Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
BMW BMW Auto: BMW Concept 4

 

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Auto: Chrysler

Chrysler 1950-luvulta vai vanhempi?

Oulun automuseon sivustolla on kuvia vanhoista autoista. 

Suomalaisia automainoksia 60- ja 70-luvulta: video 11 minuuttia.

 

Lapsus
Rattijuoppo kaahasi sataa poliisia karkuun.
          - Otsikko Warkauden Lehdessä

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Auto: Cupra Tavascan

 

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Ford Ford Auto: Ford Puma

 

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Hyundai Hyundai Auto: Hyundai i10

 

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Lamborghini Lamborghini Auto: Lamborghini Sian

Italialainen Lamborghini kuuluu Volkswagen-konserniin.

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Mersu Mersu Auto: Mercedes-Benz EQS

Mersulla on nykyään myynnissä sähköautoja,
joiden mittaristossa liikkuu väriä vaihtava pallo.
Siitä näkee, paljonko akkujen energiaa auto käyttää.
Kuljettaja voi harjoitella ajamaan niin,
että pallon väri säilyy mahdollisimman pitkään sellaisena
kuin kuljettaja haluaa.

Mercedes-Benzin tavoite on,
että sen autoista on vuonna 2030 yli puolet sähköautoja.

Lähde HS 14.9.2019 Ilkka Mattila & Kimmo Taskinen: Pakka uusiksi

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Mersu Mersu Auto: Mercedes-Benz GLB

 

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Mini Mini Auto: Mini SE Electric

Mini Electric on BMW-konsernin sähköautouutuus.
Se esiteltiin Frankfurtin automessuilla vuonna 2019.

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Auto: Moskvitsh Auto: Moskvitsh Auto: Moskvitsh

 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 72
kappaleessa 19. Henkilöautot.

 

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Opel Corsa-e Opel Corsa-e Auto: Opel Corsa-e

Opel Corsa on pikkuautoklassikko.
Sen kuudennen sukupolven malli tulee vuonna 2020 myyntiin sähköisenä.

Tässä kuvassa on täyssähköauto,
johon voi tilata panoraamakattoikkunan.

Autossa on lämmitettävät istuimet ja lämmitettävä ohjauspyörä.
Ei palele takapuoli eikä sormet.

Autossa on myös kaistavahti.
Se tarkoittaa, että auto huomauttaa,
jos se ei pysy keskellä omaa kaistaansa.
Tuulilasin yläosassa on kamera ja pitkin autoa on useita antureita,
jotka seuraavat auton liikettä ja sijaintia.

Lähde HS 14.9.2019 Ilkka Mattila & Kimmo Taskinen: Pakka uusiksi

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Auto: Popeda Auto: Popeda Auto: Popeda

 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 72
kappaleessa 19. Henkilöautot.

 

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Porsche Porsche Auto: Porsche Taycan

Porche Taycan Turbossa on 680 hevosvoimaa.
Se vastaa melkein kahtakymmentä 50-luvun traktoria.

Porchen vauhti kiihtyy nollasta sataan kilometriin tunnissa 3,2 sekunnissa.

Sähkö-Porche kulkee yhdellä latauksella 381-450 km.
Tästä autosta ei tule lainkaan hiilidioksidipäästöjä.

Uuden Porchen hinnalla saa 10 pikkuautoa
- tai monelta paikkakunnalta kerrostalokolmion.
Porchen hinta on 163 000 €.

Kuva © Helsingin Sanomat

 

Auto: Postiautoja Auto: Postiautoja Auto: Postiautoja

Postiautot eli Posti-ja telelaitoksen linja-autot kuljettivat sekä postia että ihmisiä vuosina 1921-1999.
Postiautoliikenne aloitettiin ensimmäisenä Lapissa Rovaniemen ja Sodankylän välillä.
Vilkkaimmillaan postiautoliikenne oli vuonna 1971.
Silloin 420 oranssinväristä linja-autoa ajoi 222 linjaa eri puolilla Suomea.
Nykyään posti kulkee rekkakyydeillä.

Yle Elävä arkisto: Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla

Yle Elävä arkisto: Kiertomatka postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla 1963

Teeman Elävä arkisto: Postiautolla laskettelemaan tai ladunpäähän.
Nämä lyhytelokuvat esittelevät samalla Suomen eri paikkakuntien
tärkeimpiä nähtävyyksiä (12min, 15min, 10min, 12min, 12min).

Sanonta
Kun Kusti polkee, niin posti kulkee.

Kasku
Savolaismies oli käymässä Helsingissä ja päätti käydä katsomassa Kiasmaa.
Hän kysyi tietä helsinkiläiseltä. Tämä neuvoi: 
- Tota katua, ku meet tonne ja siitä sit vasempaan, nii siinä se tulee sua vastaan. 
- No, minäpä outtelennii sitten tässä, kun se kerran on tulossa tänne päe.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Auton kunnostusta Auton kunnostusta Auton kunnostusta

Auton perusteellinen kunnostus menossa.

Suomalaisia automainoksia 60- ja 70-luvuilta: video 11 minuuttia.

 

Sananlasku
Eipä olla ensi kertaa pappia kyydissä.     Tarkoittaa: Tehtävä on jo aivan tuttu.

 

Laulu
Kesällä töitä teki maalari, kesällä töitä teki hanslankari...

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Avaruus-Kippari keräilypurukumia Avaruus-Kippari keräilypurukumia Avaruus-Kippari keräilypurukumia

 

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Coca-Cola-auto Coca-Cola-auto Coca-Cola-auto

Kuvassa puretaan lastia kuorma-autosta,
joka on suunniteltu Coca-Colan kuljettamiseen.

Coca-Cola-juoman kehitti 18oo-luvun lopulla yhdysvaltalainen apteekkari.
Sitä myytiin aluksi apteekissa lääkkeen kaltaisena piristeenä.

Coca-Colasta tuli maailman suosituin limonadi,
joka nykyään tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa.

Se oli jo pitkään ollut olympialaisten virallinen virvoitusjuoma,
kun Helsingin olympialaiset järjestettiin 1952.
Sotainvalidien Veljesliitto sai Amerikasta lahjoituksena
laivalastillisen Coca-Cola-pulloja sekä mainosrekvisiittaa,
neljä kuorma-autoa ja kaksi kylmäautoa.

Sotainvalidit rakensivat itse 36 siirrettävää Coca-Cola-kojua,
jotka sijoitettiin puistoihin ja kisapaikkojen yhteyteen.
Perheineen sotainvalidit myivät 720 000 pulloa
ja Veljesliitto sai myynnistä kertyneet varat.

Muutaman vuoden päästä suomalainen Hartwall sai
Coca-Colan valmistus- ja myyntioikeuden.

Helsingin olympialaisiin 1952 Hartwall toi markkinoille
maailman ensimmäisen valmiiksi pullotetun long drink -juoman.
Se sisälsi ginin ja greippimehun sekoitusta.
Tarkoituksena oli säästää kisapaikoilla baarihenkilökunnan aikaa,
kun juomia ei tarvinnut sekoittaa erikseen.
Long drink -nimi vaihtui asiakkaiden suussa nopeasti lonkeroksi.

50-luvulla juotiin paljon myös Pyynikin Helmeä ja King Colaa.
Lasten suosikkeja olivat Hartwallin keltainen ja punainen Jaffa.
Saunan jälkeen perheen lapset saattoivat herkutella
jakamalla pullollisen tai pari poreilevaa Jaffaa.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 82.

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9272_1.tif

 

Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961 Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961 Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961

Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä,
kun vilkasliikkeisiä kansanedustajia piti etsiä eri puolilta taloa.
Puhelinkeskuksen hoitaja Hymy Haapalainen työssään syyskuussa 1961.
Lankapuhelinverkon viimeiset käsivälitteiset keskukset lopetettiin 1980.

 

Kasku

Puhelin soi aamuyöstä ja herätetty tiuskaisi puhelimeen:
- Mitä sinä keskellä yötä säikyttelet ihmisiä?
- En saanut unta. Ajattelin kysyä, oletko sinä saanut unen päästä kiinni.

Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja,
tietotekniikka, puhelinkoppi, puhelinkortti, näppäinpuhelin, GSM-puhelin, känny, autopuhelin,
älykänny, palvelunumero,

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 12.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27473_1.tif

 

Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta

Kuvassa alikersantti Antero Rokka esittelee Paranohvin poikaa
eli vangiksi ottamaansa neuvostoliittolaista kapteenia
majuri Sarastielle ja luutnatti Lammiolle.

Tauno Palo esitti majuri Sarastietä ja Jussi Jurkka luutnantti Lammiota.
Antero Rokkaa näytteli Reino Tolvanen.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 27
luvussa 8. Tuntematon sotilas.

Kuva © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy 1955

 

Emäntä lehmänsä kanssa Emäntä lehmänsä kanssa Emäntä lehmänsä kanssa

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua)

Kasku
- Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle?
- Jännitys tiivistyy.

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif

Kuvia kaikille -sivusto

 

Emäntä puuhellan ääressä

Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa.
Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla.

Puuhella oli ennen kodin sydän.
Sillä tehtiin ruuat ja lämmitettiin vedet.
Keittiö tai tupa lämpisi nopeasti siinä samalla.
Iso puuhella oli paikoilleen muurattu.
Se sijoitettiin leivinuunin yhteyteen.
Monessa hellassa oli Högforsin valurautainen elementti.
Se upotetaan muurattuun jalustaan.
Huuva muurattiin hellan päälle.

Kuvan kaltaisissa suurissa helloissa oli usein takana syvennys,
jossa saattoi kovilla pakkasilla nukkua mukavan lämpimässä.
Vähintään sen paikan valloitti kissa.

Savupellejä oli useampia ja niistä vain yksi oli kerrallaan auki.
Kesäpelti päästi savukaasut suoraan piippuun.
Paistopelti ohjasi kaasut uunin ympäri.
Talvipelti pakotti savukaasut kiertämään muurissa niin,
että tiilet lämpenivät ja lämmittivät kotia.

Pienemmissä tiloissa oli myös peltikuorisia omilla jaloillaan seisovia
ja tulenkestävällä massalla vahvistettuja liesiä.
Luukut olivat valurautaa.

Hellan kyljessä oli kuparinen säiliö veden lämmittämiseen.
Sen lisäksi hellan suurimman levyn päällä pidettiin  
jatkuvasti kookasta vesikattilaa.

Edelleen monella kesämökillä on puuhella
ja sen virittelyä pidetään rentouttavana puuhana
- kunhan hormi on kuiva ja vetää hyvin.


Kehtolaulu (Raita tietokanta).

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Vanha tuutulaulu
Tuuti, tuuti lasta,
kissa tuli vastaan.
Kissa hyppäs kiikun päälle
ja kiikutteli lasta.

Elämänohje
Tee työtä kuin eläisit ikuisesti,
rakasta kuin kuolisit huomenna.
     

Sananlasku
Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_3.tif 

 

Ensimmäisiä televisiolähetyksiä Ensimmäisiä televisiolähetyksiä Ensimmäisiä televisiolähetyksiä

Kuvassa lapset katselevat teekkareiden televisiokerhon koelähetystä toukokuussa 1955.
Vasta neljä päivää myöhemmin lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys.
Sitä seurattiin eri puolille Helsinkiä sijoitetuista 15 vastaanottimesta.
Tv-studio oli rakennettu Teknillisen Korkeakolun radiolaboratorioon.
Lähetyksen ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti.

Edellisenä vuonna oli perustettu televisiokerho,
jonka tavoitteena oli rakentaa televisiolähetin ja aloittaa koelähetykset Suomessa.
Televisiokerhoon kuului paljon teekkareita
ja he kehittivät televisiolähettimessä tarvittavaa tekniikkaa osana tutkintoaan.

Säännölliset tv-lähetykset aloitettiin Suomessa 1956
ja Yleisradio tuli mukaan vasta kaksi vuotta myöhemmin.
Silloin Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uuden vuoden puhe 1.1.1958
aloitti Suomen Television säännölliset lähetykset.
Television katselulupa tuli pakolliseksi radion kuunteluluvan rinnalla.
Vastaanottimia oli aluksi hyvin harvassa,
joten usein myös naapurin lapset tulivat katsomaan televisio-ohjelmia.

1969 Presidentti Kekkosen uudenvuoden puheella aloitettiin Ylen ohjelmalliset värikoelähetykset.
Televisiolupia oli suomalaisilla silloin jo miljoona kappaletta.

Vuosien varrella lapset ovat seuranneet televisiosta Kylli-tätiä, Onni-klovnia,
Arja-tätiä, Kasperia ja Pelle Hermannia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Helsinki 20.5.1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-2947_9.tif

 

Enso-Gutzeitin toimitalo Enso-Gutzeitin toimitalo Enso-Gutzeitin toimitalo

Helmikuussa 1961 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema
Enso-Gutzeitin toimitalon rakentaminen oli edennyt harjannostajaisiin saakka.
Rakennus on tässä kuvattuna kanavan takaa.
Rakennuksen takana näkyy Uspenskin katedraalin kupoli.

Sitaatti
Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24250_2.tif

 

Esiliina ja ompelutarvikkeita Esiliina ja ompelutarvikkeita Esiliina ja ompelutarvikkeita

Kotikeittiöissä käytettiin esiliinaa, koska se suojasi vaatteita
aikana, jolloin kaikki pyykit pestiin käsin.
Myös koulussa monilla tytöillä oli esiliina,
ja niitä tehtiin koulukäsitöissä itse.

Esiliinoja ommeltiin puuvilla-, villa- ja satiinikankaasta.
Myös koristeluun käytettiin aikaa.
50-luvulla värikkäät ristipistokuviot ja ketjusilmukat olivat muotia.
Moni emäntä saikin lisäansioita esiliinoja ompelemalla.

Esiliinat kuuluivat niin kiinteästi jokapäiväiseen elämään,
että vanha esiliina herättää heti mielikuvia kodista, äidistä,
mummosta tai arkipäivän askareista.

Esiliinan on uskottu suojelevan myös pahuudelta,
ja se on suojannut varsinkin vatsassa olevaa lasta.
Esiliinaa onkin pidetty turvan ja suojelun symbolina.
Sanonta ”lähdetään jonkun esiliinaksi”
tarkoittaa, että ollaan jonkun tukena tai suojana.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 40.
Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 79.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Evakkoemäntä arkipuuhissaan Evakkoemäntä arkipuuhissaan Evakkoemäntä arkipuuhissaan

Emäntä pyyhkii pöytää.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Ei kaikki kaunis kultaista lie. 
Ei vahvalta vanhuus voimia vie. 
Tieltä risteää polku jokainen. 
Säästää syvimmät juuret pakkanen.

- Hellevi Estama

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_21.tif