Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Sotilas suksilla

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Suksia ja siteitä

Kuvan sukset ja siteet ovat 50-luvulta.
Kaksi ylintä sidettä ovat nimeltään Y-side.
Seuraavana on vaijeriside ja alimmaista kutsutaan rotanloukuksi.

Hiihtäminen oli kansalaistaito, jopa velvollisuus,
ja Suomessa järjestettiin joka vuosi kansanhiihdot.
Latukalenterissa julkaistiin tietoa viitoitetuista laduista, varusteista
sekä suurimpien paikkakuntien latukarttoja.
Kansanhiihtolatu merkittiin kyltein maastoon ja taukopaikoille.
Latujen varrella oli kansanhiihdon suorituskirjoja, joihin hiihdot merkittiin.
Toiminta rahoitettiin myymällä suoritusmerkkejä,
joita ihmiset kiinnittivät anorakkeihinsa.

Ennen varsinaisen suksiteollisuuden alkua oli tyypillistä kysyä,
kenen veistämillä suksilla hiihdät.
Tunnettuja suksenveistäjäsukuja ovat olleet mm. Heikkiset, Laasaset,
Lampiset, Pakkaset, Ritolat, Uusituvat, Väisäset ja Väyryset.
Monet lapset hiihtivät isän veistämillä suksilla.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 44.

 

Suksien voitelutarvikkeita

Kun karvapohjasuksista siirryttiin puusuksiin, alkoi suksivoiteiden käyttö.
Ensin käytettiin pelkkää tervaa, ja sen jälkeen lisättiin luistoa kynttilän tai sillinpään avulla.
Seuraava edistysaskel oli purkkivoiteet,
joita oli erilaisille keleille kuten vesikelille, vitikelille ja keskikelille.

Sälesukset eli liimapuusukset yleistyivät 50-luvun alkupuolella, säännöstelyn loputtua.
Sälesuksiin käytettiin tervaa, jota ei tarvinnut eikä saanut paahtaa.
Tällaista tervaa on kuvassa näkyvä Lyly.

Voidepurkeissa oli usein numero, joka kertoi millaiselle kelille voide sopi.
Kuvassa näkyvä punainen Vauhti-voide numero 4 sopi vesikelille ja Haka-voide pakkaskelille.
Pitovoide levitettiin joko purkin korkilla tai omalla kämmenellä.

Koska suksien voiteleminen oli haasteellista,
kehitettiin pitopohjasuksia, joiden voitelu on yksinkertaisempaa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 47.

 

Suksisauvoja

Hiihtäjät alkoivat käyttää ruokosauvoja 50-luvulla.
Sitä aiemmin käytettiin nuoresta kuusesta tehtyjä näresauvoja tai pyöreitä sauvoja.
Pyöreät sauvat höylättiin rimasta.
Sauvan alapään rengasta kutsutaan nimellä sompa eli kerkkä eli suovero.
Suksisauvoja kutsutaan myös porkka-sanalla.

Vanhojen sauvojen somparengas tehtiin katajasta, ruokosauvojen ruo’osta.
Somparenkaan keskellä oli kaksi nahkahihnaa ristikkäin.
Sompa lähti usein irti, ja monet muistavatkin etsineensä kadonnutta sompaa lumihangesta.

Suksisauvan alapäässä on terävä metallinen piikki,
joka pureutuu jäiseenkin maastoon ja mahdollistaa vauhdin työntämisen.
Toisessa päässä on nahkahihna, joka estää otteen liukumisen liian alas.

Nykyään käytetään kahden mittaisia sauvoja.
Perinteisen tyylin sauvat ovat lyhyempiä ja luistelutyylin sauvat pidempiä.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 46.

 

Suurkisat

Helsingissa järjestettiin vuonna 1956 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton eli SVUL:n suurkisat. Kuvassa kisayleisöä matkalla kilpailupaikoille Stadionin edustalla. Väki on matkalla Suomi-Islanti -jalkapallomaaotteluun.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Suurkisoissa

Helsingissä järjestettiin kesällä 1956 SVUL:n suurkisat.
Sadekuuro pääsi yllättämään kisayleisön.
Poika on löytänyt kisaravintolasta suojaisan ruokailupaikan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_r17_r1_r56-6138_6.tif

 

Tavaraluettelo 29: Anttilan katalogin kansi vuodelta 1974

Kannessa Mona-Lisa Pursiainen ja Lasse Viren.

Kalle Anttila oli ajan hermolla, sillä Rooman Euroopanmestaruuskisoissa Suomi ylsi parhaaseen mitalisaaliseensa sitten 1940-luvun.

Pursiainen voitti hopeaa 4 × 400 metrin viestissä ja pronssia 200 metrin juoksussa (aika 23,17).
Sadalla metrillä hän oli kuudes ajalla 11,42.

Viren oli kaksi vuotta aiemmin voittanut Münchenin olympialaisissa sekä 5 000 metrin että 10 000 metrin juoksut.
Jälkimmäisellä matkalla hän rikkoi 7 vuotta voimassa olleen maailmanennätyksen vaikka kaatui matkalla.

Roomassa Viren juoksi jalkavaivaisena ja sijoittui 10 000 metrillä seitsemänneksi.
5 000 metrillä hän juoksi pronssille.

Montrealin olympialaisissa 1976 Viren teki historiaa uusimalla molemmat pitkien matkojen olympiavoittonsa.

 

Uimaan

Otamus-sillan vieressä Häijäässä (Sastamalan Salmissa) on uimapaikka, jossa voi ottaa "liaanilla" vauhtia ja hypätä veteen korkealta.

Urheilijoita tulossa Helsingin olympialaisiin

Saksan liittotasavallan urheilujoukkue on laskeutunut Helsingin lentoasemalle Seutulaan
Helsingin olympialaisia varten heinäkuussa 1952.

CC BY 4.0 Bonin Volker von, 1952 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionumero N210762, Finna

 

Åke Lindman ja kaksi muuta jalkapalloilijaa

Suomen B-maajoukkue lähdössä Trondheimiin jalkapallon maaotteluun elokuussa 1953.

Lähtijät vasemmalta Mauno Rintanen, Åke Lindman ja Pekka Kupiainen (Helsinki 29.8.1953).

Åke Lindman (1928-2009) oli näyttelijä ja elokuvaohjaaja mutta myös jalkapalloilija.

Lindman näytteli sotamies Lehtoa Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Tuntemattoman sotilas.

Åke Lindman oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Helena Kaja, toinen Anneli Sauli ja kolmas Pirkko Mannola (1968–2009)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-1901_1.tif