Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Vauva konttaa

Sananlasku
Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
                       

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Vauva sylissä

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Vauvaa syötetään

 

Sananlasku
Syö vellii, niin jaksat yöllä kellii.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Vauvan kanssa hiekkarannalla

Äiti ja lapsi Pihlajasaaren hiekkarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211667, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.

 

Vedettävä herätyskello

Perinteiset, mekaaniset herätyskellot ovat saaneet voimansa vieteristä.
Vieteri piti kerran päivässä muistaa vetää eli virittää tai kello lakkasi käymästä.
Vieterin voima saattoi myös loppua kesken, jos siihen ei ollut viritetty tarpeeksi vetoa.
Herätysääntä on joskus vahvistettu asettamalla kello alassuin olevan pelti- tai emalivadin päälle.
Nykyään moni käyttää herätyskellona puhelinta tai digitaalista radioherätyskelloa.
Hitaasti voimistuva sarastusvalokello herättää lempeästi.
Siihen voi liittyä nauhoitettua linnunlaulua tai lempimusiikkia.

Kuva sopii lauluun ”Ei yksinäinen unta saa vaan valvoo vuoteellaan…”
Se löytyy YouTubesta usean laulajan laulamana.

Sanastoa kelloseppä, kesäaika, kiire, päiväunet, iltavirkku, taskunauris,
rannekello, kaappikello, ajankulu

Arvoitus  Kaksi keskellä juoksee, kaksitoista ympärillä seisoo.
                  Mikä se on?                 Kello

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Vehnäleipiä
Vehnäleipiä uunituoreina
Vehnäleipätaikinan vaivaaminen
Vehnän jyviä
Vehnäpelto
Veikkauskuponki 50-luvulta

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 32
luvussa 11. Veikkaus.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Veikkaustikku

Veikkauskupongin täyttämisessä on käytetty monenlaisia arvontavälineitä.
Veikkaustikun sivuille on piirretty vaihtoehdot 1,X ja 2.
Tikku heitettiin ilmaan ja sen putoamisasennon mukaisesti valittiin kuponkiin vaihtoehto.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 33
luvussa 10. Veikkaus.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Vesiposti

Vanhassa puutalossa Helsingin Violankadulla 1960-luvun alussa asunut rouva haki vedet pihan vesipostista
kuten monet muutkin Hermannin kaupunginosassa asuneet vielä tuohon aikaan.
Maaseudulla monella pihalla oli tuohon aikaan pumppukaivo (kuva).

60-luvun lopussa rallateltiin: ...vessa, vesiposti, keittokomero ja huone...
Teksti oli kotoisin Pentti Saarikosken runosta Liisankadulla,
jonka Tapio Lipponen sävelsi ja lauluyhtye Muksut levytti 1967. Se alkaa:

"Liisankadulla samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike
on mun kotini: vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.
On mun kotini ja muijan koti ja neljän ikioman lapsen.
Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone…
...”Tää on koti, jonka appiukko osti”,
kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa…

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 18.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23974b_3.tif

 

Veteraaneja

Suomen sotaveteraaniliitto julkaisee Sotaveteraani-lehteä.
Lehden sähköiset versiot ovat kaikkien luettavissa.

Runo
Ilman ontuvaa ystävääni,
olisimme vain läntisin lääni.
Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta,
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.

Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä,
puhuisimme nyt vierasta kieltä.
Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta,
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.

                       - Pertti Mäenpää

Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka.
Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta,
evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä,
kun hyväksyt käyttöehdot.

Öykkösenvaaran sotahistoriallinen reitti esittelee osan
noin neljän kilometrin mittaisesta jatkosodan aikaisesta puolustuslinjasta.
Sisältää 17 kuvaa selostuksineen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Veteraanit valtiosalissa

Veteraanit seurustelevat valtiosalissa järjestetyn kahvitilaisuuden aikana
eduskunnan 40-vuotisjuhlissa.

Vasemmalla 89-vuotias S.N. Rajala Kauhajoelta, 82-vuotias presidentti K.J. Ståhlberg
ja 77-vuotias D.J. Kalliokorpi. Helsinki.

Sitaatti
Nuoruus on mielentila, se ei riipu kehosta.
      - ranskalainen Jeanne Louise Calment 122-vuotiaana

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Veturinkuljettajien shakkiottelu

Päivystäviä veturinkuljettajia pelaamassa shakkia Helsingissä 1951.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Veturimiehiä shakkipelin ääressä Pasilan varikon päivystyshuoneessa.
Vasemmalta E. Salmisara, Mauno Kuustonen, V. Mäkelä,
A. Pesonen, Y. Marjanen ja E. Salomaa."

Kuluttajain Lehti 11/1951, s. 4

 

View-Master

View-Master -katselulaite oli monen lapsen lahjatoive.
Alun perin aikuisille suunnattu laite muuttui lasten leluksi,
kun laitteen valmistaja teki sopimuksen Disneyn kanssa.

3D-kuvakiekkoja valmistettiin mm. Lumikki- ja Tuhkimo-elokuvista
sekä juuri avatusta Disneylandista.
View-Masterin kuvakiekkoja varten kuvat otettiin stereokameralla,
joka otti kaksi kuvaa kerralla.
Kiekossa kuvapari sijaitsi kiekon vastakkaisilla puolilla
eli saman kuvan toinen otos näytettiin oikealle silmälle ja toinen vasemmalle.
Näin saatiin aikaan syvyysvaikutelma.

Ensimmäiset katselulaitteet tuotiin Amerikasta
matkamuistoina 40- ja 50-lukujen taitteessa.
Ne olivat bakeliittia.
Kestomuoviset laitteet tulivat Suomeen vuosikymmenen lopulla.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 9.

Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Vihtatalkoot (vihtaseurat)

Vihtaseuroissa kaadetaan koivut, tehdään vihdat ja lopuksi tanssitaan.
Näin luodaan kylähenkeä ja yhteisöllisyyttä.
Kuvassa on menossa vihtaseurojen keskimmäinen vaihe.
Paras vihdantekoaika on pian juhannuksen jälkeen.
Vihtoja voi kuivattaa ja pakastaa talven varalle.
Kuiva vihta haudutetaan saunassa lämpimässä vedessä pehmeäksi.
Tuore vihta laitetaan kylmään veteen.

Itä-Suomessa puhutaan vastasta, Länsi-Suomessa vihdasta.
Paras vihta syntyy rauduskoivusta, jonka sisässä on pari oksaa hieskoivua.
Rauduskoivun lehdet pysyvät paremmin oksassa kiinni.
Lehden himmeä puoli asetellaan aina päällepäin, koska se on karheampi. 
Vihta sidotaan vitsaksella,
Itä-Suomessa on käytetty myös pyörän sisäkumista leikattua rengasta.
Yhteishyvä on julkaissut videon saunavihdan tekemisestä
.

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.

Koivuniemen herraksi on kutsuttu vanhaa lasten kuritusmenetelmää.
Moni tämän päivän vanhus on saanut koivunoksalla paljaalle takapuolelle
tehtyään jotain aikuisten mielestä sopimatonta.

Mahla on koivussa (tammessa, vaahterassa, haavassa) virtaavaa ihmisellekin terveellistä nestettä.
Mahlan juoksutusta voi tehdä huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin;
tarvitaan pora, letku ja ämpäri - sekä joko oma koivu tai sellainen, johon on lupa.
Noin 3cm syvä reikä porataan yläviistoon noin polven korkeudelle. Juoksutusohjeet

Koivun lehtiä voi kuivata teeksi.
Hyvin haudutettu koivunlehtitee poistaa kehosta nestettä eli vähentää turvotusta.
Sitä on käytetty virtsatietulehduksiin ja keripukkiin.

Pakurit ovat kuolevien koivujen antimia.
Niitä on kuivattu ja jauhettu teeksi, jota on kutsuttu tikkateeksi.
Yksi keskikokoinen pakuri riittää yhden henkilön teetarpeiksi vuodeksi.
Pakuria on käytetty Suomessa satojen vuosien ajan. 
Sota-aikana sitä käytettiin kahvinkorvikkeena.
Paasivaara Oy myi pakuria kahvinkorvikkeeksi vanhalla nimellä tikkatee.

Pakuri syntyy, kun lahottajasieni aiheuttaa oksanarpiin ja vauriokohtiin pikimustia,
poltettua hiiltä muistuttavia kasvaimia etenkin luonnontilaan jätetyissä vanhoissa lehtimetsissä.
Pakuria kannattaa kerätä kuitenkin vain elävistä puista,
sillä kuolleissa puissa vaikuttavat aineet vähenevät nopeasti.

Pakurin keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa,
sillä sitä ei yleensä pysty keräämään vahingoittamatta puuta.

Pakurin terveysvaikutuksista on runsaasti perimätietoa.
Tiedeartikkeleiden perusteella pakurista löytyy useita satoja yhdisteitä,
joita kaikkia ei ole vielä tunnistettu.

 

Sanonta
Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

 

Askarteluidea: ompele valoverhosta pieniä pusseja ja laita niihin kuivattuja koivunlehtiä. Jaa jouluna ystäville joulusaunan löylyveteen laitettaviksi.

Tuohi on erittäin kestävä käsityömateriaali. Siitä voi punoa sormuksia, palloja, astioita. Sillä voi päällystää kirjankansia ja kauhanvarsia.

Sanastoa: rauduskoivu, hieskoivu, pirkkalaiskoivu, vaivaiskoivu, visakoivu, loimukoivu, riippakoivu, taalainkoivu, loimaankoivu

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Viljan kasvua, lato

Vehnä oraalla keväällä.

Villikissan pennut

Kuvassa on villiintyneen kotikissan (eli kesykissa, Felis catus) pentuja.

Monen hoitokodin henkilökuntaan kuuluu kissa.
Sen rauhoittava ja psyykelle hyvää tekevä vaikutus on yleisesti tunnettu.
Aiheesta on kokemusten lisäksi paljon tutkimuksia.
Niistä yksi on jyväskyläläisestä Teppo-kissasta.
Pirkanmaan hoitokodin pehmoterapeutti Niksulla on netissä omat sivut.

Kissavideot ovat internetin suosituimpia hakukohteita.
Netistä löytyy paljon hellyttäviä tarinoita ja videoita kissoista,
esim. Lontoon kaduilla eläneestä katukatti Bobista,
jolle ihmiset ovat kutoneet kaulaliinoja ja vaatteita.
Bob suostuu pitämään niitä. YouTube: Katukatti Bob.
Bobin ja katusoittaja Jamesin elämästä on kirjoitettu monta kirjaa.
Niistä on suomennettu:

  • James Bowen: Katukatti Bob. Kissa joka muutti elämäni. WSOY 2014, myös e-kirjana.
  • James Bowen: Bobin joulu. Kissa, joka toi joulumielen. WSOY 2016.
  • James Bowen: Bobin maailma. Viisaan kissan ja katusoittajan myöhemmät seikkailut. WSOY 2015, myös äänikirjana.

 

Kansanruno
Äiti hoi, missä voi?    Kissa söi.
Missä kissa?    Aitan alla.
Missä aitta?    Tuli poltti.
Missä tuli?    Vesi sammutti.
Missä vesi?    Härkä joi.
Missä härkä?    Mies tappo.
Missä mies?    Niityllä heinikossa.
Missä niitty?    Viikate vihahti, kovasin kolahti.
Missä kovasin?    Kannon päässä.
Missä kanto?    Karhu repi.
Missä karhu?    Kukko nokki.
Missä kukko?    Meren takana pitkässä kuusessa laulaa kuijottaa.

Maailmassa on satoja kissarotuja.

Kissan hajuaisti on yli 10 kertaa parempi kuin ihmisen.

Sanonta
En löytänyt, vaikka etsin kissojen ja koirien kanssa
tarkoittaa perusteellista etsimistä.
Koiralla on isäntä, mutta kissalla henkilökunta kuvaa kissan itsenäistä luonnetta.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Villikissan pennut kylläisinä

Villikissan pentuja tarjotun aterian jälkeen.

Kuvataidetta
Akseli Gallen-Kallelan
kuuluisissa maalauksissa: "Akka ja kissa" (1885) sekä "Maalaiselämää" esiintyy kissa.
Elin Danielson-Gambogin "Tyttö ja kissat kesäisessä maisemassa" on monen rakastama maalaus.
Venny Soldan-Brofeldt on maalannut taulut "Emäntä, kissa ja leluja" sekä "Kaksi tyttöä hoitaa kissan tassua".

Runo

Mirrien joulu
Kas, Kissalan lapset iloissaan
ovat joulua viettämässä,
he laulavat hiljaa miu, mau, mau,
ovat piirissä pyörimässä.

Ja hauska on heillä piirissään
kun pyörivät riemuisasti,
ja laulavat hiljaa, miu, mau, mau,
ihan illasta aamuun asti.

- Alli Nissinen, Lasten joulu-lehti 1894

 

Valokuvaajassa
Ei saa silmiä räpyttää,
ei saa päätänsä kääntää,
ei saa heilua hännänpää,
ei saa viiksiä vääntää!

Korvat hörössä kokottaa
mestarin eessä missit.
Eihän nyt noin saa mokottaa,
iloa silmiin, kissit!

Voi, jospa kuvamme onnistais,
se olis lysti juttu.
Lapset sen joululahjaksi sais,
tulisi kaikkein tuttu.

- Immi Hellén, Lehdessä Pääskynen, 1908

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Viulu valmiina

Mies on työnsä näköinen.
- suomalainen sananlasku

Vanhoja sanontoja, joita käytettiin lasten kasvatuksessa:

Kukaan ei kysy, kauanko tätä on tehty, vaan kaikki kysyvät, kuka tämän on tehnyt?

Työ, joka kannattaa tulla tehdyksi, kannattaa tulla tehdyksi hyvin!
(Kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa tehdä kunnolla.)

Sanastoa: alttoviulu, puoliviulu, kokoviulu, Stradivarius, roka, kierukka, kansi, otelauta, tappi, F-aukot, kaula, kielet, leukatuki, jouhet, viola, viuluperhe,

Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa on tallessa satoja lauluvihkoja, jotka suomalaiset ovat käsin kirjoittaneet 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Painettuihin lauluvihkoihin ei ollut varaa eikä niitä ollut niin saatavillakaan kuin myöhemmin. Nuoret istuivat lyijykynän ja mustakantisen vihkon kanssa tilaisuuksissa ja saattoivat käyttää taktiikkaa, jossa pareittain kirjoitettiin kumpikin laulusta joka toinen säe ylös. Ne yhdistettiin jälkeenpäin ja saatiin näin koko laulu talteen. Vihkoja käytettiin mm. lauluilloissa. Kuorolauluharrastuskin oli yleinen. Sanoja kirjoitettaessa lauluihin liitettiin päivämäärä. Näin niihin sitoutui samalla muistoja tilanteista, jossa ne oli kirjoitettu. Nämä muistot nousevat mieleen kymmeniä vuosia myöhemmin lauluja laulettaessa. Vanhoille lauluille oli tyypillistä tarinallinen juoni kuten lauluissa Kaksi vanhaa tukkijätkää tai Rosvo-Roope.

 

Viulun kannen hiomista

Viulun rakentamisessa käytettäviä puulaatuja ovat kuusi, vaahtera ja eebenpuu.
Jousessa on hevosen häntäjouhia tai synteettistä jouhta.
Jouseen hierotaan hartsia sopivan kitkan aikaan saamiseksi.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Viulun rakentamista

Viulun rakentamisessa tarvitaan pieniä, teräviä työkaluja: kovertimia, höyliä, kourutalttoja.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Viulun simpukan veistoa

Hannikaisen veljekset Ade, Alpo, Arvo ja Aimo ovat kaikki olleet musikaalisia ja taitavia käsistään.

Alpo (kuvassa) ja Aimo Hannikainen ovat olleet viulunrakentajia.
Alpo on osallistunut Suomen Viulunrakentajien järjestämiin kilpailuihin saavuttaen useita ensipalkintoja.
Hän on rakentanut myös selloja. Arvo on rakentanut könninkelloja ja saanut niistä kunniamainintoja.

Alpo ja Aimo ovat käyneet Helsingin Kirkkomusiikkiopiston ja valmistuneet kanttoreiksi.
He ovat toimineet myös musiikinopettajina ja kuoronjohtajina.

Alpon pojat Antti, Raimo ja Heikki soittavat viulua Tampere Filharmoniassa, Markku on viulunsoiton opettaja.
Tytär Helena on toiminut yli 30 vuotta Yleisradiossa klassisen musiikin ohjelmien toimittajana.

Kaikilla viidellä lapsella on isänsä tekemä viulu.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy