Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Tammisaaren kirkko Tammisaaren kirkko Tammisaaren kirkko

1890 - 1891 Kansallisgalleria

 

Tanssiva tyttö, edestäpäin Tanssiva tyttö, edestäpäin Tanssiva tyttö, edestäpäin

1872 - 1874 Kansallisgalleria

 

Tohtori Herman Frithiof Antellin muotokuva Tohtori Herman Frithiof Antellin muotokuva Tohtori Herman Frithiof Antellin muotokuva

1886 Kansallisgalleria

 

Toipilas Toipilas Toipilas

1888 Kansallisgalleria

 

Tuntematon nainen Tuntematon nainen Tuntematon nainen

Eero Järnefeltin lyijykynäpiirros

Kansallisgalleria 1894-1897

 

Tuntematon nainen Tuntematon nainen Tuntematon nainen

Eero Järnefeltin lyijykynä-, hiili- ja vesivärityö luonnoskirjasta,
joka on vuosina 1886-1888.

Kansallisgalleria

 

Tuntemattomia miehiä Tuntemattomia miehiä Tuntemattomia miehiä

Eero Järnefeltin lyijykynäpiirros

Kansallisgalleria 1886-1888

 

Tupakoiva tyttö Tupakoiva tyttö Tupakoiva tyttö

1881 Kansallisgalleria

 

Tyttöjä veneessä

1886 Kansallisgalleria

 

Tytön muotokuva Tytön muotokuva Tytön muotokuva

1886 Kansallisgalleria

 

Tytön pää - pikku Anna Tytön pää - pikku Anna Tytön pää - pikku Anna

1897 Kansallisgalleria

 

Ulkosaaristossa Ulkosaaristossa Ulkosaaristossa

1898 Kansallisgalleria

 

Valoa pilvien välistä Valoa pilvien välistä Valoa pilvien välistä

1899 Kansallisgalleria

 

Vanha provencelaisnainen Vanha provencelaisnainen Vanha provencelaisnainen

1880 - 1889 Kansallisgalleria

 

Velisurmaaja Velisurmaaja Velisurmaaja

1897 Kansallisgalleria

 

Veneranta Veneranta Veneranta

1884 Kansallisgalleria

 

Vesileinikki ja rantakivet Vesileinikki ja rantakivet Vesileinikki ja rantakivet
Öljyvärimaalaus kankaalle
Koko 39 × 28 cm

Kansallisgalleria 1895

 

Viittatie jäällä Viittatie jäällä Viittatie jäällä

1881 Kansallisgalleria

 

Väinämöisen lähtö Väinämöisen lähtö Väinämöisen lähtö
 
Kalevalan viimeisessä runossa tietäjä Väinämöinen antaa virheellisen tuomion,
ja lähtee häpeän takia purjehtimaan pois Kalevan mailta.
Hän jättää kanteleensa ja laulunsa Kalevan kansalle.
Hallitsijaksi tulee neitseellisesti syntynyt poika.
Tarinan on ajateltu kertovan kristinuskon saapumisesta.

Akseli Gallen-Kallela maalasi tämän taulun vuosina 1893-1894.

Kuva cc Kansallisgalleria

 

Yliopiston varakanslerin, vapaaherra Johan Philip Palménin muotokuva   Yliopiston varakanslerin, vapaaherra Johan Philip Palménin muotokuva   Yliopiston varakanslerin, vapaaherra Johan Philip Palménin muotokuva
Eero Järnefeltin öljyvärimaalaus vuodelta 1890
Koko 116 × 84 cm

Kansallisgalleria

Johan Philip Palmén

Johan Philip Palmén (1811–1896) oli suomalainen vapaaherra,
lainopin professori ja korkea virkamies.
Hän oli merkittävissä tehtävissä Helsingin yliopiston hallinnossa
ja Suomen oikeuslaitoksessa.
Hän toimi Suomen suuriruhtinaskunnan prokuraattorina vuosina 1871–1877
sekä senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana 19 vuotta,
aina 84-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaansa asti.   

Palmén kirjoitti vuonna 1861 teoksen, joka sisälsi ensimmäistä kertaa
Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslailliset säädökset yhdessä niteessä.
Teos oli nimeltään Storfurstendömet Finlands grundlagar jämte till dem hörande statshandlingar,
suomeksi Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait ynnä niihin kuuluvain valtiokirjoitusten kanssa.
Siitä tuli myyntimenestys.

Palmén sai valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1866.
Hänet aateloitiin vuonna 1875 ja korotettiin vapaaherraksi 1883.
Näin sai alkunsa Palménien aatelissuku.

 

Äiti Äiti Äiti

1893 Kansallisgalleria

 

Äiti ja lapsi Äiti ja lapsi Äiti ja lapsi

1886 Kansallisgalleria