Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Apteekin makeiset Apteekeissa myytiin makeisia. Kuvassa on Apteekin salmiakkia ja Merimiesmälliä. Salmiakki eli ammoniumkloridi on valkoinen ammoniakin suola. Salmiakkia on myyty apteekeissa jauheena, pastilleina ja nestemäisissä yskänlääkesekoituksissa. Salmiakkimikstuura oli erityisen suosittu yskänlääke 50-luvulle saakka. Apteekin salmiakin muoto on klassinen vinoneliö, jota nykyään kutsutaan salmiakkikuvioksi. Lahtelainen perheyritys valmistaa edelleen apteekin salmiakkia liikesalaisuutena vaalitulla reseptillä, jossa on ammoniumkloridia niin paljon kuin laki sallii. Lääkehiili värjää apteekin salmiakin mustaksi. Merimiesmälli on puhdasta 100 % lakritsiuutetta. Lakritsiuutetta saadaan lakritsipensaan puumaisista ja monihaaraisista juurista. Samaa ainetta lisättiin yskänlääkkeisiin. Lakritsi on edelleen tehokas aine moneen vaivaan. Se estää tulehduksia, lievittää ylähengitysteiden ja ruoansulatuksen vaivoja sekä helpottaa liman irtoamista. Tosin se nostaa myös verenpainetta. Muita apteekin myymiä makeisia olivat rintasokeri ja salmiakkijauho. Rintasokeri oli ruskehtava ja kirkas sokerikide, joka maistui hieman palaneelta. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Annosjauheita ja pulveria Annosjauheiden suosio oli suomalainen ilmiö. Niitä käytettiin melkein joka vaivaan ja usein vähän liikaakin. Muissa pohjoismaissa niitä käytettiin vähemmän. Usein sanottiin: ”Mitä pahemmalta maistuu, sen tehokkaampaa” Näitä käsin pakattuja pulvereita esiintyi vielä 1970-luvulla. Pulverimassa sekoitettiin yleensä morttelissa huhmareella. Sen jälkeen se punnittiin vaa’alla tai annosteltiin pulverilusikalla pergamiinista taiteltuun kuoreen. Tavallisimmin pulvereilla hoidettiin yskää, flunssaa, särkyä, kuumetta ja vastavaivoja. Erittäin vahva särkypulveri oli nimensä mukaisesti erittäin vahva, varsinainen särkypulvereiden dynamiitti. Hota-pulveri tuli markkinoille 1929. Hota-pulveripakkauksen nimi ja intiaanin kuva tulivat Hota-kukasta. Hota oli Etelä-Amerikan intiaanien pyhä kukka. Siitä saatiin guarana-tahnaa, jonka kuivauute oli kuin kofeiinia, mutta tehokkaampaa. Sotien aikana ei tätä saatu, joten jauhe korvattiin kofeiinilla ja kolapensaan siemenistä saadulla kuivauutteella. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Eläinten aiheuttamat vaivat Kuvassa on Koposen lapamatolääke. Lapamatolääkkeitä tuli 1900-luvun alkupuolella. Suomen ensimmäisen lääketehtaan perusti apteekkari Albin Koponen Nurmijärvelle vuonna 1899. Koposen tunnetuin valmiste oli kotimaisesta alvejuuresta valmistettu Filicin-matolääke. Lapamadon eli leveän heisimadon sai raa´asta kalasta. Se oli suomalaisten kansantauti vielä 1960-luvulla. SPR:n piiriterveyssisar Alli Vaittinen (Mato-Alli) aloitti 1953 ratkaisevan kampanjan lapamadon häätämiseksi. 1900-luvulla mainostettiin lapamatoja sisältäviä kapseleita laihdutuslääkkeeksi: ”Kiusaavatko liikakilot? Jaa ateriasi lapamadon kanssa!” Kihomatolääke Pyrvin ja Kyypakkaus ovat 50-luvulta. Hyttysvoidetta ja Salubrin-liuosta käytettiin ulkoisesti hyönteisten puremiin. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 3. Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Flunssa ja yskä Kuvassa on erilaisia flunssa- ja yskänlääkkeitä 70-luvulta. Pectoral Novum on yrttipohjainen yskänlääke. Se valmistettiin ja pullotettiin apteekissa. Lääke nautittiin kuumaan veteen sekoitettuna. Fortal C-200 -tablettien nimi hämäsi. Ihmiset luulivat sitä vitamiinivalmisteeksi, vaikka se sisälsi myös lääkeaineita ja kofeiinia. Loru Lapsi on pipi ja vuoteessa makaa. Siitä ei nouse kun aikain takaa. Otahan lapseni, lääkettä nauti, kohta on poissa pipi ja tauti. Kasku Lääkäri kehotti potilasta: - Yskäiskää! Potilas yskäisi. - Vähän kovempaa, vaati lääkäri. Potilas yskäisi kovempaa. - Kuinka kauan teillä on ollut näin paha yskä, kysyi lääkäri. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Flunssa ja yskä Kuvassa on flunssa- ja yskänlääkkeitä enimmäkseen 60–70-luvuilta. Vilustop ja Lentsu olivat tabletteja, samoin Rinasin ja Codesan. Starin nuhasalvaa voideltiin nenän alueelle. Formol-vanua laitettiin sieraimiin. Lääkevanuja on käytetty myös nenäverenvuodon tyrehdyttämiseen. Kasku Lääkärin sanelusta: - Ohessa resepti, jonka pyydän ystävällisesti syömään. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Kalanmaksaöljy Norjalainen liikemies Peter J. Möller perusti yrityksensä vuonna 1854. Kalanmaksaöljy oli sen ensimmäinen ja tunnetuin tuote. Suomessa sitä on myyty vuodesta 1928. Toisen maailmansodan jälkeen kalanmaksaöljy oli tärkeä ravintolisä, koska monipuolisesta ruoasta oli pula. Suomessa kalanmaksaöljyä annettiin kouluruokailun yhteydessä. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 4. Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Kamferi Kanvertti eli kamferi oli varsinainen yleislääke. Sitä sai vaikka millaisessa muodossa: kamferina, kamferispriinä, kamferitippoina, voiteina ja tabletteina. Luonnonkamferia saadaan tislaamalla kamferipuun lastuista, synteettistä kamferia tislataan tärpättiöljystä. Kamferipuu kasvaa Aasiassa, varsinkin Borneossa ja Taiwanissa. Kamferia käytetään edelleen. Kamferitabletit sisälsivät lääkekamferia ja ne oli päällystetty sokerilla. Tipat nautittiin sisäisesti, sprii ulkoisesti. Kamferitipoilla kostutettu pumpulituppo toimi ensiapuna myös korvasärkyyn. Kamferitippojen resepti on yksi osa kamferia, kolme osaa eetteriä ja kuusi osaa spriitä. Yleisimmin kamferia käytettiin sydänlääkkeenä, pyörrytykseen ja heikotukseen. Sisäisesti kamferitipat virkistävät sydämen toimintaa ja ehkäisevät alhaisen verenpaineen oireita. Ulkoisesti sitä käytetään lihaskipuihin, lihasten lämmittämiseen ja rentouttamiseen. Kamferia käytetään myös avaamaan hengitysteitä höyryhengitysvalmisteissa ja nuhasumutteissa. Tipat sekoitettiin usein pieneen määrään vettä ja juotiin. Lapsille tippoja annettiin sokeripalaan tiputettuna. Kamferitippojen lisäksi tavallisia tippoja olivat Inosemzeffin tipat, Thielemannin tipat ja Törnrothin vatsantipat. Punaisia tippoja eli Mixtuura simplexiä otettiin flunssaoireisiin. Hoffmannin tipoissa oli yksi osa eetteriä ja kolme osaa spriitä ja sekin oli yleislääke kaikkiin vaivoihin. Kamferisprii-pullossa on pullohattu eli tektuuri. Se ja tarkkojen sääntöjen mukaan solmittu solmu antoivat lääkepullolle juhlallisen ulkonäön Pullohattu myös suojasi pulloa ja piti korkin paikallaan. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 1. Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Kauneudenhoito Böömiläisessä kristallipullossa on ollut belladonnaa. Belladonna on erittäin myrkyllinen koisokasvi. Sen muita nimiä ovat myrkkykoiso ja lemmonmarja. Belladonnaa käytettiin ennen kosmeettisissa tarkoituksissa laajentamaan silmäterää. Se on saanut nimensä italian kielen sanoista bella donna, joka tarkoittaa kaunista naista. Kasvista saadaan ainetta nimeltä atropiini. Sitä käytetään silmäterää laajentamaan silmätutkimuksissa. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kasku - Arvaa keihin törmäsin matkalla silmälääkäriin? - No keihin? - Kaikkiin! Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Lasipullot ja purkit Ruskeat lasipullot ja -purkit hehkuvat valoa vasten katsottuna oranssin värisinä. 1890-luvulla niitä valmisti Suomessa Iittalan lasitehdas. Lipastoa, jossa on paljon laatikoita, kutsutaan yleisesti apteekkarin lipastoksi. Sanonta: Kuin apteekin hyllyltä. (Jokin asia tulee nopeasti) Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Linimentit Erilaisilla linimenteillä on ollut aina erityinen asema suomalaisessa lääkityksessä. Niitä käytettiin ulkoisesti erilaisiin särkyihin 40-luvulta eteenpäin. Osa oli tilaustuotteita ja osa valmistettiin apteekeissa. Linimenteillä oli vaikka minkälaisia nimiä. Niitä olivat Viisaan muijan linimentti (kuvassa takana vasemmalla), Viisaan ukon voide, Kyrön äijän voide ja Ojan isännän linimentti. Linimenteissä oli usein mukana kapsaisiinitinktuuraa, jota uutettiin chilistä. Se vaikutti hermopäätteisiin ja sai linimentin tuntumaan polttavalta tai kihelmöivältä. Tunnetuimpia linimenttejä oli Sloan’in linimentti. Sitä mainostettiin näin: ”Vaivaako teitä reumatismi? Lopettakaa tuskanne heti. Sloan’in Linimenttiä käytetään kaikkialla maailmassa Lihas- ja Hermokipua, Reumatismia, Ischiasta, Lannekipua, venähdyksiä ja Kolauksia vastaan.” Ote Hota-linimentin reklaamista: ”Iskiakseen HOTA-linimenttiä” ”Heittelehdittekö unettomana vuoteessanne vuoteellanne, kun jalkanne särkee kuin tulessa? Pääsette tuskasta, kun ryhdytte HOTA-hoitoon. HOTA-linimentti vilkastuttaa verenkiertoa ja poistaa ruumiista pahan veren aiheuttajat.” Hota-linimenttiä tunnetumpi oli Hota-pulveri. Saatavilla on edelleen Ojan isännän muistolinimenttiä, joka tuoksuu voimakkaalta vanhan ajan linimenttien tapaan. Muistolinimentti on päivitetty versio tunnetun kansanparantajan, Ikaalisten Iso-Röyhiön kylässä asuneen Juho Yli-Ojan kehittämästä linimentistä. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Lääkehiili Lääkehiilitabletteja on myyty monenlaisissa pakkauksissa. Nämä pakkaukset ovat 30–40-luvulta. Lääkehiiltä suositeltiin ripuliin, puhkuun eli kaasuvaivoihin ja myrkytyksiin. Lääkehiili oli ratkaisevasti hygieenisempää kuin edeltäjänsä. Vielä runsaat sata vuotta aiemmin lääkkeisiin käytettiin savupiippuun muodostunutta 'korsteenin nokea'. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Löysän vatsan hoito Tannopon oli Lääketehdas Orionin tunnettu ripulilääke 50–80-luvuilla. Tannopon T -lasipullon takana näkyy paperinen käyttöohje, signatuuri. Niitä käytettiin Suomessa vuoteen 1973. Jokaisen apteekin signatuuri oli yksilöllinen, eräänlainen oma mainos. Kasku Lääkärin sanelusta: - Vaimon oksentelu hävisi iltapäivällä, samoin mies. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Matkapahoinvointi Toisen maailmansodan jälkeen linja-autoliikenne elpyi ja yksityisautojen määrä lisääntyi vähitellen. Mäkisillä ja mutkaisilla teillä asianmukaisia lääkkeitä tarvittiin. Matkapahoinvointilääkkeet otettiin ennen matkalle lähtöä ja usein niiden haittavaikutuksena oli ajokyvyn heikkeneminen. Matka- ja Auto-lääkkeet ovat 40–50-luvun vaihteesta. Silloin suosittiin suomenkielisiä nimiä, jotka kertoivat lääkkeen käyttötarkoituksen. Tästä esimerkki on myös kipulääke Kivuton. Travel-lääke on 60-luvulta. Kasku Lääkärin sanelusta: - Potilas muuttanut Vaasasta Turkuun. Muuten terve. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Neogel-mainos Liikahappoisuuteen Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Pektylin-mainos Mainoksen tunnus AV tulee sanoista Apteekkivalmiste. Näitä valmisteita syntyi apteekkien ja lääketeollisuuden yhteistyö- ja kehityshankkeen tuloksena. Valmisteen resepti suunniteltiin usein yhteisvoimin ja apteekit tekivät sekoituksia itse reseptien perusteella. Lääketehtaita olivat esimerkiksi Rohto Tammisaaressa ja Star Tampereella. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Tauti ja rohto - hyvät kysymykset ja vielä paremmat vastaukset keskustelun pohjaksi tai mukavaa yhdessäoloon. Sanasto kortteihin. Sairaalassa Jo pihalta lyhdyn valo on sammunut kokonaan. Ei pimeämpää yötä voi olla päällä maan. Minun seinäni takana yskii kuoleva ihminen. Minä en ole kuollut vielä, minä elän ja vapisen. - Saima Harmaja 1931 (Saima Harmaja kuoli vähän ennen 24-vuotissyntymäpäiväänsä 1937) Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Piristeet Nämä kofeiinitabletit ovat 50-luvulta. Silloin kofeiinitabletteja pakattiin usein pahvipakkauksiin. Monesta asiasta oli sotien jälkeen puutetta. Myös lääkepakkauksissa käytettiin sitä materiaalia, joka oli saatavana. Lähes kaikki särky- ja flunssalääkkeet sisälsivät kofeiinia. Kofeiinilla on piristävä vaikutus, mutta yliannos aiheuttaa päänsärkyä. Kofeiinitabletteja myydään edelleen, varsinkin opiskelijoille. Kahvi – eli sen sisältämä kofeiini – parantaa työmuistia ja tarkkaavaisuutta, mutta teho on lyhytaikainen. Sokeri taas heikentää ikääntyneen muistia. Yleinen rauhoittava lääke oli valeriaana eli rohtovirmajuuri. Valeriaanatinktuura oli vahvasti vaikuttava reseptilääke. Valeriaanaa myydään edelleen. Unilääkkeenä käytettiin esimerkiksi bromisuoloja ja meprobamaattia. Unilääkkeiden kauppanimiä olivat Valamin ja Valural. Niitä myytiin 3 tabletin pakkauksissa, koska jotkut käyttivät niitä liikaa. Nykyiset unilääkkeet ovat aivan muita aineita. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: SPR:n ensiapulaukku Vasemmalla olevat pullot sisältävät boorihappoa ja lysolia. Molempia käytettiin desinfioimiseen. Boorihappoa käytetään edelleen esimerkiksi silmien ja korvien tulehduksien hoitoon. Lysoli oli ensisijaisesti pintojen ja esineiden puhdistusaine. Sairaaloiden ominaishaju oli Lysolin haju aina 1950-luvulle saakka. Desinfiointiaineita oli erittäin paljon. Jodisprii eli joditinktuura oli hyvin yleinen ihon desinfektioaine aina 1960-luvulle saakka. Se värjäsi ihon ruskeaksi ja saattoi aiheuttaa yliherkkyysoireita. Keskellä edessä olevan kirjan nimi on ”ENSI APU – Onnettomuuden kohtauksissa ja tappelutantereella. Lyhyt ohjaus armeliaisuusosastoja ja Parannusjoukkoja varten”. Oikealla takana oleva sideharso on ommeltu puuvillakankaan sisälle. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Suunhoito Hammaspulveri – Tandpulver on vanhempi tuote, muut ovat 70-luvulta. Hammaspulveri sisälsi usein liitujauhetta. Tavallista oli myös jauhettu seepiankuori. Valkoista seepiankuorta kerättiin rannoilta ja kuoret olivat peräisin kaskelottien päästä. Bocosept-annosjauheella ja Ascoxal T -purutableteilla puhdistettiin suu. Annosjauhe sekoitettiin pieneen määrään vettä ja purskuteltiin. Purutabletit pureskeltiin hyvin ja syljettiin pois. Dr. Wernet’s Powder ja Super Wernet ovat jauheita, joilla hammasproteesi kiinnitettiin. Appelsiininkukkaöljyä käytetään vartaloöljynä. Macassar-öljyä käytettiin ”vahvistamaan ja edistämään hiusten kasvua”. Apteekkien myymiksi kauneudenhoitotuotteiksi voi myös luokitella kasvojen ihon vaalentamiseen käytetyn valkaisuveden, ruusuveden, auringonkukkaveden ja viiksivahan. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Särkylääkkeitä Kuvassa on tablettimuotoisia särkylääkkeitä. Aikaisemmin apteekkareita kutsuttiinkin pillerinpyörittäjiksi . 30-luvulla keksittiin tablettikone, joka puristi yhden tabletin kerrallaan. Se oli silloin merkittävä askel lääkevalmistuksessa. Nämä särkylääkepakkaukset ovat 70-luvulta. Jo Hippokrates totesi pajun alentavan kuumetta, mutta vasta 1897 siitä kehitettiin tehokas lääke Aspirin. Seliran ja Iskial sisältävät myös aspiriinia. Sananlasku* Aika parantaa haavat. * Pillerinpyörittäjäksi kutsutaan myös erästä kovakuoriaislajia, joka pyörittää lehmänlannasta palleroita. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kasku Heikki valitti lääkärille, että hänen toista jalkaansa särkee ihan mahdottomasti. - Ei sille valitettavasti voi mitään. Se johtuu korkeasta iästä, vastasi lääkäri. - Ei voi olla mahdollista. Tämä toinen jalka on ihan saman ikäinen, vastasi Heikki. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Tippapullot Tippapullon mekanismi oli kekseliäs, toimiva ja kaunis. Pullossa ja korkissa oli kummassakin puoliväliin ulottuva ura. Kun urat olivat samalla kohdalla, tippa tippui pullon nokasta. Kun urat eivät olleet samalla kohdalla, täsmällisesti hiottu lasi teki pullosta tiiviin. Moni nestemäinen lääkevalmiste oli vaikea annostella, koska pipettejä ei ollut. Tippapullosta tiputettaessa tipat olivat hyvin samankokoisia, joten voimakkaasti vaikuttavien lääkkeiden annostelu oli turvallista ja helppoa. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Ummetuksen hoito Laksa-suklaa oli tehokas ulostuslääke 60-luvulta. Suklaa oli houkuttelevina paloina tinapaperiin käärittynä. Dulcolax ja Metamucil tulivat myöhemmin. Metamucil on nestettä sitova psylliumin ja dextroosin seos. Vastaavia tuotteita on edelleen markkinoilla. Psylliumia eli ratamonsiemenkuitua käytetään nykyään myös leivonnassa. Stressi, tietyt lääkeaineet ja sairaudet sekä liiallinen istuminen hidastavat suolen toimintaa. Ummetusta voi ehkäistä liikkumalla säännöllisesti ja käyttämällä runsaasti kuitupitoisia kasviksia. Nestettä pitää juoda vähintään kaksi litraa joka päivä. Samalla kannattaa välttää ummetusta aiheuttavia ruoka-aineita kuten banaani ja juustot. Lääkärin neuvoja ummetuksen hoitoon on Duodecimin Terveyskirjastossa. Lakritsi, luumut, viikunat ja ksylitoli ovat laksatiiveja. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Vatsavaivat Alka-Seltzer-poretabletti oli suosittu tuote. Sitä käytettiin närästykseen, happovaivoihin ja se oli särkylääkkeenä vatsalle hellävaraisempi kuin aspiriini. Leiras teki myös 1950-luvulla Antihappo-nimistä närästyslääkettä. Se oli kuin toffee-karamelli, joka sisälsi happoa neutraloivia suoloja. Lubric oli ummetuslääke. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kasku Heikki tuli apteekin ovesta ulos juuri, kun hänen ystävänsä Antti osui kohdalle: - Oletko sairas? kysyi Antti myötätuntoisesti. - En. Miten niin? - No, tulit just apteekista. - Olen minä käynyt hautausmaallakin ja edelleen olen elossa, vastasi Heikki. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Vitamiinit Lasipullossa olevat E-vitamiinitipat ovat vanhempia, muut vitamiinit ovat 60–70 luvuilta. Usein C-vitamiinia eli askorbiinihappoa tilattiin 1000 kappaleen laatikoissa ja se pakattiin tölkkeihin apteekeissa (kuvassa takana keskellä). Esol-pakkauksessa on E-vitamiinihelmiä ja Aesol-pakkauksessa A-vitamiinihelmiä. Tunnettuja helmivitamiineja ovat myös Vitol ja Devisol. Hellaksen Jekovit-suklaa oli valkoinen ja makea D-vitamiinivalmiste. RaMaVit tulee sanoista rautaa, maksaa ja vitamiineja. D-vitamiini ehkäisi riisitautia ja sitä annettiin yleisesti lapsille. A-vitamiinin nimi tulee siitä, että vitamiinien nimeäminen 1910-luvulla aloitettiin aakkosten ensimmäisestä kirjaimesta. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Voiteita eli salvoja Voiteet ovat vanhimpia lääkemuotoja, ja niistä käytettiin ennen sanaa salva. Hyvin varhain ymmärrettiin käyttää voiteita paitsi ihon vaivojen hoitoon, myös lääkeaineiden välittäjänä ihon kautta. Vielä 30-luvulla apteekit satsasivat omien näyttävien pakkausten suunnitteluun. Apteekit valmistivat voiteita itse ja ne pakattiin myyntiin peltirasioihin. Melkein jokainen apteekki teetti rasiat omalla tunnusmerkillä. Esimerkiksi sinkkisalvaa käytetään edelleen rauhoittamaan ärtynyttä ihoa. Vaseliinilla suojataan ärtynyttä tai lievästi vahingoittunutta ihoa. Boorisalva on antiseptinen salva, joka estää haavoja tulehtumasta. Kasku Veteraanin jalkaa särki kovasti ja hän meni lääkäriin. Lääkäri tutki perusteellisesti, muttei löytänyt särylle syytä. Hän totesi vastaanottoavustajalleen: - Kyllä meidän pitää lähettää tämä jalka erikoislääkärille. - Kai minä pääsen mukaan? kysyi veteraani. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 2. Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
		Apteekki: Yskä ja käheys Emser-suola on 40-luvulta, mutta sitä myydään edelleen. Se on tehokas aine, jos ääni häviää. Emser-suola liotettiin maitoon tai veteen. Sen maku oli aivan järkyttävä ja se oli tarkoitus purskuttelun jälkeen sylkeä pois. Monet luulivat, että se oli tarkoitus niellä. Kloropekt-pastillit ja purukumi desinfioivat, lievittivät yskää ja kurkkukipua sekä raikastivat hengityksen. Niissä oli klorofylliä eli lehtivihreää. Klorofylliä käytettiin pahan hajun poistamiseen myös pesuaineissa. Maun pastilleihin antoi mentoli ja eukalyptus. Strepsils-tabletteja saa nykyäänkin. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo