Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Hyttynen hommissa

Suomessa elää 40 hyttyslajia, joista vain muutama laji kiusaa ihmisiä.
Marjastusta häiritsevä metsähyttynen ja soilla elävä korpihyttynen ovat äkäisimpiä.
Muita ovat mm. taigahyttynen, horkkahyttynen,
iso mutta lempeä kirsihyttynen, lintuhyttynen ja viemärihyttynen.

Hyttynen käyttää ravinnokseen mettä,
mutta naaraat tarvitsevat munien kehittymiseen nisäkkäiden veren proteiineja.
Urokset eivät ime verta vaan kukkien mettä.

Naaraat kykenevät löytämään ihmisen 100 metrin päästä
hiilidioksidin ja hien perusteella.
Hyttysiä huitomalla hengitys ja hieneritys kiihtyy,
mikä vain helpottaa hyttysen toimintaa.
Imukärsässä on 2 putkea. Toista pitkin kulkee veri.
Toista pitkin hyttysen sylki valuu pistokohtaan ja estää verta hyytymästä.
Sylki aiheuttaa iholle kutisevat paukamat, joka on allerginen reaktio.
Niihin voi käyttää hydrokortisonia. Hyttynen voi imeä verta kaksi kertaa oman painonsa.
Veri laukaisee munimisreaktion.
Naaras laskee 50–200 munaa seisovaan, matalaan veteen, ojiin ja lammikoihin.

Paras hyttyskarkoite on ihoa suojaava kangas,
jonka alle inisijä ei mistään aukosta pääse.
Vaatteen värillä ei ole merkitystä
(paitsi hirvikärpästen kohdalla; ne rakastavat hirven värisiä vaatteita).
Lapin räkkä tarkoittaa miljardien hyttysten
ja niitä pienempien mäkäräisten ja polttiaisten massaesiintymää,
jollaista ei tavata Etelä-Suomessa käytännössä koskaan.

Uskomus
Kun hyttyset purevat kipeästi, tulee sade.
Jos hyttyset syksyllä survoo likellä maata, ennustaa se lämmintä ilmaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Hämeen korpien kauhu tiensä päässä

Nelivuotias, 170-kiloinen uroskarhu, Hämeen korpien kauhu tiensä päässä.
Ajon suunnittelija Jussi Numminen ja karhun kaataja Vilho Koskinen
ajokoirien Kipon ja Tuusikin kanssa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Tammela 18.12.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-654_2.tif

 

Igor Stravinsky

Säveltäjä Igor Stravinsky (1882 – 1971) haastateltavana hotelli Palacessa.
Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti
Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden
ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään.
(Helsinki 11.9.1961).

Arvoitus
Mikä on neulassa, ovessa ja ihmisen päässä? (silmä)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc  Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif

 

Illallinen

Tässä kuvassa on jouluateria.

Pöydässä on lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa,
savustettua kalaa, rosollia, italian salaattia, sinappisilliä

 

Perinteiset jouluruuat
Yleensä kaikilla aterioilla joulunaikaan tarjottiin samoja ruokia.
Karjalaisilla oli joulupöydässä kolme ruisleipää päällekkäin
ja niiden päällä kynttilänjalka.
Leipiin ei koskettu joulunpyhinä
vaan ne vietiin pyhien jälkeen vilja-aittaan ja syötiin vasta keväällä,
kun karja laskettiin laitumelle.
Kinkkua, lantulaatikkoa ja perunalaatikkoa ja lipeäkalaa
tarjottiin perunoiden ja voisulan tai maitokastik­keen kanssa.
Joulupuuro oli ennen ohraryynipuuroa tai riisipuuroa
ja hyvän onnen tuojaksi siihen laitettiin manteli.
Puuron jälkeen syötiin vielä voitaikinasta valmistettuja luumu­torttuja.

 

Lapsen suusta

Jos kaikki ovat ajoissa kotona, tulee perhepäivällinen.
Muuten tulee usein vain pussikeittoa.
                                       - Lauri 6v.

Sananlasku

Tulisipa joulu, että saisi yölläkin syödä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Iloiset emaliset kahvipannut

Lähes kaikki keittivät kahvinsa kahvipannulla
60-luvun loppupuolelle saakka.
Vähitellen kahvipannut korvasi kahvinkeitin. 

Emaliastioiden kulta-aika alkoi 1950-luvulla.
Finelin tunnettuja värikkäitä emaliastioita
valmistettiin Järvenpään Emalissa.
Finel oli tuotemerkki, jota Wärtsilään kuuluva Arabia valmisti.
60-luvun jälkeen emalin suosio alkoi hiipua.
Teräs korvasi emalin.

Keltaisen kahvipannun mallin nimi on Messikalle
ja kuvio on nimeltään Primavera.
Punaisen kahvipannun mallin nimi on Onnimanni
ja kuvio on nimeltään Kehrä.
Finel valmisti näitä pannuja 60–70-luvulla.
Pienempien pannujen koristekuvion suunnitteli Raija Uosikkinen.

Isoon emalipannuun mahtuu 20 litraa kahvia.
Pannussa keitettiin kahvia suurissa juhlissa ja pidoissa.
Valmis kahvi kaadettiin pienempiin tarjoilukannuihin.

Millainen on sinun lempikahvipannusi?
Keitätkö vielä pannukahvia? Millaisissa tilanteissa?
Haluaisitko lähteä nokipannukahville nuotion äärelle?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Imuri

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 46
kappaleessa 13. Kodin tavarat ja siisteys.

Kuva © Marika Tamminen / Vapriikin kuva-arkisto

 

Iranin lähettiläs Paasikiven ja Kekkosen välissä

Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi,
Iranin (entinen Persia) lähettiläs Fazlollah Nabil
ja ulkoasianministeri Urho Kekkonen juhlallisessa audienssissa,
jossa lähettiläs jätti valtakirjansa (Helsinki 16.9.1954).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2421_3

 

Irja ja Matti Ranin

Näyttelijäpariskunta Irja ja Matti Ranin olivat vuonna 1959 lähdössä kesäkiertueelle.
Näytelmä oli William Gibsonin "Kaksi kiikkulaudalla".
Sitä esitettiin tuolloin elokuun loppuun saakka kymmenillä paikkakunnilla.
(Helsinki 15.6.1959).

Teatterineuvos Matti Ranin (1926-2013) oli kansallisteatterin näyttelijä,
joka esiintyi useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.
Hän oli vänrikki Kariluoto elokuvassa Tuntematon sotilas
ja kirkkoherra Salpakari elokuvissa Täällä Pohjantähden alla sekä Akseli ja Elina.
Komisario Palmu-elokuvissa hän näytteli lain ylioppilasta.
Vaimonsa Irjan (1950-1995) kanssa hän pyöritti 27 vuotta Kasper-nukketeatteria.
Se tuli koko kansalle tunnetuksi television lastenohjelmissa,
kun vuonna 1960 alettiin lähettää lastenohjelmaa nimeltä Raninien tv-perhe.
Sen ajan lapset tunnistavat Kasper-nuken huudahduksen Trai trai trallallaa!

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17390_1.tif,
Kuvia kaikille -sivusto

 

Isiä ja lapsia hiekkarannalla

Kuva on otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211429, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1966.

 

Isoisä, äiti ja lapsi

Kolmen polven evakot.
Emäntä hellan ääressä lapsi sylissään,
vanha isäntä kainalosauvoineen seuraa sängyn laidalta.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Arvoitus: Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla?    
Vastaus: Ihminen

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa:d2004_17_r1_47_673_22.tif

 

Isä ja tytär pelaavat lautapeliä

Kuvassa isä ja tytär pelaavat Monopoli-peliä.
Monopoli-lautapeli julkaistiin vuonna 1935.
Pelissä myydään ja ostetaan kiinteistöjä.
Monopoli on taloustieteen käsite.
Se tarkoittaa sitä, että yksi yritys hallitsee markkinoita.
Peli on edelleen hyvin suosittu ja sitä pelataan monessa maassa.
Nykyään sitä voi pelata myös tietokonetta vastaan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 21.12.1959.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: D2004_17_r1_r59-19769_2.tif

 

Jauho- ja ryynipussit

Jauhot ja ryynit olivat ennen sotia irtomyynnissä.
Samoin karkea ja hieno suola, perunajauhot, riisit, rusinat,
kahvi ja sokeri, perunat sekä naulat.
Asiakaspalvelu vei paljon aikaa,
kun kullekin asiakkaalle mitattiin juuri hänen tarvitsemansa määrä kutakin tarviketta.
Kauppias oppi hyvin tuntemaan jokaisen asiakkaan ja hänen perheensä kulutuksen.

Maito ja kerma mitattiin suurista tonkista jokaiselle omaan kannuun.
Voi säilytettiin lasikaapissa suurena kimpaleena.
Myymäläapulainen leikkasi siitä sopivan palan ja punnitsi vaa´alla.
Pala käärittiin voipaperiin kotiin vietäväksi.
Ensimmäiset pakettivoit tulivat kauppaan vasta olympiavuonna 1952.

Sanastoa Kappa, nelikko, kaupantekijäiset, paperipussi, kansanhuolto

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Jauhojen lisääminen

Äyskärillä lisätään jauhoja sen verran,
että syntyy sakea velli.

Korvo peitetään ja
seos jätetään hapantumaan vähintään yön yli.
Jos korvo tai huone on kylmä,
hapantuminen vaatii enemmän aikaa.

Seos on valmista,
kun se kuplii ja tuoksuu happamalta.

Taikinaan lisätään jauhoja ja sekoitetaan (kuva).

Kuva kuuluu sarjaan Suomi syö ja juo.

CC-BY Kuvaaja Pekka Helin. Keski-Suomen museon kokoelmat

 

Joen suu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta löytyy tietoja
järvistä, ilmastosta, kartoista ja tilastoista.

Palvelu sisältää järvirekisterin,
jossa on perustiedot kaikista Suomen yli 1 hehtaarin kokoisista järvistä.

Sananlasku
Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Jojo

Kahdesta sorvatusta puukiekosta valmistettu jojo.
Naruna kierteinen kalalanka.
Halkaisija 6 cm.

Jojo nousee ja laskee narua pitkin kättä liikuteltaessa.
Jojolla voi tehdä temppuja, kuten saada sen pyörimään
narun päässä hetken aikaa ennen paluuta käteen.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus,TMM16572:32

 

Jouluaattona 1957

Margit Jästerberg (1900-1985) ja Valter Jästerberg (1892-1981) istumassa pöydän ääressä
kotonaan Helsingissä Huopalahden asemarakennuksessa (Kylätie 25) jouluaattona 1957.

Sähkökynttilät alkoivat yleistyä joulukuusissa 50-luvulla.
30-luvulta alkaen niitä oli ollut saatavissa,
mutta ne olivat pitkään ylellisyystuotteita,
joihin oli varaa vain erittäin rikkailla ihmisillä.

Kasku
- Mikä on suurempi kuin joulukuusi?
- Jouluseitsemän.

CC BY 4.0, Teo Jästerberg 24.12.1957, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulujuhlan esiintymisvuorossa taikuri

 

Elannon järjestämä lasten joulujuhla 1953 tai 1954.

Kaikilla tytöillä on juhlamekot ja monen hiuksiin on kietaistu rusetti.

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulukortteja 50- ja 60-luvuilta

Suosittuja joulukorttien aiheita ovat olleet lumiset maisemat, joulupukki ja tontut,
kynttilät, hevosen vetämä reki matkalla joulukirkkoon sekä erilaiset seimiasetelmat.

Joulukorttien kuvia tekivät monet tunnetut taitelijat kuten Jenny Nyström,
Rudolf Koivu ja Martta Wendelin.
Joulukortteihin liimattiin usein postimerkin lisäksi joulumerkki,
jonka tuotto meni hyväntekeväisyyteen.
Merkeistä tuli suosittu keräilykohde.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 28.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Joulukortti: paimenet kedolla

Perinteinen taitettu joulukortti aukaistuna.
Toivotukset kirjoitettiin kortin toiselle puolelle.

Kasku
- Mikä on jokaisen joulukortin keskellä?
- K-kirjain.
 

Skannattu vanhasta postikortista

 

Joulukortti: paimenet kedolla (kortin sisäpuoli)

Tämä on taitetun joulukortin sisäpuoli.
Sisäpuolikin oli kauniisti painettu.

Skannattu

 

Jouluksi kotiin armeijasta

Kuva on otettu Helsingin Puistolassa, Puistotie 74, vuonna 1956.
Sisko (Pirkko Pöysälä) ja veli istuvat joulukuusen edessä.
Veli on lomalla armeijasta.

CC BY 4.0, Juhani Eklund, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulukuusen edessä perhekuva 1940-luvulla

Pitkään lankaan kiinnitetyt paperiset Suomen liput ovat olleet yleisiä kuusenkoristeita.

Perhekuvassa takana vasemmalla valokuvaaja Väinö Kanniston tytär Marja Kannisto ja vaimo Lyyli Kannisto.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulukuusen ihailua

Pieni lapsi on päässyt läheltä ihailemaan kynttilöiden palamista joulukuusessa.

CC BY 4.0, Uutiskuva Oy, Elanto-lehden kokoelma, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulukuusen ja radion äärellä

Kivistön perheen joulunviettoa 1940-luvulla.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 3.1.1944, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulukuusen jalka 1940-luvulta

Tällainen joulukuusenjalka oli nopea ja helppo tehdä kotona itse
ja näitä tehtiin myös koulun kärityötunnilla.
Tällaisessa jalassa kuusi kuivaa nopeasti
eikä sitä voi kovin montaa päivää pitää sisällä.

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna