Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

	Joulukortteja 50- ja 60-luvuilta Suosittuja joulukorttien aiheita ovat olleet lumiset maisemat, joulupukki ja tontut, kynttilät, hevosen vetämä reki matkalla joulukirkkoon sekä erilaiset seimiasetelmat. Joulukorttien kuvia tekivät monet tunnetut taitelijat kuten Jenny Nyström, Rudolf Koivu ja Martta Wendelin. Joulukortteihin liimattiin usein postimerkin lisäksi joulumerkki, jonka tuotto meni hyväntekeväisyyteen. Merkeistä tuli suosittu keräilykohde. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 28. Kuva © Kirsi Alastalo
	Joulukortti: paimenet kedolla Perinteinen taitettu joulukortti aukaistuna. Toivotukset kirjoitettiin kortin toiselle puolelle. Kasku - Mikä on jokaisen joulukortin keskellä? - K-kirjain. Skannattu vanhasta postikortista
	Joulukortti: paimenet kedolla (kortin sisäpuoli) Tämä on taitetun joulukortin sisäpuoli. Sisäpuolikin oli kauniisti painettu. Skannattu
	Postikortti Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella! - vanha sanonta
	Postikortti Sananlaskuja: Älä anna auringon laskea vihasi yli. Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Synkimmälläkin pilvellä on hopeareunus.
	Postikortti ELÄMÄN MURHEITA Helsinki 29.4.1948 Paras ystäväni! Kiitos kirjeestäsi! Voi, et tiedä, miten paljon minulla on ollut murheita. Näinä viikkoina on pääni tullut vallan harmaaksi. Timo on ollut kovin sairas. Mutta se ei ole pahinta. Mirja meni naimisiin, eikä kertonut siitä meille etukäteen. Salasi tämän asian äidiltään ja isältään! Isä suuttui asiasta kamalasti. Nyt hän ei puhu Mirjalle mitään. Voi, voi kuinka tästä selvitään? Voitko sinä auttaa meitä? Terveisin Elsa Keskustelun aiheita Oliko sinulla ystävää, jolle saatoit kertoa tai kirjoittaa elämäsi murheista? Millaisista murheista kerroit? Saitko apua? Saattoiko naapureille kertoa murheistaan? Miten selvisit elämän vaikeista asioista? Onko sinulla nyt ystävää, jolle voi kertoa tai kirjoittaa elämän murheista? Miten nykyään selviät huolista? Millaista oli kasvattaa lapsia? Muistatko, miltä tuntui, kun lapsesi kertoi menevänsä naimisiin? Muistatko, mitä tarkoitettiin sanoilla susipari, polkkapari ja leipäsusi? Mitä sinä ajattelet avioliitosta avoliitosta sukupuolesta sukupuolineutraaliudesta moniavioisuudesta apilaperheestä Älä juokse miesten perässä, anna niiden juosta sinun perässäsi. - Näin neuvottiin tyttöjä ennen Ja jos mua lemmit armahain, niin tule minun tupaseeni! Tupa on tehty ja kaunistettu mun nuorehen sydämeeni. Tupa on hongista huolitettu ja karsina kalevanpuista! Ja jos mua lemmit armahain, niin ethän sä huoli muista? - Eino Leino
	Postikortti
	Postikortti: Väritetty mustavalkoinen valokuvapostikortti ELÄMÄN ILOJA Helsinki 21.10 1951 Hyvä isä! Nyt meitä onnisti. Saimme juuri tietää, että saamme tehtaalta uuden asunnon. Vihdoinkin saamme uuden kodin! Älä ole enää meistä huolissasi. Nyt elämä alkaa sujua. Vuokra on halpa, minä teen kovasti työtä ja me säästämme omaan asuntoon. Tuntuu kuin suuri taakka olisi harteilta poissa. Näyttää elämä antavan minulle ilojakin eikä vain murheita. Terveisin Poikasi Keskustelun aiheita Mikä on ollut elämäsi iloisin tapahtuma? Kerro muista elämäsi iloisista ja hauskoista tapahtumista? Millainen oli ensimmäinen asuntosi? Muistatko, miten sait sen? Muistatko, mitä asunnot maksoivat? Jouduitko tekemään velkaa saadaksesi sen? Milloin sait velkasi maksetuksi? Millaisia unelmia ja toiveita sinulla on elämäsi aikana ollut? Miten ne ovat toteutuneet? Mitä unelmia ja toiveita sinulla on nyt? Kerro jokin toive, jonka joku läheisesi voisi toteuttaa!
	Postikortti: Onnea
	Postikortti: Hauskaa joulua
	Postikortti: Helsingin suurkirkko Postikortteja on ollut tapana lähettää sekä kotimaan matkoilta että ulkomailta. Keskustelun aiheita Muistatko millaisia vanhat postikortit olivat? Onko sinulla tallessa vanhoja postikortteja? Kerro niiden herättämistä muistoista! Mikä saamasi kortti on ollut sinulle erityisen mieluinen? Mistä postikortteja sai ostaa? Teitkö itse postikortteja? Lähetitkö ennen paljon kortteja? Mitä kirjoitit ja kenelle lähetit kortteja? Onko sinulla nykyisin tapana lähettää kortteja? Millaisia ja kenelle niitä lähetät? Millaisen postikortin itse haluaisit saada? Tultiinko ennen kutsumatta kylään? Vai ilmoitettiinko kylään tulosta etukäteen postikortilla? Viipyivätkö kaukaa tuleet vieraat kauan? Mitä vieraille tarjottiin?
	Postikortti: Hyvää Joulua Pori 19.12.1927 Hei! Tulisi joulu, että saisi yölläkin syödä! Ja pianhan joulu tuleekin. Joko olet hankkinut kuusen? Teetkö tänä jouluna lipeäkalaa ja lanttulaatikkoa? Toivotan sinulle oikein Hyvää Joulua! Muista myös, että " Jouluna Jumala syntyi, paras poika pakkasella ". Laina Keskustelun aiheita Miten sinä olet viettänyt joulua? Syötiinkö teillä lipeäkalaa ja lanttulaattikkoa? Kerro jouluruuista! Millaisia joulukoristeita kodissasi oli? Miten joulukuusi koristeltiin? Kerro lapsuuden aikaisista joululahjoista! Kävitkö joulukirkossa? Kerro muistojasi joulukirkosta? Miten sinne mentiin, millainen tunnelma siellä oli? Oletko lähettänyt joulukortteja. Millaisia? Oletko säilyttänyt saamiasi joulukortteja? Miten? Millainen oli lapsuutesi joulu? Muistatko vanhoja joululauluja? Muistettiinko jouluna elämiä? Miten? Miten nuoruutesi joulunvietto eroaa nykyisestä? Millaisen joulun nykyään haluaisit viettää? kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL. Arvoitus - Mikä on suurempi kuin joulukuusi? - Jouluseitsemän. Kasku - Mikä on majavien joululaulu? - Joulupuu on nakerrettu. Kasku Opettaja: Tärkeintä jouluna ei ole suinkaan se, että toivotte lahjoja vaan mitähän se voisi olla? Lapset: No, tietenkin se, että todella saamme ne lahjat, joita toivomme.
	Postikortti: Iloista Joulua Kasku Työntutkija tuli joulupukin työpajalle Korvatunturille ja tapasi joulupukin. - Kuinka monta tonttua työskentelee täällä verstaassa? - Noin joka viides. Kasku - Mitä tapahtui tontulle, joka hukkasi tupsulakkinsa? - Jäätyi korva tunturilla.
	Postikortti: Kissoja ja kukkia Kuva on vanhasta postikortista, jossa luki: Nimipäiväonnittelut Esterille Annalta Kissa istui ikkunalla, kutoi pientä sukkaa. Älä itke tyttö rukka, itkus menee hukkaan. - vanha loru, jota lapset kansakoulussa kirjoittivat ystäviensä muistovihkoihin Hiiri metsään menee, Pieni kelkkanen perässä, Pieni kirves kelkkasessa. Kissa aialta kysyy: - Mihis menet hiiri parka? - Mänen puita purjomaan, Tervaksia tempomaan, Katajoja kaatamaan, Havuksia hankkimaan. - A ku puu päälles kaatu? - Miä juoksen juuren ala. - A ko nälkä näykkäsöö? - Koverran koivun kuorta. - A ku vatsas poaristuu? - Mie voitelen voisulalla. - Mistä hiiri voita saapi? - Vanhan ämmän vakkasesta. - Mistä se vanha ämmä saap? - Nuoren lehmän kukkarosta. - Mistä se nuori lehmä saapi? - Kultasen kukan nenästä, Heliäisen heinän päästä. - Suomen kansan vanhat runot
	Postikortti: Naimisiin Helsinki 7.5. 1931 Serkku hyvä! Nyt minulla on oikein asiaa. Minäkin lähden nyt sinne naimisiin! Miltä se kuulostaa? Hyvältä tietysti ja hyvältä sen täytyy maistuakin! Häät ovat helluntaina. Toivon, että sinä tulisit auttamaan meitä leipomisessa. Sinun lämpimäisiäsi parempaa ei ole. Olet tervetullut häihin, mutta apuakin tarvitaaan. Tulethan? Terveisin Marja Keskustelunaiheita Kenelle kerroit ensimmäiseksi, että aiot mennä naimisiin? Oltiinko yleensä kauan kihloissa ennen naimisiin menoa? Millaisissa häissä olet ollut? Kerro entisistä hääpuvuista, hääruoaista ja -juomista. Valmistettiinko tarjottavat itse? Mistä hääpuvut saatiin? Mistä sormukset hankittiin? Oliko ennen erityisiä päiviä, jolloin mentiin naimisiin? Vihkikö pappi hääparin aina kirkossa? Muistako häämarsseja ja häävalsseja? Minkälaisia lahjoja hääpari sai? Tuliko häihin kuokkavieraita? Millaisia? Muistatko häihin liittyviä hauskoja sattumuksia? Kerro aviopuolisostasi? Miten nykyiset häät eroavat entisistä? Sanonta Kell' onni on, se onnen kätkeköön. Vanha uskomus Astioiden särkyminen häissä tietää pariskunnalle onnea.
	Postikortti: Naimiskauppoja Salokylä 9.7.1930 Serkku hyvä! Ota nyt tuoli ja istu! Putoat jaloitasi, kun kuulet asiani. Tahdotko miehen? Usko pois tämä on totisinta totta. En ole ennen ollut puhemiehenä, mutta nyt olen. Siis tahdotko miehen? Sulhaskokelas on Niemen isäntä. Hän on hyvä mies. Muistathan Niemen isännän? Isäntä sanoo ajatelleensa Sinua paljon, mutta ei ole uskaltanut kosia. Minä kysyn nyt hänen puolestaan: Suostutko naimisiin hänen kanssaan? Vastaa pian, sillä tämä ei ole leikkiä! Terveisin Hilma Keskustelunaiheita Miten sinua on kosittu tai miten itse kosit? Saattoiko ennen tyttö kosia? Oletko toiminut puhemiehenä? Kerro kokemuksistasi! Miten puhemiestä palkittiin palveluksistaan? Miten ennen aviopuoliso löydettiin? Mentiinkö naimisiin rahasta vai rakkaudesta? Painostivatko vanhemmat lapsiaan naimisiin? Minkälaisia ominaisuuksia arvostettiin miehessä ja naisessa aviopuolisona? Miten itse löysit aviopuolisosi? Kerro omasta seurusteluajastasi! Onko aviopuolison löytäminen nykyään erilaista kuin ennen? Sananlasku: Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti. Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
	Postikortti: Nimipäiväonnittelut Kauniisti kullanvärisellä musteella kirjoitettu kuvaton kortti.
	Postikortti: Onnellista Uutta Vuotta Salo 29.12.1927 Laina kulta! Suo anteeksi! Unohdin lähettää sinulle joulukortin. Aion tehdä nyt uudenvuoden lupauksen: Enää en ole hajamielinen ja unohda ystäviäni. Miten aiot viettää Uutta Vuotta? Valatko tinaa tai teetkö taikoja? Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset? Kiitos kauniista kortista ja Hyvää Uutta Vuotta sinulle! Toivoo Tyyne Keskustelunaiheita Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa? Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia? Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt? Oletko valanut tinaa tai muita taikoja? Kerro vanhoista uuden vuoden taoista? Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja? Vuoden ensimmäisen päivän säästä saattoi ennustaa koko vuoden säät. Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti? Muistako muita sään ennusmerkkejä?
	Postikortti: Onnittelemme Syntymä- ja nimipäivinä on lähetetty kortteja. Monet ovat kirjoittaneet omia onnittelurunoja. Lahjan kauniin ostaisimme, jospa vainen tietäisimme, mitä mielii neito tää, mi aina apuun ennättää. Mitään emme keksi, arvaa, miksi siis tyhmää päätä vaivaa. Tää päivä onneksi vaan olkoon, ja viisaammilta lahjat tulkoon!
	Postikortti: Onnittelen nimipäivänäsi Kohokuvioitu eli korkopuristettu onnittelukortti, jonka keskelle on liimattu kevyesti väritetty mustavalkoinen valokuva. Tässä on käytetty preeglaukseksi kutsuttua painatusmenetelmää, jolla haluttu kuvio saadaan painettavan kartongin pintaan kohokuvioksi. Keskustelunaiheita Millaisia onnittelukortteja ennen on ollut? Miten olet juhlinut nimipäiviäsi? Entä miten syntymäpäiviäsi? Millaiset 50-,60- tai 70-vuotisjuhlat sinulla on ollut? Oletko kirjoittanut onnittelurunoja? Muistatko yhtään? Muistatko millaisia nimi- ja syntymäpäivälahjoja sait lapsena? Miten nyt haluaisit viettää nimi- tai syntymäpäiväsi? Kirjoita onnitteluruno! Tee itse onnittelukortti.
	Postikortti: Pääsiäistoivotus Pääsiäisaiheisia postikortteja Finnassa.
	Postikortti: Rakkaus Tampere 1.3.1929 Helena hyvä! Kerron Sinulle salaisuuden. Mutta ensin saat luvata, että et kerro sitä muille. Lupaathan? Minä taidan olla rakastunut, oikein kunnolla ja perusteellisesti. Jos en nyt ole löytänyt sitä oikeaa, elämäni miestä, en tiedä, kuka toinen se voisi olla? Uskotko minua? Miehen nimi on Niilo. Tulemme ensi lauantaina teidän luoksenne maalle. Voi hyvin siihen asti. Terveisin Mari Keskustelunaiheita Millainen oli ensimmäinen ihastuksesi? Miten sinä itse rakastuit? Kerro miltä tuntui olla rakastunut? Kerroitko rakkaudestasi kennelläkään toiselle? Minkä ikäisenä ennen sai aloittaa seurustelun? Minkä ikäisenä sinä aloitit seurustelun? Miten vanhemmat valvoivat nuorien menemistä? Missä nuoret tapasivat toisiaan? Missä seurustelevat parit tapasivat toisiaan? Milloin poika sai halata, milloin suudella tyttöä? Oletko tällä hetkellä ihastunut tai rakastunut? Minä rakastin metsää ja maailmaa, nyt rakastan häntä mä vain, hän on minun metsäni, maailmain, hän on minun ainoain. Minä rakastin yötä ja päivää myös, nyt rakastan häntä ma vain, hän, hämärän impeni ihmeellinen, niin vieno, mut väistyvä ain. Minä rakastin muita ja itseäin, nyt rakastan häntä mä vain, hän on mulle minä, hän on mulle muu, hän on minun armahain. - Eino Leino
	Postikortti: Sydämellinen onnittelu Vanhoista postikorteista kerää ja jakaa tietoja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry.
	Postikortti: Tervehdys Väritetty mustavalkoinen valokuvapostikortti Mustavalkoisia valokuvia ja valokuvapostikortteja väritettiin ennen kuin varsinainen värivalokuvaus keksittiin. Kuvista väritettiin usein tärkeinä pidettyjä kohtia, joihin huomion haluttiin suuntautuvan. Valokuvaajat tekivät värityksiä itse, mutta valokuvausliikkeissä oli töissä myös värittämiseen erikoistuneita ammattilaisia.
	Postikortti: Terveisiä matkalta
	Postikortti: Terveisiä ulkomailta
	Postikortti: Toivotan onnea Tavallisimpia postikortteja ovat onnittelu-, joulu- ja pääsiäiskortit sekä matkoilta lähetetyt tervehdykset. Postikortteihin on tallentunut paljon sukujen ja kansakuntien historiaa. Ne sopivat mainiosti muisteluhetkien materiaaliksi. Kun puhelinta ei ollut, yhteyttä pidettiin kirjein ja kortein. Näin vuoropuhelut jäivät talteen. Vielä 1950-luvulla oli paljon koteja, joissa ei ollut puhelinta. 1970-luvulla tulivat ensimmäiset matkapuhelimet, mutta ne yleistyivät vasta 1990-luvulla. Sitä ennen kaupungeissa ja taajamissa oli puhelinkioskeja eli koppeja, joista soitettiin kolikoilla ja myöhemmin korteilla. Askartelua postikorteista Puolita vanhoja postikortteja ja käytä muistipelinä. Pistele korttien ympäri reiät 0,5-1cm välein, samalle etäisyydelle reunasta. Virkkaa puuvillalangalla kiinteitä silmukoita yksittäisen kortin tai kahden vastakkain asetetun kortin ympäri. Kiinnitä näin reunustetut kortit toisiinsa ommellen tai virkaten. Näin voi koota tilanjakajia, seinätauluja, rasioita, muistelukuutioita, joulukorttitelineitä ja korttikirjoja, jotka aukeavat haitarimaisesti tai perinteisen kirjan mukaisesti. Leikkaa kaarevilla viivoilla postikortti 4, 6 tai 8 palaan ja käytä palapelinä. Vaikeusasteita saa lisää, kun sekottaa kahden kuvan palaset keskenään ennen kokoamista.
	Presidentin linna, Helsinki
	Presidentti Paasikivi postimerkissä Presidentti J K Paasikiven 80-vuotissyntymäpäivän kunniaksi julkaistiin 20 markan postimerkki. Se oli käytössä 1950 - 1962. Presidentin puolison Alli Paasikiven kuva oli ollut tuberkuloosia vastustavassa postimerkissä vuonna 1947.
	Uuden vuoden kortti