Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Opetustaulu 6. Sijoiltaan mennyt raaja paikoilleen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 6. Sijoiltaan menneen käden ja jalan paikoilleen vetäminen.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:718,
Finna

 

Opetustaulu 7. Luunmurtuma kädessä

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 7. Luunmurtuma kädessä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:720,
Finna

 

Opetustaulu 8. Luunmurtuma kädessä.

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 8. Luunmurtuma kädessä

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.
 

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:722,
Finna

 

Opetustaulu 9. Luunmurtuma jalassa

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 9. Luunmurtuma jalassa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:724,
Finna

 

Opetustaulu Hampaiden hoito

Taulu on ollut opetustarkoituksessa käytössä sairaanhoitajien koulutuksessa.

 

Kartongin päälle liimattu väripainos, aiheena:
Hampaiden reikiintyminen.

Piirtäjän nimikirjaimet: Hu.

 

Kasku
Potilas väitti lääkärin vastaanotolla olevansa hevonen.
Ystävällinen lääkäri kysyi:
- Mistä asti olette ollut hevonen?
- No, varsasta asti tietenkin, vastasi potilas.

 

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:392,
Finna

 

Opetustaulu Hinkuystän helpottaminen

Kotitekoinen kartonkiin tussilla piirretty opetustaulu,
jonka aiheena on hinkuyskää tai laryngitistä sairastavan lapsen hoito.
Oppilastyö, jonka on valmistanut opettaja Alli Sillanpään aikana
joku hänen oppilaistaan tai ryhmätyönä tunnilla.

Valmistettu 1960-1970 lukujen vaihteessa.

Laryngiitti on kurkunpäätulehdus. Siitä tietoa Terveyskirjastossa.
Hinkuyskästä tietoa Terveyskirjastossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:533:2,
Finna

 

Opetustaulu Härän paloittelu

Emännän tietokirja II (Werner Söderström Oy) vuodelta 1957 antaa seuraavia ohjeita:
"Jos liha on aiottu vähittäiskauppaan,
on asianmukainen ruhon paloittelu hyvin tärkeä tekijä.
Myös kotitarveteurastuksessa on edullista paloitella ruho järkiperäisesti."

"Teurastuksessa tulee teurastajan sekä itseensä että teurastusvälineisiin nähden
noudattaa mitä suurinta siisteyttä ja puhtautta.
Kädet ja välineet on varsinkin verenlaskun tapahduttua kunnollisesti puhdistettava.
Teurastamaan ryhdyttäessä on pukeuduttava puhtaaseen mekkoon.
Teurastajalla tulee niin ikään lihojen kuivaamista ja puhdistamista varten olla
puhdas pyyheliina, jota ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen."

 

Kartongin päälle liimattu kuva.
Musta-valkoinen, ruotsinkielinen teksti.
Otsikko: Hur en oxe styckas. Miten härkä paloitellaan.

Lit.Ö.Tr. Gen.Stab.Lit.Anst.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:390:2,
Finna

 

Opetustaulu Kirppu

Kirput ovat 1–6 mm:n pituisia, mustia, siivettömiä kovapintaisia ulkoloisia, joilla on litteät kyljet.
Toukat ovat valkoisia, matomaisia, jalattomia ja silmättömiä.

Kirput leviävät linnunpöntöistä, rakennuksissa olevista linnunpesistä sekä oravan pesistä kotieläinten välityksellä.

Kirpun purema on punertava paukama, joka kutiaa voimakkaasti.
Sen keskellä on usein verta. Herkällä ihmisellä paukama saattaa olla jopa 4 cm.

Kirpun pistoon käytetään kortisoni- ja antihistamiinivoiteita.

Ihmisen ihosta voi kiinnostua myös kanankirppu, sorsankirppu, oravankirppu ja rotankirppu.
Varsinaista ihmiskirppua ei ole Suomessa tavattu moniin vuosiin.
Ulkomailta tuodussa eläimessä voi olla koirankirppua tai kissankirppu

Kirppujen vuoksi lintujen pesimäpöntöt on puhdistettava talvella tai aikaisin keväällä
sekä estämällä lintujen ja oravien pesintä rakennuksissa.
Pöntöt ja muut kirppujen esiintymispaikat voidaan sumuttaa niiden torjumiseksi
tarkoitukseen hyväksytyillä aerosoleilla.

Tietoa kirpuista on Hyönteismaailman sivulla.

Irwin Goodman lauloi Ryysyrannasta:
Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä…

Kuvan opetustaulu on kartongin päälle liimattu painokuva,
jossa on kuvattuna Ihmisen kirppu.
Valistuksen Tuholaiskuvia: ihmisen loisia.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:2,
Finna

 

Opetustaulu Lampaan paloittelu

 

Kartongin päälle liimattu musta-valkoinen kuva.
Teksti: Hur ett får styckas. Miten lammas paloitellaan.

Lit.Ö.Tr. Gen.Stab.Lit.Anst.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:390:3,
Finna

 

Opetustaulu Lude

Lude eli lutikka eli seinälude on syöpäläinen.
Se käyttää ravinnokseen verta, ihoa tai sen eritteitä.
Lude on n. 8 mm pitkä, leveä ja litteä, tavallisesti ruskea
– paitsi nälässä olleet yksilöt vaaleampia.
Hygienian parantuminen sodan jälkeen hävitti paljon luteita.
Nykyään se on usein ulkomaan tuliainen,
joka tarttuu matkaan hotellihuoneesta.

Lutikka imee verta ihmisistä, kissoista, koirista, marsuista, kaneista ja linnuista.

Puremakohta voi kutista, kirvellä, turvota ja siihen voi nousta paukamia.
Suomessa lutikka ei levitä tauteja.
Pistosten hoitoon käytetään kortisoni- ja antihistamiinivoiteita.

Lutikka majailee vuoteissa, tapetin halkeamissa, taulujen ja ryijyjen takana,
listojen raoissa ja muissa piilopaikoissa.
Sen voi huomata tummista ulosteläikistä, 
tyhjistä toukannahkoista tai munankuorista.

Tietoa luteista löytyy Hyönteismaailman sivulta.

 

Kartongin päälle liimattu painokuva, aiheena Lude.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:3,
Finna

 

Opetustaulu Sampi

Ylen juttu: Sukelsiko sampi sukupuuttoon?

 

Harmaa pohjapahvi, jossa tummanharmaa kangasreunus.
Päälle liimattu paperi, jossa litografiakuva sammista ympäristössään.
Pahvin yläreunassa metallivahvisteiset reiät, joissa vaalea naru.

Koulutarpeiden keskusliike O. y., Helsinki
Meinholdin eläintieteellisiä kuvia. 128. Sampi.
Stör. Zooloogiska bilder. Undervisningmateriale centralen A. b., Helsingfors

Painettu Dresdenissä, painaja C.C. Meinhold & Sohne,
maahantuoja Koulutarpeiden Keskusliike Oy,

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:60,
Finna

 

Opetustaulu Saukko

Kuvassa saukko rannalla kala kynsissään.

 

Tukevalle paperille liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa puinen lista,
taulun sivuissa ja alareunassa valkoinen kangasnauha.

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolassa

CC BY-NC-ND 4.0 Turun museokeskus, Inventaarionro TMM18168:586, Finna

 

Opetustaulu Syyhypunkki

Syyhyn aiheuttaa 0,3–0,5 mm:n pituinen hämähäkkieläimiin kuuluvan syyhypunkki.
Se leviää ihmisestä toiseen läheisen kosketuksen kautta.
Oireena on kova kutina.

 

Kartongin päälle liimattu painokuva.

Verlag von Paul Parey in Berlin SW 11, Hedemannstr.28-29,
Druck von Werner & Winter, G. m. b. H., Frankfurt a. M.

Valmistaja Parey Paul, Berliini

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:4,
Finna

 

Opetustaulu Tulirokko ja tuhkarokko

Tulirokko on bakteerin aiheuttama infektio,
joka tarttuu melko helposti pisara- tai kosketustartuntana.
Taudin itämisaika on 3–5 vuorokautta.
Tulirokkoa vastaan ei voi rokottaa,
mutta nykyään se voidaan parantaa penisilliinillä.

Ennen antibioottien keksimistä tulirokko tai sen jälkitaudit
olivat monen pikkulapsen kuolinsyy.
Jälkitauteja olivat munuaisten tai sydämen tulehdus.

Tulirokon voi sairastaa vain yhden kerran.

Kuvan opetustaulussa on kartongin päälle liimattu väripainos,
jonka aiheena on lasten tuli- ja tuhkarokko,
kuumekäyrät kummastakin.
Taulu on valmistettu Saksassa.
Otsikko: Ansteckende Kinderkrankheiten.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:401:2,
Finna

 

Opetustaulu Vasikan paloittelu

Emännän tietokirja II (Werner Söderström Oy) vuodelta 1957 antaa seuraavia ohjeita.

”Marraskuu on se aika, jolloin on edullisinta panna lihaa säilöön.
Silloin on nimittäin teurastusaika maaseudulla ja liha siis halvimmillaan.
Lihan paloitteleminen ja suolaaminen on toimitettava
vasta teurastamisen jälkeisenä päivänä.
Astia, johon liha suolataan, on puhdistettava varsin huolellisesti,
haudottava katajahöyryssä ja huuhdottava,
jonka jälkeen sen pohja ja sisälaidat hierotaan karkeilla suoloilla.
Astian pohjalle ripotellaan runsaasti suoloja.
Kaikki lihapalat hierotaan hienolla suolalla,
johon on sekoitettu vähän salpietaria.
Lihapalat ladotaan astiaan riveittäin, runsaasti suolaa väliin.
Ne täytyy asettaa niin lähelle toisiaan kuin mahdollista,
niin ettei jää mitään aukkoja;
mutta ne eivät kuitenkaan saa suorastaan koskettaa toisiinsa,
vaan runsaasti suolaa on oltava välissä.
Päällimmäiseksi ripotellaan niin paljon suolaa, että lihat hyvin peittyvät,
jota paitsi päälle pannaan astian suuta hieman pienempi kansi painoineen.
Tämän kannen tulee olla rei´itetty, niin että suolavesi pääsee nousemaan sen yli.
Astia viedään viileään kellariin tai aittaan”

 

Kartongin päälle liimattu kuva.
Musta-valkoinen, ruotsinkielinen teksti.
Otsikko: Hur kalf styckas. Miten vasikka paloitellaan.

Lit.Ö.Tr. Gen.Stab.Lit.Anst.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:390:1,
Finna