Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Hota-pulveri

Hota-pulveri oli suosittu särkylääke 1960-luvulle asti.
Pulveri sekoitettiin veteen.

Hota-mainos:

"Hota poistaa tuskan ja kuumeen.
Vaaraton Hota-pulveri on erinomainen alkavan taudin ehkäisijä
ja tilapäisen väsymyksen poistaja.
Käyttäkää sitä!"

Hota-mainos:

"Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä.
Pitäkää aina mukananne pari lippua Hota-pulveria, niin apu on lähellä.
Se parantaa vaivattomasti ja tehokkaasti niin ”hankittua” päänsärkyä kuin muutakin.
Hota lievittää myös reumaattisia kipuja, kuumetta, rauhattomuutta y.m.s.
Saatavana apteekeista."

Sanastoa apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus,
plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, migreeni

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Kalsiumlaktaatti ja särkylääke

Kalsiumlaktaatti on valkoista jauhetta, joka nautitaan veteen sekoitettuna. Se on lääke, jolla hoidetaan kalsiumin puutostiloja. Se on myös happamuudensäätöaine, säilöntäaine ja hapettumisenestoaine, jota käytetään mm. juustoissa.

Sanastoa: apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus, plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, osteoporoosi

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Keuhkotautiparantolassa

Lapsia Keski-Suomen keuhkotautiparantolassa Muuramessa.
1930 -1950 -luvut

 

Lakritsia

Lakritsijuuresta valmistettu lakritsi on tunnettu jo tuhansia vuosia. 1700-luvulle saakka sitä pidettiin etupäässä lääkeaineena, jota käytettiin vilustumistautien ja vatsavaivojen hoidossa. Lakritsijuurta on käytetty kauan limaa irrottavana yskänlääkkeenä. Lakritsi mainitaan perinteisissä kiinalaisissa yrttikirjoissakin.

Lakritsi nostaa verenpainetta. Se voi olla haitallista ihmisille, jotka käyttävät nesteenpoistolääkkeitä, digoksiinia ja laksatiiveja.

Fazer on valmistanut lakritsia vuodesta 1927 saakka, ensin Hangossa ja myöhemmin Helsingissä. 1920-luvun lopulla valikoimassa oli jopa parikymmentä erilaista lakritsituotetta. Lakritsia valmistettiin myös talvisodan aikana ja jatkosodan aikana se oli ainoa makeinen markkinoilla.

Vuonna 2013 EU halusi kieltää lakritsipiippujen myynnin, koska niiden ajateltiin kannustavan lapsia tupakan polttoon. Laku Pekka-logo poistettiin lakritsipötköistä 2008, koska se tulkittiin rasistiseksi. Sama kohtalo oli neekerin suukoilla, joiden nimi muuttui suklaasuukoiksi.

Sananlaskuja
- Ei makeaa mahan täydeltä.

Sanastoa: laksatiivi, verenpaine, Halva, Englannin lakritsi, metrilaku, karamelli

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Lapamato

Kansakoulun oppilaille kerrottiin hygieniasta ja loisista.
Lapamadot olivat yleisiä,
koska kaloja ei kypsennetty kunnolla.
Runsaskaan suolaaminen ei tapa lapamatoa.

Koulun havaintovälineiden joukossa oli pullo,
josta lapset näkivät, miltä lapamato näyttää.

Tosin moni oli jo nähnyt sen luonnossa aiemmin,
kun saaliiksi saatuja lahnoja oli
ennen ruuaksi laittamista avattu.

Lapamato voi elää ihmisen suolistossa parikymmentä vuotta
ja kasvaa jopa 20 metrin pituiseksi.
Samassa suolistossa voi olla useita matoja yhtä aikaa.
Oireita ovat päänsärky, huonovointisuus ja anemia.

Lapamadon voi saada mateen, hauen, ahvenen ja kiisken mädistä,
mutta siiassa ja kirjolohessa se ei juurikaan viihdy.
Lapamato voi asettua myös kissaan tai koiraan,
joten niillekään ei saa antaa raakaa kalaa.

50-luvulla koululaiset oppivat hokeman "Raaka kala, paha kala",
kun Mato-Alli eli sosiaalineuvos Alli Vaittinen-Kuikka
taisteli kansantaudiksi levinnyttä lapamatoa vastaan.

Nykyään lapamato todetaan Suomessa vuosittain
noin kahdestakymmenestä ihmisestä.
Matotartunnan voi saada kalan mädistä tai sushista.
Mäti pitää aina pakastaa vähintään vuorokaudeksi
ja vähintään -18 asteen pakkaseen,
jotta siinä olevat mahdolliset lapamadon munat kuolevat.

Mato häädetään lääkkeillä (kuva).

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 64
kappaleessa 17. Koulu

Kuva CC BY 4.0  Outi Mäki

 

Lääke astmaan ja heinäkuumeeseen

Mendaco oli lääke mm. astman hoitoon. Sitä mainostettiin näin: "Lääke yskää, hengenahdistusta, hermostuneisuutta, unettomuutta, huonoa ruoansulatusta, päänsärkyä sekä yleisvoinnin heikentymistä vastaan, kun niiden aiheuttaja on astma, bronchitis tai heinäkuume". Heinäkuumeeksi kutsuttiin siitepölyallergiaa ja heinänuhaa.

"Heinäkuume riippuu kasvien kukkimisesta, vaikuttakoonpa sen sitten siitepöly, ilmaan haihtuneet öljyt tahi muut aineet, jotka kukkiessa syntyvät auringon valon vaikutuksesta, tahi sitten loiseliöt, jotka siitepölyn mukana tunkeutuvat hengityselimiin. Kokemus on näyttänyt, että usein kaikki samalla seudulla olevat henkilöt, joilla on taipumusta heinäkuumeeseen, sairastuvat samana päivänä. Omituista on, että maalaisrahvas, joka on hyvin paljon tekemisissä kasvikunnan kanssa, säilyy taudilta, ja että muistakin sairastuvat vain sivistyneet henkilöt, joten näyttää siltä kuin henkinen työskentely ja yleinen heikkohermoisuus lisäisi taipumusta heinäkuumeeseen. Varmaa lääkettä tähän tautiin ei ole olemassa. Kuitenkin saavat useimmat potilaat helpotusta, jopa muutamat paranevatkin, kun saadaan nenän alimman kuorikon turvotus sulamaan. Se, jolla ei ole tilaisuutta muuttaa kukkima-ajaksi pois kotiseudultaan, välttäköön, mikäli mahdollista, niittyjä, puutarhoja ja vainioita tahi asettakoon sieraimiinsa puuvillatukon, joka siivilöi ilman, mutta ei estä hengitystä. Rautatiematkoilla tulee pitää nenäliinaa tahi silkkiharso silmillä. Asuinhuoneen ikkunat pidettäköön päivin suljettuina."

– Kodin lääkärikirja, 1913

Sanastoa: allergia, lääkäri, pujo, antihistamiini, nokkosrokko

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Mausteet ja terveyssuola

Mausteilla on ollut ihmiskunnan historiassa iso merkitys.
Tärkeimmät mausteet on tunnettu tuhansia vuosia.
Ne ovat olleet kalliita vaihdon välineitä.
Suomessa tärkeimmät mausteet ovat olleet suola, pippuri, kaneli ja kardemumma.
Suola estää homeiden kasvua.
Suolattu ravinto säilyy pitkään ja liottamalla siitä saadaan taas syöntikelpoista.
Vanilja on yksi suosituimmista makuaineista.
Leipämausteena käytetään anista, fenkolia ja kuminaa.

Mausteet olivat entisaikaan statussymboleita:
mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe.
Sahrami on maailman kallein mauste.
1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla mausteet yleistyivät tavallisenkin kansan keskuudessa.

Sanastoa: maustepippuri, valkopippuri, joulumausteet (neilikka, kaneli, inkivääri),
pullamausteet (kardemumma, kaneli), yrtit (basilika, oregano, minttu, persilja, tilli,
lipstikka, piparminttu, rakuuna, sitruunamelissa, meirami, kirveli, ruohosipuli),
piparjuuri, fenkoli, sipuli, valkosipuli.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Ojan isännän linimentti

Ojan isännän linimentin reseptin kehitti kuuluisa luhalahtelainen kansanparantaja Juho Yli-Oja (1882–1943). Apteekit valmistivat tätä tehokasta, voimakkaan tuoksuista lientä hänen ohjeidensa mukaan monen vuosikymmenen ajan aina 1990-luvulle asti. Tuote auttoi hartia- ja niskajännitykseen, nivelten kolotuksiin, selän rentouttamiseen, lihaskireyteen ja verenkierron elvyttämiseen. Linimenttiä siveltiin kipeytyneille alueille 2–3 kertaa päivässä tai tarvittaessa. Ojan isännän oma neuvo oli: "Kipeää paikkaa haudotaan lämpimällä vesikääreellä, sen jälkeen voidellaan linimentillä ja peitellään villaisella kääreellä. Sopii hyvin käytettäväksi saunan jälkeen." 60 vuotta isännän kuoleman jälkeen Frantsilan yrttitila muunsi linimentin 2000-luvun lainsäädännön mukaiseksi ja se on ollut Frantsilan myydyimpien tuotteiden joukossa jo useita vuosia.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Opetustaulu (terveysoppi) Hengityselimistö

Kartongin päälle liimattu väripainos,
jonka aiheena on Kaaviomainen kuva terveen ihmisen hengityselimistöstä.
Tuberkulositauluja II. Kääntöpuolella selostus kaaviokuvasta.

Painaja Lauri Taipale, Öflund & Otavan Kivipaino, 1920 - 1929

 

Isotäti valitti lääkärille:
- Kyllä minun muistini on nykyään surkea. En meinaa muistaa mitään.
- Kauanko teillä on ollut tämä ongelma? kysyi lääkäri.
- Jaa mikä ongelma?

 

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:394,
Finna

 

Opetustaulu (terveysoppi) Ihmisen elimet

Pahvisia opetustauluja oli kouluissa käytössä vielä 1970-luvulla.

Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Kansakoulun kuvataulut -opas

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi reikää.
Taulun aiheena ihmisen sisäelimet.
Ihmisen vartalo kuvattuna väliltä lantio - kaula.
Elimet on numeroitu.
Sivussa kaksi suurennosta. Taulussa numero III.

Alareunassa signeeraus: "Dr. EHoelemann 1908"

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa

Lääkärissä
- Onpa teillä huono näkö. Tässä silmässä on jäljellä vain 30% näöstä, totesi lääkäri.
- Sepä hienoa! Se kun on tekosilmä, vastasi potilas.

 

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:494,
Finna

 

Opetustaulu (terveysoppi) Ihmisen sydän

Ruotsinkielinen raittiusopetustaulu (yht. 4 kpl, sarja II)
Taulu 3 aiheena sydän.

"Åskådningstavlor för nykterhetsundervisning.
Serie II. Anatomiska tavlor enligt Professor Curt Wallis."

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa

Alareunassa teksti: "Nykterhetens Vänners åskådningstavlor. Serie II, 1."

Valmistaja Oy Tilgmann Ab

Tukevalle pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Reunat on päällystetty ruskealla paperilla.
Yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen esinekokoelma
Inventaarionumero TMM18168:499,
Finna

 

Opetustaulu 1. Tajuttoman makuuasennot

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 1. Kaksi erilaista tajuttoman makuutusasentoa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima: 
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:710,
Finna

 

 

Opetustaulu 10. Haavan sitominen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 10. Päässä ja kädessä olevan haavan sitominen.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:725,
Finna

 

Opetustaulu 11. Käden haavan sitominen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa."

Taulu n:o 11. Kädessä olevan haavan sitominen.
Taulun alareunassa kolme eri asteista palovammaa kädessä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:726,
Finna

 

Opetustaulu 12. Jalkavaivainen potilas

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"
Taulu n:o 12. Jalkavaivainen potilas makuu- ja istuma-asennossa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun etupuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:727,
Finna

 

Opetustaulu 13. Verenmyrkytys kädessä

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"
Taulu n:o 13. Verenmyrkytys kädessä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:728,
Finna

 

Opetustaulu 14. Loukkaantuneen kantaminen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa."

Taulu n:o 14. Kolme eri loukkaantuneen kantotapaa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima: 
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:729 Finna

 

Opetustaulu 15. Loukkaantuneen kantaminen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"
Taulu n:o 15. Kaksi tapaa kantaa loukkaantunutta sekä 3 eri käsien kantoasentoa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka on takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:730 Finna

 

Opetustaulu 2. Tekohengityksen vaiheet

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 2. Kaksi vaihetta tekohengityksen antamisessa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:712, Finna

 

Opetustaulu 3. Tekohengitys

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 3. Kaksi henkilöä antamassa tekohengitystä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia on liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:713,
Finna

 

Opetustaulu 4. Verenvuodon estäminen kädestä

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 4. Verenvuodon estäminen kädestä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:715,
Finna

 

Opetustaulu 5. Verenvuodon estäminen jalassa

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 5. Verenvuodon estäminen jalassa.

Sarjassa 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Takapuolella leima: " Turun kansakoulujen poika jatkoluokat."       

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:716,
Finna

 

Opetustaulu 6. Sijoiltaan mennyt raaja paikoilleen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 6. Sijoiltaan menneen käden ja jalan paikoilleen vetäminen.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:718,
Finna

 

Opetustaulu 7. Luunmurtuma kädessä

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 7. Luunmurtuma kädessä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:720,
Finna

 

Opetustaulu 8. Luunmurtuma kädessä.

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 8. Luunmurtuma kädessä

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.
 

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:722,
Finna