Matroona Kyyrönen

Matroona Kyyrönen

Matroona tarkoittaa perheenemäntää.
Sillä voidaan tarkoittaa leikillisesti tai halventavasti pönäkkää ja arvonsa tuntevaa emäntää.

Matroona Kyyrönen (1843-1923) oli kotoisin Impilahden Kitilästä.
Hän oli 15 lapsen äiti, jonka lapsista 10 kuoli nuorena.
Matroona tunnettiin yhtenä 1900-luvun alkupuolen viimeisistä runonlaulajista.
Hän oli itkijä ja loitsija, joka osasi itkuja, loitsuja, runoja, pyhäintaruja,
satuja ja kertomuksia niin paljon,
että hänen varastoaan pidettiin melkein ehtymättömänä.

Matroona Kyyrösestä löytyy tietoja Kalevalaseuran vuosikirjasta vuodelta 1956,
Martti Haavion kirjasta Viimeiset runonlaulajat (1948) sekä
Kansalliskirjastosta: 1, ja 2.

Museoviraston kansatieteen kuvakokoelmassa on vuonna 1914 otettu valokuva matroona Kyyrösestä.

Matroonalta kerättyjä runoja löytyy SKVR:sta. Tässä yksi:
Pätšköi oli päivälintu,
Yölintu, lepakkolintu
Lendi on kezäsen päivän,
Yön on syksysen pimiän;
Lendi maida moatakse,
Peziä levätäkse,
Lendi tuone meren soarel,
Meren soarel kukkural.
Kazvoi tuoh nuori nurmi,
Nuorel nurmel nuori neido;
Käydih tuoh kaikki kosih,
Käydih pipit, käydih papit,
Käydih hovin hoikat herrat;
Eibö neidone noilla männy.
Tuli viimine Nurmi-Tuomas,
Pani neidose regeh,
Iskibö ohjilla oritta,
Helmiruoskalla hevosta.
Aisat oli toiset, aisat moiset,
Aisat koivuset molembat,
Leppäset lehon pajulta,
Kadajaiset kainalvitšat.

1913, Kansallisgalleria

 


Tulosta kuva   Tulosta kuva ja teksti