Kuvalista

Kuvassa on Koposen lapamatolääke.
Lapamatolääkkeitä tuli 1900-luvun alkupuolella.
Suomen ensimmäisen lääketehtaan perusti apteekkari Albin Koponen Nurmijärvelle vuonna 1899.
Koposen tunnetuin valmiste oli kotimaisesta alvejuuresta valmistettu Filicin-matolääke.

Lapamadon eli leveän heisimadon sai raa´asta kalasta.
Se oli suomalaisten kansantauti vielä 1960-luvulla.
SPR:n piiriterveyssisar Alli Vaittinen (Mato-Alli) aloitti 1953
ratkaisevan kampanjan lapamadon häätämiseksi.

1900-luvulla mainostettiin lapamatoja sisältäviä kapseleita laihdutuslääkkeeksi:
”Kiusaavatko liikakilot? Jaa ateriasi lapamadon kanssa!”

Kihomatolääke Pyrvin ja Kyypakkaus ovat 50-luvulta.

Hyttysvoidetta ja Salubrin-liuosta käytettiin ulkoisesti hyönteisten puremiin.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 3.

Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki

Kuva © Kirsi Alastalo

Kuvassa on erilaisia flunssa- ja yskänlääkkeitä 70-luvulta.
Pectoral Novum on yrttipohjainen yskänlääke.
Se valmistettiin ja pullotettiin apteekissa.
Lääke nautittiin kuumaan veteen sekoitettuna.

Fortal C-200 -tablettien nimi hämäsi.
Ihmiset luulivat sitä vitamiinivalmisteeksi,
vaikka se sisälsi myös lääkeaineita ja kofeiinia.

Loru
Lapsi on pipi ja vuoteessa makaa.
Siitä ei nouse kun aikain takaa.
Otahan lapseni, lääkettä nauti,
kohta on poissa pipi ja tauti.

Kasku
Lääkäri kehotti potilasta:
- Yskäiskää!
Potilas yskäisi.
- Vähän kovempaa, vaati lääkäri.
Potilas yskäisi kovempaa.
- Kuinka kauan teillä on ollut näin paha yskä, kysyi lääkäri.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. 

Kuva © Kirsi Alastalo​

Kanvertti eli kamferi oli varsinainen yleislääke.
Sitä sai vaikka millaisessa muodossa: kamferina, kamferispriinä, kamferitippoina, voiteina ja tabletteina.
Luonnonkamferia saadaan tislaamalla kamferipuun lastuista, synteettistä kamferia tislataan tärpättiöljystä.
Kamferipuu kasvaa Aasiassa, varsinkin Borneossa ja Taiwanissa. Kamferia käytetään edelleen.

Kamferitabletit sisälsivät lääkekamferia ja ne oli päällystetty sokerilla.
Tipat nautittiin sisäisesti, sprii ulkoisesti.
Kamferitipoilla kostutettu pumpulituppo toimi ensiapuna myös korvasärkyyn.
Kamferitippojen resepti on yksi osa kamferia, kolme osaa eetteriä ja kuusi osaa spriitä.

Yleisimmin kamferia käytettiin sydänlääkkeenä, pyörrytykseen ja heikotukseen.
Sisäisesti kamferitipat virkistävät sydämen toimintaa ja ehkäisevät alhaisen verenpaineen oireita.
Ulkoisesti sitä käytetään lihaskipuihin, lihasten lämmittämiseen ja rentouttamiseen.
Kamferia käytetään myös avaamaan hengitysteitä höyryhengitysvalmisteissa ja nuhasumutteissa.

Tipat sekoitettiin usein pieneen määrään vettä ja juotiin.
Lapsille tippoja annettiin sokeripalaan tiputettuna.
Kamferitippojen lisäksi tavallisia tippoja olivat Inosemzeffin tipat, Thielemannin tipat
ja Törnrothin vatsantipat. Punaisia tippoja eli Mixtuura simplexiä otettiin flunssaoireisiin.

Hoffmannin tipoissa oli yksi osa eetteriä ja kolme osaa spriitä ja sekin oli yleislääke kaikkiin vaivoihin.

Kamferisprii-pullossa on pullohattu eli tektuuri.
Se ja tarkkojen sääntöjen mukaan solmittu solmu antoivat lääkepullolle juhlallisen ulkonäön Pullohattu myös suojasi pulloa ja piti korkin paikallaan.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 1.

Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki

Kuva © Kirsi Alastalo

Ruskeat lasipullot ja -purkit hehkuvat valoa vasten katsottuna oranssin värisinä.
1890-luvulla niitä valmisti Suomessa Iittalan lasitehdas.

Lipastoa, jossa on paljon laatikoita, kutsutaan yleisesti apteekkarin lipastoksi.

Sanonta: Kuin apteekin hyllyltä. (Jokin asia tulee nopeasti)

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.  

Kuva © Kirsi Alastalo

Lääkehiilitabletteja on myyty monenlaisissa pakkauksissa.
Nämä pakkaukset ovat 30–40-luvulta.
Lääkehiiltä suositeltiin ripuliin, puhkuun eli kaasuvaivoihin ja myrkytyksiin.

Lääkehiili oli ratkaisevasti hygieenisempää kuin edeltäjänsä.
Vielä runsaat sata vuotta aiemmin lääkkeisiin käytettiin
savupiippuun muodostunutta 'korsteenin nokea'.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Toisen maailmansodan jälkeen linja-autoliikenne elpyi
ja yksityisautojen määrä lisääntyi vähitellen.
Mäkisillä ja mutkaisilla teillä asianmukaisia lääkkeitä tarvittiin.

Matkapahoinvointilääkkeet otettiin ennen matkalle lähtöä
ja usein niiden haittavaikutuksena oli ajokyvyn heikkeneminen.

Matka- ja Auto-lääkkeet ovat 40–50-luvun vaihteesta.
Silloin suosittiin suomenkielisiä nimiä,
jotka kertoivat lääkkeen käyttötarkoituksen.
Tästä esimerkki on myös kipulääke Kivuton.
Travel-lääke on 60-luvulta.

Kasku
Lääkärin sanelusta:
- Potilas muuttanut Vaasasta Turkuun. Muuten terve.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Mainoksen tunnus AV tulee sanoista Apteekkivalmiste.
Näitä valmisteita syntyi apteekkien ja lääketeollisuuden yhteistyö- ja kehityshankkeen tuloksena.
Valmisteen resepti suunniteltiin usein yhteisvoimin ja apteekit tekivät sekoituksia itse reseptien perusteella.

Lääketehtaita olivat esimerkiksi Rohto Tammisaaressa ja Star Tampereella.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. 

Tauti ja rohto - hyvät kysymykset ja vielä paremmat vastaukset keskustelun pohjaksi tai mukavaa yhdessäoloon.
Sanasto kortteihin.

Sairaalassa

Jo pihalta lyhdyn valo
on sammunut kokonaan.
Ei pimeämpää yötä
voi olla päällä maan.

Minun seinäni takana yskii
kuoleva ihminen.
Minä en ole kuollut vielä,
minä elän ja vapisen.

- Saima Harmaja 1931

(Saima Harmaja kuoli vähän ennen 24-vuotissyntymäpäiväänsä 1937)

Kuva © Kirsi Alastalo

Vasemmalla olevat pullot sisältävät boorihappoa ja lysolia.
Molempia käytettiin desinfioimiseen.

Boorihappoa käytetään edelleen esimerkiksi silmien ja korvien tulehduksien hoitoon.
Lysoli oli ensisijaisesti pintojen ja esineiden puhdistusaine.
Sairaaloiden ominaishaju oli Lysolin haju aina 1950-luvulle saakka.

Desinfiointiaineita oli erittäin paljon.
Jodisprii eli joditinktuura oli hyvin yleinen ihon desinfektioaine aina 1960-luvulle saakka.
Se värjäsi ihon ruskeaksi ja saattoi aiheuttaa yliherkkyysoireita.

Keskellä edessä olevan kirjan nimi on ”ENSI APU – Onnettomuuden kohtauksissa ja tappelutantereella.
Lyhyt ohjaus armeliaisuusosastoja ja Parannusjoukkoja varten”.

Oikealla takana oleva sideharso on ommeltu puuvillakankaan sisälle.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

Kuvassa on tablettimuotoisia särkylääkkeitä.
Aikaisemmin apteekkareita kutsuttiinkin pillerinpyörittäjiksi *.
30-luvulla keksittiin tablettikone, joka puristi yhden tabletin kerrallaan.
Se oli silloin merkittävä askel lääkevalmistuksessa.
Nämä särkylääkepakkaukset ovat 70-luvulta.

Jo Hippokrates totesi pajun alentavan kuumetta,
mutta vasta 1897 siitä kehitettiin tehokas lääke Aspirin.
Seliran ja Iskial sisältävät myös aspiriinia.

Sananlasku
Aika parantaa haavat.

* Pillerinpyörittäjäksi kutsutaan myös erästä kovakuoriaislajia,
joka pyörittää lehmänlannasta palleroita.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kasku
Heikki valitti lääkärille, että hänen toista jalkaansa särkee ihan mahdottomasti.
- Ei sille valitettavasti voi mitään. Se johtuu korkeasta iästä, vastasi lääkäri.
- Ei voi olla mahdollista. Tämä toinen jalka on ihan saman ikäinen, vastasi Heikki.

Kuva © Kirsi Alastalo

Laksa-suklaa oli tehokas ulostuslääke 60-luvulta.
Suklaa oli houkuttelevina paloina tinapaperiin käärittynä.
Dulcolax ja Metamucil tulivat myöhemmin.
Metamucil on nestettä sitova psylliumin ja dextroosin seos.
Vastaavia tuotteita on edelleen markkinoilla.

Psylliumia eli ratamonsiemenkuitua käytetään nykyään myös leivonnassa.

Stressi, tietyt lääkeaineet ja sairaudet sekä liiallinen istuminen hidastavat suolen toimintaa.
Ummetusta voi ehkäistä liikkumalla säännöllisesti ja käyttämällä runsaasti kuitupitoisia kasviksia.
Nestettä pitää juoda vähintään kaksi litraa joka päivä.
Samalla kannattaa välttää ummetusta aiheuttavia ruoka-aineita kuten banaani ja juustot.
Lääkärin neuvoja ummetuksen hoitoon on Duodecimin Terveyskirjastossa.

Lakritsi, luumut, viikunat ja ksylitoli ovat laksatiiveja.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. 

Kuva © Kirsi Alastalo

Lasipullossa olevat E-vitamiinitipat ovat vanhempia, muut vitamiinit ovat 60–70 luvuilta.

Usein C-vitamiinia eli askorbiinihappoa tilattiin 1000 kappaleen laatikoissa
ja se pakattiin tölkkeihin apteekeissa (kuvassa takana keskellä).

Esol-pakkauksessa on E-vitamiinihelmiä ja Aesol-pakkauksessa A-vitamiinihelmiä.
Tunnettuja helmivitamiineja ovat myös Vitol ja Devisol.
Hellaksen Jekovit-suklaa oli valkoinen ja makea D-vitamiinivalmiste.
RaMaVit tulee sanoista rautaa, maksaa ja vitamiineja.

D-vitamiini ehkäisi riisitautia ja sitä annettiin yleisesti lapsille.
A-vitamiinin nimi tulee siitä, että vitamiinien nimeäminen 1910-luvulla
aloitettiin aakkosten ensimmäisestä kirjaimesta.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo