Kuvalista
![]() |
![]() |
Apteekin makeiset Apteekeissa myytiin makeisia. Kuvassa on Apteekin salmiakkia ja Merimiesmälliä. Salmiakki eli ammoniumkloridi on valkoinen ammoniakin suola. Salmiakkia on myyty apteekeissa jauheena, pastilleina ja nestemäisissä yskänlääkesekoituksissa. Salmiakkimikstuura oli erityisen suosittu yskänlääke 50-luvulle saakka. Apteekin salmiakin muoto on klassinen vinoneliö, jota nykyään kutsutaan salmiakkikuvioksi. Lahtelainen perheyritys valmistaa edelleen apteekin salmiakkia liikesalaisuutena vaalitulla reseptillä, jossa on ammoniumkloridia niin paljon kuin laki sallii. Lääkehiili värjää apteekin salmiakin mustaksi. Merimiesmälli on puhdasta 100 % lakritsiuutetta. Lakritsiuutetta saadaan lakritsipensaan puumaisista ja monihaaraisista juurista. Samaa ainetta lisättiin yskänlääkkeisiin. Lakritsi on edelleen tehokas aine moneen vaivaan. Se estää tulehduksia, lievittää ylähengitysteiden ja ruoansulatuksen vaivoja sekä helpottaa liman irtoamista. Tosin se nostaa myös verenpainetta. Muita apteekin myymiä makeisia olivat rintasokeri ja salmiakkijauho. Rintasokeri oli ruskehtava ja kirkas sokerikide, joka maistui hieman palaneelta. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Annosjauheita ja pulveria Annosjauheiden suosio oli suomalainen ilmiö. Niitä käytettiin melkein joka vaivaan ja usein vähän liikaakin. Muissa pohjoismaissa niitä käytettiin vähemmän. Usein sanottiin: ”Mitä pahemmalta maistuu, sen tehokkaampaa” Näitä käsin pakattuja pulvereita esiintyi vielä 1970-luvulla. Pulverimassa sekoitettiin yleensä morttelissa huhmareella. Sen jälkeen se punnittiin vaa’alla tai annosteltiin pulverilusikalla pergamiinista taiteltuun kuoreen. Tavallisimmin pulvereilla hoidettiin yskää, flunssaa, särkyä, kuumetta ja vastavaivoja. Erittäin vahva särkypulveri oli nimensä mukaisesti erittäin vahva, varsinainen särkypulvereiden dynamiitti. Hota-pulveri tuli markkinoille 1929. Hota-pulveripakkauksen nimi ja intiaanin kuva tulivat Hota-kukasta. Hota oli Etelä-Amerikan intiaanien pyhä kukka. Siitä saatiin guarana-tahnaa, jonka kuivauute oli kuin kofeiinia, mutta tehokkaampaa. Sotien aikana ei tätä saatu, joten jauhe korvattiin kofeiinilla ja kolapensaan siemenistä saadulla kuivauutteella. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Eläinten aiheuttamat vaivat Kuvassa on Koposen lapamatolääke. Lapamadon eli leveän heisimadon sai raa´asta kalasta. 1900-luvulla mainostettiin lapamatoja sisältäviä kapseleita laihdutuslääkkeeksi: Kihomatolääke Pyrvin ja Kyypakkaus ovat 50-luvulta. Hyttysvoidetta ja Salubrin-liuosta käytettiin ulkoisesti hyönteisten puremiin. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Flunssa ja yskä Kuvassa on erilaisia flunssa- ja yskänlääkkeitä 70-luvulta. Pectoral Novum on yrttipohjainen yskänlääke. Se valmistettiin ja pullotettiin apteekissa. Lääke nautittiin kuumaan veteen sekoitettuna. Fortal C-200 -tablettien nimi hämäsi. Ihmiset luulivat sitä vitamiinivalmisteeksi, vaikka se sisälsi myös lääkeaineita ja kofeiinia. Loru Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Flunssa ja yskä Kuvassa on flunssa- ja yskänlääkkeitä enimmäkseen 60–70-luvuilta. Vilustop ja Lentsu olivat tabletteja, samoin Rinasin ja Codesan. Kasku Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Kalanmaksaöljy Norjalainen liikemies Peter J. Möller perusti yrityksensä vuonna 1854. Kalanmaksaöljy oli sen ensimmäinen ja tunnetuin tuote. Suomessa sitä on myyty vuodesta 1928. Toisen maailmansodan jälkeen kalanmaksaöljy oli tärkeä ravintolisä, koska monipuolisesta ruoasta oli pula. Suomessa kalanmaksaöljyä annettiin kouluruokailun yhteydessä. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Kamferi Kanvertti eli kamferi oli varsinainen yleislääke. Kamferitabletit sisälsivät lääkekamferia ja ne oli päällystetty sokerilla. Yleisimmin kamferia käytettiin sydänlääkkeenä, pyörrytykseen ja heikotukseen. Tipat sekoitettiin usein pieneen määrään vettä ja juotiin. Hoffmannin tipoissa oli yksi osa eetteriä ja kolme osaa spriitä ja sekin oli yleislääke kaikkiin vaivoihin. Kamferisprii-pullossa on pullohattu eli tektuuri. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Kauneudenhoito Böömiläisessä kristallipullossa on ollut belladonnaa. Belladonnaa käytettiin ennen kosmeettisissa tarkoituksissa laajentamaan silmäterää. Kasvista saadaan ainetta nimeltä atropiini. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kasku Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Lasipullot ja purkit Ruskeat lasipullot ja -purkit hehkuvat valoa vasten katsottuna oranssin värisinä. 1890-luvulla niitä valmisti Suomessa Iittalan lasitehdas. Lipastoa, jossa on paljon laatikoita, kutsutaan yleisesti apteekkarin lipastoksi. Sanonta: Kuin apteekin hyllyltä. (Jokin asia tulee nopeasti) Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Linimentit Erilaisilla linimenteillä on ollut aina erityinen asema suomalaisessa lääkityksessä. Niitä käytettiin ulkoisesti erilaisiin särkyihin 40-luvulta eteenpäin. Osa oli tilaustuotteita ja osa valmistettiin apteekeissa. Linimenteillä oli vaikka minkälaisia nimiä. Niitä olivat Viisaan muijan linimentti (kuvassa takana vasemmalla), Viisaan ukon voide, Kyrön äijän voide ja Ojan isännän linimentti. Linimenteissä oli usein mukana kapsaisiinitinktuuraa, jota uutettiin chilistä. Se vaikutti hermopäätteisiin ja sai linimentin tuntumaan polttavalta tai kihelmöivältä. Tunnetuimpia linimenttejä oli Sloan’in linimentti. Sitä mainostettiin näin: ”Vaivaako teitä reumatismi? Sloan’in Linimenttiä käytetään kaikkialla maailmassa Lihas- ja Hermokipua, Reumatismia, Ischiasta, Lannekipua, venähdyksiä ja Kolauksia vastaan.” Ote Hota-linimentin reklaamista: ”Iskiakseen HOTA-linimenttiä” ”Heittelehdittekö unettomana vuoteessanne vuoteellanne, kun jalkanne särkee kuin tulessa? Pääsette tuskasta, kun ryhdytte HOTA-hoitoon. HOTA-linimentti vilkastuttaa verenkiertoa ja poistaa ruumiista pahan veren aiheuttajat.” Hota-linimenttiä tunnetumpi oli Hota-pulveri. Saatavilla on edelleen Ojan isännän muistolinimenttiä, joka tuoksuu voimakkaalta vanhan ajan linimenttien tapaan. Muistolinimentti on päivitetty versio tunnetun kansanparantajan, Ikaalisten Iso-Röyhiön kylässä asuneen Juho Yli-Ojan kehittämästä linimentistä. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Lääkehiili Lääkehiilitabletteja on myyty monenlaisissa pakkauksissa. Nämä pakkaukset ovat 30–40-luvulta. Lääkehiiltä suositeltiin ripuliin, puhkuun eli kaasuvaivoihin ja myrkytyksiin. Lääkehiili oli ratkaisevasti hygieenisempää kuin lääkkeisiin vielä runsaat sata vuotta aiemmin käytetty savupiippuun muodostunut 'korsteenin noki'. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Löysän vatsan hoito Tannopon oli Lääketehdas Orionin tunnettu ripulilääke 50–80-luvuilla. Tannopon T -lasipullon takana näkyy paperinen käyttöohje, signatuuri. Kasku Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Matkapahoinvointi Toisen maailmansodan jälkeen linja-autoliikenne elpyi Matkapahoinvointilääkkeet otettiin ennen matkalle lähtöä Matka- ja Auto-lääkkeet ovat 40–50-luvun vaihteesta. Kasku Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Neogel-mainos Liikahappoisuuteen Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Pektylin-mainos Mainoksen tunnus AV tulee sanoista Apteekkivalmiste. Lääketehtaita olivat esimerkiksi Rohto Tammisaaressa ja Star Tampereella. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Tauti ja rohto - hyvät kysymykset ja vielä paremmat vastaukset keskustelun pohjaksi tai mukavaa yhdessäoloon. Sanasto kortteihin.
Sairaalassa Jo pihalta lyhdyn valo Minun seinäni takana yskii - Saima Harmaja 1931 Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Piristeet Nämä kofeiinitabletit ovat 50-luvulta. Silloin kofeiinitabletteja pakattiin usein pahvipakkauksiin. Monesta asiasta oli sotien jälkeen puutetta ja myös lääkepakkauksissa käytettiin sitä materiaalia, joka oli saatavana. Lähes kaikki särky- ja flunssalääkkeet sisälsivät kofeiinia. Kofeiinilla on piristävä vaikutus, mutta yliannos aiheuttaa päänsärkyä. Kofeiinitabletteja myydään edelleen, varsinkin opiskelijoille. Kahvi – eli sen sisältämä kofeiini – parantaa työmuistia ja tarkkaavaisuutta, mutta teho on lyhytaikainen. Sokeri taas heikentää ikääntyneen muistia. Yleinen rauhoittava lääke oli valeriaana eli rohtovirmajuuri. Valeriaanatinktuura oli vahvasti vaikuttava reseptilääke. Valeriaanaa myydään edelleen. Unilääkkeenä käytettiin esimerkiksi bromisuoloja ja meprobamaattia. Unilääkkeiden kauppanimiä olivat Valamin ja Valural. Niitä myytiin 3 tabletin pakkauksissa, koska jotkut käyttivät niitä liikaa. Nykyiset unilääkkeet ovat aivan muita aineita. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: SPR:n ensiapulaukku Vasemmalla olevat pullot sisältävät boorihappoa ja lysolia. Molempia käytettiin desinfioimiseen. Boorihappoa käytetään edelleen esimerkiksi silmien ja korvien tulehduksien hoitoon. Lysoli oli ensisijaisesti pintojen ja esineiden puhdistusaine. Sairaaloiden ominaishaju oli Lysolin haju aina 1950-luvulle saakka. Desinfiointiaineita oli erittäin paljon. Jodisprii eli joditinktuura oli hyvin yleinen ihon desinfektioaine aina 1960-luvulle saakka. Se värjäsi ihon ruskeaksi ja saattoi aiheuttaa yliherkkyysoireita. Keskellä edessä olevan kirjan nimi on ”ENSI APU – Onnettomuuden kohtauksissa ja tappelutantereella. Lyhyt ohjaus armeliaisuusosastoja ja Parannusjoukkoja varten”. Oikealla takana oleva sideharso on ommeltu puuvillakankaan sisälle. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Suunhoito Hammaspulveri – Tandpulver on vanhempi tuote, muut ovat 70-luvulta. Bocosept-annosjauheella ja Ascoxal T -purutableteilla puhdistettiin suu. Dr. Wernet’s Powder ja Super Wernet ovat jauheita, Appelsiininkukkaöljyä käytetään vartaloöljynä. Apteekkien myymiksi kauneudenhoitotuotteiksi voi myös luokitella Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Särkylääkkeitä Kuvassa on tablettimuotoisia särkylääkkeitä. Jo Hippokrates totesi pajun alentavan kuumetta, Sananlasku * Pillerinpyörittäjäksi kutsutaan myös erästä kovakuoriaislajia, Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kasku Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Tippapullot Tippapullon mekanismi oli kekseliäs, toimiva ja kaunis. Moni nestemäinen lääkevalmiste oli vaikea annostella, koska pipettejä ei ollut. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Ummetuksen hoito Laksa-suklaa oli tehokas ulostuslääke 60-luvulta. Psylliumia eli ratamonsiemenkuitua käytetään nykyään myös leivonnassa. Stressi, tietyt lääkeaineet ja sairaudet sekä liiallinen istuminen hidastavat suolen toimintaa. Lakritsi, luumut, viikunat ja ksylitoli ovat laksatiiveja. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Vatsavaivat Alka-Seltzer-poretabletti oli suosittu tuote. Leiras teki myös 1950-luvulla Antihappo-nimistä närästyslääkettä. Lubric oli ummetuslääke. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja
Kasku Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Vitamiinit Lasipullossa olevat E-vitamiinitipat ovat vanhempia, muut vitamiinit ovat 60–70 luvuilta. Usein C-vitamiinia eli askorbiinihappoa tilattiin 1000 kappaleen laatikoissa Esol-pakkauksessa on E-vitamiinihelmiä ja Aesol-pakkauksessa A-vitamiinihelmiä. D-vitamiini ehkäisi riisitautia ja sitä annettiin yleisesti lapsille. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Voiteita eli salvoja Voiteet ovat vanhimpia lääkemuotoja, ja niistä käytettiin ennen sanaa salva. Hyvin varhain ymmärrettiin käyttää voiteita paitsi ihon vaivojen hoitoon, Vielä 30-luvulla apteekit satsasivat omien näyttävien pakkausten suunnitteluun. Apteekit valmistivat voiteita itse ja ne pakattiin myyntiin peltirasioihin. Melkein jokainen apteekki teetti rasiat omalla tunnusmerkillä. Esimerkiksi sinkkisalvaa käytetään edelleen rauhoittamaan ärtynyttä ihoa. Kasku Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki Kuva © Kirsi Alastalo
|
![]() |
![]() |
Apteekki: Yskä ja käheys Emser-suola on 40-luvulta, mutta sitä myydään edelleen. Se on tehokas aine, jos ääni häviää. Emser-suola liotettiin maitoon tai veteen. Sen maku oli aivan järkyttävä ja se oli tarkoitus purskuttelun jälkeen sylkeä pois. Monet luulivat, että se oli tarkoitus niellä. Kloropekt-pastillit ja purukumi desinfioivat, lievittivät yskää ja kurkkukipua sekä raikastivat hengityksen. Niissä oli klorofylliä eli lehtivihreää. Klorofylliä käytettiin pahan hajun poistamiseen myös pesuaineissa. Maun pastilleihin antoi mentoli ja eukalyptus. Strepsils-tabletteja saa nykyäänkin. Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit. Kuva © Kirsi Alastalo
|