Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Viulun veistoa

 

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Vohvelipujotusta ja ristipistoja

 

 

Kuva © Kirsi Alastalo

Vohvelipujotusta ja virkattua pitsiä

Vohvelipujotus on kirjontatekniikka,
jossa pujotellaan puuvillalangoilla kuvioita vohvelisidoksiselle puuvillakankaalle.

Kansakoulun käsityötunneilla sekä tytöt että pojat pujottelivat vohvelikankaille kuvioita.
Yleensä ensimmäinen työ oli ruokaliina, joka suojasi pulpettia ruokailun aikana.
Lisäksi vohvelipujotuksella tehtiin pöytäliinoja, tyynyn päällisiä, pyyhkeiden päitä,
käsityöpusseja, pannulappuja, jumppa-asupusseja ja kasseja.

Muutama vuosikymmen sitten lakanoihin ja tyynyliinoihin
virkattiin reuna- ja välipitsejä hyvin ohuesta langasta.
Pyyheliinojen reunapitsit tehtiin paksummasta langasta,
joten niiden virkkaaminen oli paljon nopeampaa.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 24.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Voikukka

Suomen yli 400 eri voikukkalajia kukkivat alkukesästä.
Sen jälkeen ilma on paikoin sakeana laskuvarjomaisia pähkylöitä.
Pienikin tuulenvire levittää voikukan kaikkialle.
Lapset ovat kaikkina aikoina huvitelleet puhaltelemalla höytyviä leijailemaan.

Monet ovat lapsena sotkeneet sormensa maitiaisnesteellä,
kun ovat sitoneet voikukkaseppeleitä.

Voikukan juurista on sota- ja pula-aikana paahdettu kahvinkorviketta.
Nuoret lehdet ovat ennen kukinta-aikaansa vitamiinipitoista salaattiainesta.
Keltaisista terälehdistä voi tehdä voikukkaviiniä tai voikukkasimaa.

Tietoa voikukista Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Voimapaperirulla telineessään

Voimapaperi on mattapintaista ja valkaisematonta käärepaperia,
joka on kierrätyskelpoista ja luontoystävällistä.
Nimensä se on saanut sitkeydestään ja lujuudestaan.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Voin pakkausta

Voita pakataan Osuusliike Mäki-Matin Jyväskylän meijerissä 1958.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8712

 

Volkswagen ID.3 Volkswagen ID.3 Volkswagen ID.3

ID.3 on täyssähköauto.
Täydellä latauksella voi versiosta riippuen ajaa 330-550 km.

Lähde HS 14.9.2019 Ilkka Mattila & Kimmo Taskinen: Pakka uusiksi

Kuva © Helsingin Sanomat

Vuohenputki

 

Tietoa vuohenputkesta (Aegopodium podagraria) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Vähän vanhempi kauppa

Eskolan kauppapuoti Lempäälän Herralan kylässä.

Kauppaa piti 60 vuoden ajan kauppias Aleksanteri Eskola. Hän lopetti liiketoimintansa vasta 90-vuotiaana vuonna 1974.

Talo on edelleen ulkoasultaan vuoden 1925 tyyliä ja kauppatavarat sota- ja pulavuosilta 1930–50. Hyllyiltä löytyy kaikkea, mitä kyläkaupassa ennen myytiin: taloustarvikkeita, sokeritoppia, täikampoja, paperikankaasta valmistettuja asusteita, laukkuja ja kasseja sekä muita sota-ajan korviketuotteita.

Äänikuva (12 sek.) kassakoneen käytöstä.

Kauppa kuuluu Kuokkalan museoraittiin.

Aforismi
Onni tulee eläen, ei ostaen.

Kuva © Studio-86

 

Väinö Linna työkavereineen

Kuvassa Väinö Linna on toinen vasemmalta.
Hän toimi Finlaysonin kehräämön karstaajana.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 28
luvussa 8. Tuntematon sotilas.

Kuva CC0 Wikimedia Commons

 

Väkijoukkoja mielenosoituksessa yleislakon aikaan

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 19
luvussa 5. Yleislakko.

Kuva © U. A. Saarinen / JOKA / Museoviraston kuvakokoelmat

 

Väriä ja valokuvia 60-luvun kaupan hyllyillä

Valinta- ja itsepalvelumyymälät
yleistyivät vasta 60-luvulla.
Kauppojen hyllyille ilmestyi paljon
värikkäitä kahvipaketteja.
Pakettien eksoottinen kuvamaailma muuttui.
Piirrokset muuttuivat valokuviksi.
Pääosaan nousivat kahvikuppi ja musta kahvi.

Kahvi pakattiin alumiinifoliosta
valmistettuihin tyhjiöpakkauksiin
ja alumiinipakkaus laitettiin vielä
pahvipakkauksen sisälle.

Vielä 60-luvulla kahvi saatettiin ryystää tassilta
hieman jäähtyneenä sokeripala suussa.
Kahvi keitettiin edelleen kahvipannussa.

Antti Nurmesniemi suunnitteli Wärtsilälle
suositun Pehtoori-pannun.
Emalisen Pehtoorin kädensija on bakeliittia.
Joissakin pannuissa oli perkolaattori.

Perkolaattoria kutsuttiin myös nimellä pulputuspannu.
Pulputuspannussa valmistettu kahvi maistui erityisen hyvältä.
Kaupungistuminen näkyy Pehtoori-pannussa.
Se sopi hyvin sähköliedelle.

Suositko sinä jotakin tiettyä paahtimoa tai kahvilaatua? Kerro lisää.
Oletko valmistanut kahvia pulputuspannulla? Miten se tapahtui?
Millainen kahvipakkaus on mielestäsi houkutteleva?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

 

Västäräkki

Västäräkki (Motacilla alba) on Pirkanmaan maakuntalintu.

 

Kuu kiurusta kesään,

puoli kuuta peipposesta,

västäräkistä vähäsen,

pääskysestä ei päivääkään.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Väsynyt

 

Kasku

- Harmillista, kun en voi hakea Saku Koivulta nimikirjoitusta.
- Mikset voi?
- Olen allerginen koivulle.

 

Lapsus
Päihdetyö vaatii selviämistä.
          - Otsikko Kalevassa

 

William Holden

Amerikkalainen filmitähti William Holden nojailee Palace-hotellin vastaanottotiskiin
käytyään juuri saunassa (Helsinki 6.6.1956).

Amerikkalainen William Holden (1918-1981) kuuluu legendaarisiin näyttelijöihin.
Hän näytteli mm. elokuvissa Auringonlaskun katu,
Eilen syntynyt, Päivien kimallus ja Vankileiri 17.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r5947_1.tif

 

Yleislakon aikaan ravintolassa

Kuvassa ravintola Mikadon tarjoilijat kuluttavat aikaansa neuletöitä tehden yleislakon tyhjentämässä ravintolassa Helsingissä maaliskuussa 1956.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Zarah Leander

Saksalainen laulajatar Zarah Leander esiintyi vuonna 1957 seitsemättä kesää Linnanmäellä (Helsinki 24.8.1957).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Åke Lindman ja kaksi muuta jalkapalloilijaa

Suomen B-maajoukkue lähdössä Trondheimiin jalkapallon maaotteluun elokuussa 1953.

Lähtijät vasemmalta Mauno Rintanen, Åke Lindman ja Pekka Kupiainen (Helsinki 29.8.1953).

Åke Lindman (1928-2009) oli näyttelijä ja elokuvaohjaaja mutta myös jalkapalloilija.

Lindman näytteli sotamies Lehtoa Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Tuntemattoman sotilas.

Åke Lindman oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Helena Kaja, toinen Anneli Sauli ja kolmas Pirkko Mannola (1968–2009)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-1901_1.tif

 

Äiti ja poika mattopyykillä

Matot pestiin mäntysuovalla ja juuriharjalla järvenrannassa
ja huuhdottiin järvessä.
Monissa matonpesulaitureissa oli kulmissa tynnyrit,
joissa matonpesijä seisoi.
Asento oli silloin mukavampi.

Joskus matto huuhdottiin soutelemalla kierros järvellä.
Soutaja huolehti sopivasta vauhdista
ja perässä istuva henkilö piti tiukasti matosta kiinni.

Nykyään mattoja ei saa pestä eikä huuhdella järvessä,
vaan pesu on siirtynyt rannasta kauemmaksi
rehevöitymisen estämiseksi.

Mattolaitureita aiemmin rannoilla oli myös pyykkipatoja,
jotka olivat vapaassa käytössä.
Tuli vain alle niin pesuvesi lämpeni.

Tämä kuva on vuodelta 1979.

Matonpesukuva Helsingistä.

Kuva © Pekka Agarth 1979

 

Äiti, katso mitä löysin! Äiti, katso mitä löysin! Äiti, katso mitä löysin!

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Ölylamppu

Hymy maksaa vähemmän kuin sähkö ja valaisee paremmin.
- skotlantilainen sananlasku