Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Apteekki: Vitamiinit Apteekki: Vitamiinit Apteekki: Vitamiinit

Lasipullossa olevat E-vitamiinitipat ovat vanhempia, muut vitamiinit ovat 60–70 luvuilta.

Usein C-vitamiinia eli askorbiinihappoa tilattiin 1000 kappaleen laatikoissa
ja se pakattiin tölkkeihin apteekeissa (kuvassa takana keskellä).

Esol-pakkauksessa on E-vitamiinihelmiä ja Aesol-pakkauksessa A-vitamiinihelmiä.
Tunnettuja helmivitamiineja ovat myös Vitol ja Devisol.
Hellaksen Jekovit-suklaa oli valkoinen ja makea D-vitamiinivalmiste.
RaMaVit tulee sanoista rautaa, maksaa ja vitamiineja.

D-vitamiini ehkäisi riisitautia ja sitä annettiin yleisesti lapsille.
A-vitamiinin nimi tulee siitä, että vitamiinien nimeäminen 1910-luvulla
aloitettiin aakkosten ensimmäisestä kirjaimesta.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Apteekki: Voiteita eli salvoja Apteekki: Voiteita eli salvoja Apteekki: Voiteita eli salvoja

Voiteet ovat vanhimpia lääkemuotoja, ja niistä käytettiin ennen sanaa salva.

Hyvin varhain ymmärrettiin käyttää voiteita paitsi ihon vaivojen hoitoon,
myös lääkeaineiden välittäjänä ihon kautta.

Vielä 30-luvulla apteekit satsasivat omien näyttävien pakkausten suunnitteluun.

Apteekit valmistivat voiteita itse ja ne pakattiin myyntiin peltirasioihin.

Melkein jokainen apteekki teetti rasiat omalla tunnusmerkillä.

Esimerkiksi sinkkisalvaa käytetään edelleen rauhoittamaan ärtynyttä ihoa.
Vaseliinilla suojataan ärtynyttä tai lievästi vahingoittunutta ihoa.
Boorisalva on antiseptinen salva, joka estää haavoja tulehtumasta.

Kasku
Veteraanin jalkaa särki kovasti ja hän meni lääkäriin. Lääkäri tutki perusteellisesti,
muttei löytänyt särylle syytä. Hän totesi vastaanottoavustajalleen:
- Kyllä meidän pitää lähettää tämä jalka erikoislääkärille.
- Kai minä pääsen mukaan? kysyi veteraani.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita
ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 2.

Kuvauspaikka Joutsen apteekki, Helsinki

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Apteekki: Yskä ja käheys Apteekki: Yskä ja käheys Apteekki: Yskä ja käheys

Emser-suola on 40-luvulta, mutta sitä myydään edelleen.
Se on tehokas aine, jos ääni häviää.
Emser-suola liotettiin maitoon tai veteen.
Sen maku oli aivan järkyttävä ja se oli tarkoitus purskuttelun jälkeen sylkeä pois.
Monet luulivat, että se oli tarkoitus niellä.

Kloropekt-pastillit ja purukumi desinfioivat,
lievittivät yskää ja kurkkukipua sekä raikastivat hengityksen.
Niissä oli klorofylliä eli lehtivihreää.
Klorofylliä käytettiin pahan hajun poistamiseen myös pesuaineissa.
Maun pastilleihin antoi mentoli ja eukalyptus.
Strepsils-tabletteja saa nykyäänkin.

Kuva kuuluu sarjaan Apteekkimuseon aarteita ja siihen on tulostettavissa tieto- ja kysymyskortit

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Arabian lautassarja: Koulukeittola Arabian lautassarja: Koulukeittola Arabian lautassarja: Koulukeittola

Arabialla oli Kaj Franckin suunnittelema astiasarja kouluja varten.
Lautasen käyttöpuolella reunaa kiersi sininen raita.

Lautasen alla alaluokkalaisen pujottelema vohvelikankainen ruokaliina.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, esineet Napialan Wanhassa koulussa, Janakkalassa

 

Armi Kuusela Armi Kuusela Armi Kuusela
Armi Kuusela Helsingissä kesällä 1952 Hotelli Vaakunan edustalla.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 29
luvussa 9. Armi.

Kuva CC0 Wikimedia Commons

 

Armi Kuusela 1952 Armi Kuusela 1952 Armi Kuusela 1952

Armi Kuusela ravintola Vaakunan terassilla 1952
Helsinki, Mannerheimintie 9

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N182639, Finna

 

Armi Kuusela ja Tauno Palo Jussi-gaalassa Armi Kuusela ja Tauno Palo Jussi-gaalassa Armi Kuusela ja Tauno Palo Jussi-gaalassa

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 31
luvussa 9. Armi.

Kuva CC0 Wikimedia Commons

 

Armi saapuu Kukkaisjuhlaansa Armi saapuu Kukkaisjuhlaansa Armi saapuu Kukkaisjuhlaansa

Miss Universum Armi Kuusela saapuu Töölön Pallokentälle
hänen kunniakseen järjestettyyn Kukkaisjuhlaan
Helsingin olympialaisten päättäjäisiltana 03.08.1952
Urheilukatu 5. Paavo Nurmen tie 2.

Armin takana portailla samaan Suomen Neito -kilpailuun
osallistuneita kansallispukuisia nuoria.

Elo-syyskuussa 1952 Armi esiintyi Sotainvalidien Veljesliiton järjestämällä kiertueella
35 paikkakunnalla eri puolilla Suomea
yhteensä  60 tilaisuudessa
eli saman päivän aikana saattoi olla useita tilaisuuksia ja useilla eri paikkakunnilla.

CC BY 4.0 Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro XLVIII-299, Finna

 

Aronia Aronia Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Aronia Aronia Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Aronia Aronia Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Aronia Aronia Aronia

Aronia on yksi Suomen yleisimmistä pensasmarjoista.
Se on helppohoitoinen, hyvin satoisa ja helposti poimittava.
Sitä kasvaa monissa pihoissa ilman,
että asukkaat tietävät, minkälaista superfoodia heille on tarjolla.
Moni jopa luulee marjaa myrkylliseksi.

Marja-aronian maku on kyllä vähän puiseva
eikä sen näkökään houkuttele maistamaan,
mutta halla parantaa makua
ja pakastamisen jälkeen marjoista irtoaa mehua paremmin.
Marjoista tulee mainiota mehua, hyytelöä, kiisseliä ja viiniä.
Niitä voi kuivata ja jauhaa moneen tarkoitukseen.

Pensasaidoissa käytetään usein koristearoniaa.
Sen marja on pienempi kuin marja-aronian,
mutta tervevaikutukset ovat samat.

Linnuille marjat kyllä kelpaavat.
Edes suurin osa kannattaa poimia itselle
ennen kuin mustarastaat tai tilhiparvi tyhjentää saaliin.

Marjat voi poimia leikkaamalla tertut saksilla irti
ja pitämällä ämpäriä alla.

Aroniamarjat sisältävät paljon antioksidantteja.
Niissä on reilusti C-vitamiinia, folaattia, mangaania, kalsiumia, rautaa,
kaliumia, magnesiumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä.

Kuva CC0 Pixabay

 

Aronia Aronia Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Asusteiden ja korujen myyjä Asusteiden ja korujen myyjä Asusteiden ja korujen myyjä

 

Osuusliike Elannon myyjä työnsä ääressä
myymässä asusteita ja koruja vuonna 1951

 

CC BY 4.0  Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N92056

 

Asusteliikkeessä Asusteliikkeessä Asusteliikkeessä

 

Myyjä ja asiakas Malmin Elannossa 50-luvulla.

Kirkonkyläntie 2. - Kaupparaitti 21, Helsinki

 

CC BY-ND 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N93432, FINNA

 

Asutusta maaseudulla 1940-luvulla Asutusta maaseudulla 1940-luvulla Asutusta maaseudulla 1940-luvulla

Uuden Suomen kummiperheen pihapiiri navettoineen metsänreunassa 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131.tif

 

Asutustilaa rakennetaan Asutustilaa rakennetaan Asutustilaa rakennetaan

Uusi koti Karjalaan jääneen tilalle alkaa valmistua.
Kaivo on saanut renkaansa. Asutustilaa rakennetaan.

Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

 

Sanonta
Se on onnellinen, joka ei sure sitä, mitä häneltä puuttuu,
vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on.

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois -Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_5.tif

 

Audi Audi Audi RS6

 

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Auringonottajia meren rannalla Auringonottajia meren rannalla Auringonottajia meren rannalla

Kuva on otettu Eteläisellä Uunisaarella Uuninsuun rannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210571, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1960.

 

Auringonottajia rannalla Auringonottajia rannalla Auringonottajia rannalla

Auringonottajia Helsingissä Eteläisellä Uunisaarella
Uuninsuun rannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211516, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1968.

 

Auringonottoa meren rannalla Auringonottoa meren rannalla Auringonottoa meren rannalla

Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla.

Oikealla Jutta Zilliacus,
vasemmalla valokuvaajan vaimo Gisela von Bonin.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210749, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1952.

 

Auringonpimennyksen tarkastelua Auringonpimennyksen tarkastelua Auringonpimennyksen tarkastelua

15. helmikuuta 1961 Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys.
Suomessa se näkyi osittaisena.
Poika seuraa auringonpimennystä ja suojaa silmiään mustaksi valotetulla filminkappaleella.
Nykyään tiedetään, että yksinkertaisena se oli riittämätön suoja.
Jos aurinkoa katselee ilman silmäsuojaa pitempään kuin muutamia sekunteja, syntyy pysyviä vaurioita.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suosittelee hitsarinlaseja numero 14
tai erityisesti auringonpimennyksien katseluun myytäviä laseja.

Auringonpimennyksessä kuu tulee auringon ja maan väliin ja näin peittää auringon näkymästä.
Täydellinen auringonpimennys nähtiin Suomessa viimeksi vuonna 1990.
Kuunpimennys syntyy, kun maa on auringon ja kuun välissä. Silloin kuu ei heijasta auringon säteitä.

Neljästä kuuteen pimennystä tapahtuu joka vuosi. Ne osataan laskea kauan etukäteen.
Seuraavan kerran aurinko pimenee täällä kokonaan vasta lokakuussa 2126.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 15.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24323_1.tif

 

Auto- ja moottoripyöräkuvien keräilykansio Auto- ja moottoripyöräkuvien keräilykansio Auto- ja moottoripyöräkuvien keräilykansio

 

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Auto- ja moottoripyöräkuvien keräilykansio Auto- ja moottoripyöräkuvien keräilykansio Auto- ja moottoripyöräkuvien keräilykansio
BMW BMW Auto: BMW 3

 

Kuva © Helsingin Sanomat