Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Lukusali Lukusali Lukusali

1899 Kansallisgalleria

 

Luminen pihamaa Luminen pihamaa Luminen pihamaa

1882 Kansallisgalleria

 

Luonnos teokseen leikkiviä poikia rannalla Luonnos teokseen leikkiviä poikia rannalla Luonnos teokseen leikkiviä poikia rannalla

Kansallisgalleria

Luonnos teokseen Nuorukainen ja vedenneito Luonnos teokseen Nuorukainen ja vedenneito Luonnos teokseen Nuorukainen ja vedenneito

1896 Kansallisgalleria

 

Maalaiseukko Maalaiseukko Maalaiseukko

1884 Kansallisgalleria

 

Maisema, puita, riukuaitaa Maisema, puita, riukuaitaa Maisema, puita, riukuaitaa

1880 - 1992 Kansallisgalleria

 

Maisteri Carl Gustaf Swan työpöytänsä ääressä  Maisteri Carl Gustaf Swan työpöytänsä ääressä  Maisteri Carl Gustaf Swan työpöytänsä ääressä

Eero Järnefeltin öljyvärimaalaus vuodelta 1889

Koko 31,5 × 25 cm

Kansallisgalleria

Maisteri Carl Gustaf Swan (1839–1916) oli opettaja, lehtimies ja oppikirjojen julkaisija.
Hän perusti Lappeenrannan Uutiset (myöhemmin Etelä-Saimaa).
Swanilla oli Emilia-vaimonsa kanssa yhdeksän tytärtä,
joiden kirjeenvaihdosta on julkaistu teos Yhdeksän mustaa joutsenta.

 

Malliharjoitelma Malliharjoitelma Malliharjoitelma

1885 Kansallisgalleria

 

Massaciuccolin järvellä Massaciuccolin järvellä Massaciuccolin järvellä

1899 Kansallisgalleria

 

Mataleena Mataleena Mataleena

1890 Kansallisgalleria

 

Mathilda Wreden muotokuva Mathilda Wreden muotokuva Mathilda Wreden muotokuva

Eero Järnefeltin guassityö hänen luonnosvihkostaan 1886-1888.

Koko 61 × 47 cm

Kansallisgalleria

 

Mathilda Wrede

Mathilda Wrede (1864-1928) on jäänyt historiaan aatelisena vankilaevankelistana.

Matilda syntyi kuvernöörin 11-lapsiseen perheeseen kuopuksena ja hänen äitinsä kuoli, kun tyttö oli vasta 9kk.
Lastenhoitajan hoitamana ja ison siskon kasvattamana varttunut Mathilda koki nuoruudessaan hengellisen heräämisen.

Vaasan lääninvankilan vankeja kävi silloin tällöin töissä Wreden perheen pihapiirissä mm. halkoja hakkaamassa.
Kun Mathilda oli 19-vuotias, hän kertoi eräälle luottovangille Jumalasta.
Vanki pyysi häntä tulemaan vankilaan, jotta hän voisi kertoa asiasta muillekin.
Kun Mathilda sai isänsä taivuteltua, hän alkoi käydä puhumassa ensin lähivankilassa
ja myöhemmin monessa muussa vankilassa.
Aluksi hänen vierailujensa tarkoituksena oli evankeliumin levittäminen,
mutta kun hän huomasi vankien ja heidän perheidensä inhimillisen hädän,
hän alkoi tukea heitä monin muinkin tavoin ja paneutui tehtäväänsä niin perusteellisesti,
että ylirasittuneena joutui välillä jäämään pitkiksi ajoiksi kotiin lepäämään.

Veljensä kanssa Mathilda perusti vapautuvien vankien turvakodin,
ja heidän isänsä lahjoitti sitä varten torpan.
Se nimettiin Toivolaksi. Ensimmäinen asukas oli mies,
jonka Wreden sisarukset lunastivat vankilasta maksamalla hänen sakkonsa.
Vastineeksi mies työskenteli turvakodissa.
Aluksi asukkaiksi valittiin vain vapaaehtoisia, tuttuja uskovia vankeja.
Toivola toimi maanviljelyä harjoittavana työsiirtolana.
Toivolan ansiosta suomalaisia rikosvankeja ei enää lähetetty Siperiaan.

Isä ja muut sukulaiset olivat avustaneet työtä taloudellisesti,
mutta apu loppui isän kuolemaan.
Mathilda jatkoi työtään ulkomaisten rahoittajien turvin.

Vuonna 1888 senaatti myönsi Mathildalle vapaalipun junamatkoihin,
että hän pystyi matkustamaan ilman kuluja.
Hän eli itse hyvin vaatimattomasti ja tuki vapautuvia vankeja myös taloudellisesti.

Matida kävi useita kertoja tapaamassa myös kuuluisaa murhamiestä Matti Haapojaa.

Yleisradion Suuret suomalaiset -äänestyksessä Mathilda Wrede sijoittui sijalle 87.

Kakolan vangit ovat veistäneet Mathilda Wreden hautakiven.

 

Metsämaisema Metsämaisema Metsämaisema
Guassi, paperi, vesiväri
Työn koko 30,5 × 22 cm

Kansallisgalleria 1895

 

Metsäpolku Metsäpolku Metsäpolku

 

Kansallisgalleria 1887

 

Miesmalli, akatemiaharjoitelma Miesmalli, akatemiaharjoitelma Miesmalli, akatemiaharjoitelma

1874-1875 Kansallisgalleria

 

Mitäpä itket, huoli pois Mitäpä itket, huoli pois Mitäpä itket, huoli pois

1897-1900 Kansallisgalleria

 

Mooses lyö vettä kalliosta, kopio Murillon mukaan Mooses lyö vettä kalliosta, kopio Murillon mukaan Mooses lyö vettä kalliosta, kopio Murillon mukaan
 
Kuuluisien maalauksien kopiointi on ollut yleinen tapa opetella maalaamaan.
Laillisten kopioiden nimissä yleensä mainitaan,
kenen mukaan teos on tehty ja mistä teoksesta on kysymys.
Mahdollinen signeeraus on kuitenkin kopioijan,
mikä estää myyntiä alkuperäisenä.
 
Museot, jotka omistavat alkuperäisen teoksen,
voivat rajoittaa esimerkiksi kopion kokoa.
Nykyään kopiointia rajoittavat myös tekijänoikeuslait.
 
1880 - 1890  Kansallisgalleria
 
Muikunpaistaja Muikunpaistaja Muikunpaistaja

1886 Kansallisgalleria

 

Musiikin kuuntelijoita Musiikin kuuntelijoita Musiikin kuuntelijoita

1897 Kansallisgalleria

 

Muuriin nojaava nainen Muuriin nojaava nainen Muuriin nojaava nainen

1872 - 1880 Kansallisgalleria

 

Mädäntynyt hauki Mädäntynyt hauki Mädäntynyt hauki

1884 Kansallisgalleria

 

Naisen muotokuva Naisen muotokuva Naisen muotokuva

1887 - 1905 Kansallisgalleria

 

Nuori mies Nuori mies Nuori mies

1876 Kansallisgalleria

 

Nuoruus Nuoruus Nuoruus

1880 - 1899 Kansallisgalleria

 

Nuottakota Haikossa Nuottakota Haikossa Nuottakota Haikossa

1881 Kansallisgalleria

 

Näköala Fredrikinkadulta Näköala Fredrikinkadulta Näköala Fredrikinkadulta

1883 Kansallisgalleria