkiertoa.
Sillä on positiivinen vaikutus ikään liittyviin silmäongelmiin kuten harmaakaihiin,
silmänpohjan ikärappeumaan ja silmänpainetautiin eli viherkaihiin (glaukoomaan).

Eläinkokeissa mustikka on parantanut sekä muistia että motorisia toimintoja.
Se on suojannut koe-eläimiä Alzheimerin taudin kehittymiseltä.
Mustikka  sisältää ravintokuitua sekä luontaisia C- ja E-vitamiineja.
Luonnonmustikassa on antosyaaniyhdisteitä nelinkertaisia määriä
viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna.

Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun.
Paras satokausi kestää noin kaksi viikkoa.
Runsain sato tulee, jos kukinnan aikaan ei ole yöpakkasia
ja alkukesä on riittävän lämmintä pölyttäjien lentämiseen. 
Mustikanvarvut tarvitsevat lumipeitteen talvehtiakseen hyvin.

Sananlasku
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
 

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Mustikkamaito

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mustikkasaalis

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mustikkasatoa

Mustikoita kannattaa syödä raakana,
mutta niistä voi tehdä myös piirakoita ja muita leivonnaisia,
puuroja, hilloja, mustikkakukkoa, rahkaa ja smoothieta.
Mustikan lehtiä voi käyttää salaatissa ja teessä.
Marjoja kannattaa kuivata talven varalle.

Mustikan sisältämät terveelliset aineet voi tarkistaa
THL:n ylläpitämästä Finelistä.
Mustikoissa on paljon silmille tärkeitä aineita.

"Kun mustikka kypsyy, niin yö mustuu."

  Lapsen suusta
  Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa.
                                               - Pertti 5 v.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Mustikoita

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Pihlaja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Pihlajanmarjaterttu

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Pihlajanmarjaterttu pakkasen puraisemana

 

Kuva CC0 Pixabay