Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Sammon taonta, luonnos Pariisin paviljongin kupolifreskoihin Sammon taonta, luonnos Pariisin paviljongin kupolifreskoihin Sammon taonta, luonnos Pariisin paviljongin kupolifreskoihin

1899 Kansallisgalleria

 

Saunan ulkopuolella Saunan ulkopuolella Saunan ulkopuolella

1891 Kansallisgalleria

 

Saunassa Saunassa Saunassa

1889 Kansallisgalleria

 

Sumumaisema Sumumaisema Sumumaisema

1884 Kansallisgalleria

 

Suuri hauki Suuri hauki Suuri hauki

1904 Kansallisgalleria

 

Syysmaisema Syysmaisema Syysmaisema

1897 Kansallisgalleria

 

Syysmaisema Syysmaisema Syysmaisema

1911 Kansallisgalleria

 

Särkkä Särkkä Särkkä

1882 Kansallisgalleria

 

Taiteilijan vaimon muotokuva Taiteilijan vaimon muotokuva Taiteilijan vaimon muotokuva

1893 Kansallisgalleria

 

Talvi, esityö Juseliuksen mausoleumin freskoa varten Talvi, esityö Juseliuksen mausoleumin freskoa varten Talvi, esityö Juseliuksen mausoleumin freskoa varten

1902 Kansallisgalleria

 

Talvimaisema Talvimaisema Talvimaisema

1900 Kansallisgalleria

 

Talvimaisema Talvimaisema Talvimaisema

1887 Kansallisgalleria

 

Tohtori Herman Frithiof Antellin muotokuva Tohtori Herman Frithiof Antellin muotokuva Tohtori Herman Frithiof Antellin muotokuva

1886 Kansallisgalleria

 

Tuonelan joella, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten Tuonelan joella, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten Tuonelan joella, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten

Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) teki kolme temperalla maalattua,
ihmiselämän kiertokulkua kuvaavaa esityötä Juséliuksen mausoleumia varten.

Vuosina 1898-1903 liikemies Fritz Arthur Jusélius rakennutti Poriin
arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman mausoleumin
11-vuotiaana kuolleen Sigrid-tyttärensä hautapaikaksi ja muistomerkiksi.

Hän tilasi sisätilojen freskot Akseli Gallen-Kallelalta,
joka oli muutama vuosi aikaisemmin tutustunut
italialaisiin varhaisrenessanssin seinämaalauksiin.

Tässä Tuonelan joella -maalauksessa kuolema ottaa ihmiset veneeseensä kyytiin viimeiselle matkalle.
Taustalla näkyy punainen joutsen, joka kuvaa Lemminkäisen äidin symbolista lintua.

Taulun oikeaan reunaan Gallen-Kallela kuvasi itsensä esiliina edessä ja muurauslasta kädessä.

Alkuperäiset freskot tuhoituivat tulipalossa Gallen-Kallelan kuolinvuonna,
mutta hänen poikansa Jorma Gallen-Kallela maalasi niistä toisinnot isänsä luonnosten pohjalta.

1903 Kansallisgalleria

Teoksen koko on 77 × 145,5 cm

 

Tytön pää - pikku Anna Tytön pää - pikku Anna Tytön pää - pikku Anna

1897 Kansallisgalleria

 

Valoa pilvien välistä Valoa pilvien välistä Valoa pilvien välistä

1899 Kansallisgalleria

 

Velisurmaaja Velisurmaaja Velisurmaaja

1897 Kansallisgalleria

 

Veneranta Veneranta Veneranta

1884 Kansallisgalleria

 

Venevanhus Venevanhus Venevanhus

1924 Kansallisgalleria

 

Viittatie jäällä Viittatie jäällä Viittatie jäällä

1881 Kansallisgalleria

 

Väinämöisen lähtö Väinämöisen lähtö Väinämöisen lähtö
 
Kalevalan viimeisessä runossa tietäjä Väinämöinen antaa virheellisen tuomion,
ja lähtee häpeän takia purjehtimaan pois Kalevan mailta.
Hän jättää kanteleensa ja laulunsa Kalevan kansalle.
Hallitsijaksi tulee neitseellisesti syntynyt poika.
Tarinan on ajateltu kertovan kristinuskon saapumisesta.

Akseli Gallen-Kallela maalasi tämän taulun vuosina 1893-1894.

Kuva cc Kansallisgalleria

 

Väinämöisen venematka Väinämöisen venematka Väinämöisen venematka

1909 Kansallisgalleria