Kuvalista

1888 Kansallisgalleria

1886 Kansallisgalleria

1887 Kansallisgalleria

1887-1889 Kansallisgalleria

1903 Kansallisgalleria

Kansallisgalleria

1895 Kansallisarkisto

1937 Kansallisgalleria

Eero Järnefeltin guassi paperille 1892 - 1894

Koko 53 × 46 cm

Kansallisgalleria

Gunnar Berndtson (1854-1895) oli tarkkaa realismia ja naturalismia edustanut taidemaalari.

Suomalaisen taidemaalari Albert Edelfeltin ympärille kerääntyi hänen Pariisissa oleskelunsa vuosina
ryhmä nuoria taiteilijoita, yhtenä heistä Gunnar Berndtson.
Berndtson omaksui Edelfeltin tyylin maalata muotokuva.
Sitä kutsutaan salonkityyliksi. Berndtson pyrki töissään äärimmäiseen tarkkuuteen.

Berndtson opetti 1890-luvulla yksityisakatemiassa, jossa opiskelivat mm. Väinö Blomstedt,
Sigrid Granfelt, Beda Stjernschantz, Magnus Enckell ja Ellen Thesleff.
Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Berndtson toimi opettajana vuosina 1890–1892.

Berndtson kuoli jo 40 vuotiaana luultavasti joko Egyptistä tai Pariisin salongeista saatuun syfilikseen.

Tämän taulun Helene Schjerfbeck (1862-1946) on maalannut 17-vuotiaana.
Historiamaalaus on siihen aikaan taiteenlajeista kaikkein arvostetuin
ja Suomen historian kuvaukset kansakunnan identiteetin rakentamisen kannalta tärkeitä.

Teoksen aihe liittyy Suomessa 1808-1809 käytyyn sotaan.
Se on sama sota, jota JL Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissa

Tämä Suomen sotaan keskittyvä runokokoelma ilmestyi kahtena runosarjana.
Ensimmäinen sarja ilmestyi vuonna 1848 ja toinen vuonna 1860.  
Vänrikki Stoolin tarinoita käytettiin paljon kouluissa ja sen runoja luettiin ulkoa.

Schjerfbeckin maalaus kuvaa tilannetta, jossa sotajoukot vetäytyivät Suomen alueelta joulukuussa 1808.
Suurin osa Suomen armeijasta oli tuhoutunut.
Yksin jätetty asepukuinen sotilas nojaa koivuun ja joukot etääntyvät lumisella lakeudella.

Vänrikki Stoolin tarinat alkaa Maamme-laululla, josta tuli Suomen kansallislaulu.
Toisessa kokoelmassa on Porilaisten marssi, josta tuli puolustusvoimien tunnussävel.
Sven Tuuva, Wibelius ja Lotta Svärd ovat tuon kirjan hahmoja.

1970-luvulla Heikki Kinnunen, Kalle Holmberg ja Esko Salminen tekivät vuonna 1975
radiolle oman tulkintansa Vänrikki Stoolista.

Vänrikki Stoolin tarinat -kirja kokonaan Paavo Cajanderin suomentamana.

1880 Kansallisgalleria

1943 Kansallisgalleria