Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Maalaispuodissa Maalaispuodissa Maalaispuodissa

Eero Järnefeltin kankaalle liimattu guassi- ja vesivärityö vuodelta 1905
(guassi = peiteväri)

Koko 62,5 × 93 cm
 

Kansallisgalleria

 

Madonna de la Charité, El Grecon mukaan Madonna de la Charité, El Grecon mukaan Madonna de la Charité, El Grecon mukaan

1941 Kansallisgalleria

 

Madonna ja lapsi Madonna ja lapsi Madonna ja lapsi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863 - 1945) suunnittelema kansi miehensä Juhani Ahon kirjoittamaan kirjaan Rauhan erakko.

Kirjan ensipainos julkaistiin ensimmäisen maailmansodan riehuessa vuonna 1916
- tosin tsaarin määräysten mukaan toimitetun sensuurin jälkeen lyhennettynä.
Kirjasta poistettiin noin kuusi sivua, mm. kehotukset aseista kieltäytymiseen.
Tämä on yksi monista kirjoista, jotka ovat joutuneet sensuroiduiksi tai vainotuiksi.

Ensimmänen sensuroimaton painos on julkaistu vuonna 1958. 
Näköispainos on julkaistu vuonna 2013 ja siinä on mukana 1916 laitoksesta sensuroidut sivut.

Rauhan erakko on fiktiivinen essee maailmanrauhan mahdollisuuksista.

Kirjan kansikuva liittyy siihen, että päähenkilö on yksinkertaisissa oloissa Alpeilla asuva mies,
jonka pyhä madonna-alttari houkuttelee kyläläiset hartaushetkiin.
Miehen luona vierailee matkailijoita, joille hän levittää rauhan aatetta,
sillä ”sitä tulisi julistaa kaikille kansoille kuin evankeliumia pakanoille”.

Kirjailija kertoi, ettei "ole mitään kirjaa kirjoittanut niin sisäisestä pakosta ja sydämen käskystä kuin tämän.”

Suomessa puhjennut sisällissota oli Juhani Aholle järkytys.
Hän oli valkoisten puolella ja kysymys aseeseen tarttumisesta asettui uuteen valoon,
kun punaiset valtasivat Helsingin.

”Rauhan ystävien kanssa olen näinä päivinä paljon keskustellut oikeudesta tarttua aseisiin.
Olenhan ollut itsekin sillä kannalla, että aseisiin ei saa tarttua, koska hengen ottaminen on rikos.
Mutta minulle näyttää käyvän samoin kuin kaikille rauhanystäville silloin,
kun on kysymys heistä itsestään s.o. itsepuolustuksesta.
He eivät voi olla puolustamatta aseiden avulla itseään ja muita silloin,
kun heidän kimppuunsa hyökätään eikä mikään muu auta hengen säilyttämiseksi.”

Juhani Aho oli koko kirjoittajauransa ajan ahkera yhteiskunnallinen keskustelija
ja otti kantaa moniin ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin.


1916 Kansallisgalleria

 

Madonna ja lapsi, Cimabuen mukaan Madonna ja lapsi, Cimabuen mukaan Madonna ja lapsi, Cimabuen mukaan

1932 Kansallisgalleria

 

Maggie Gripenberg Maggie Gripenberg Maggie Gripenberg

Venny Soldan-Brofeldt piirsi Maggie Gripenbergistä useita muotokuvia.

Maria Margarita (Maggie) Gripenberg (1881 - 1976) oli suomalainen tanssija, koreografi
ja taidetanssin uranuurtaja, jolle on myönnetty Pro Finlandia -palkinto 1951.

Gripenberg on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.

Tietoja Gripenbergistä löytyy mm. Teatterikorkeakoulun sivustolta.

Kansallisgalleria

 

 

Maisema Maisema Maisema

Vanerille liimattu öljyvärimaalaus

Koko 32,5 × 50 cm

Kansallisgalleria 1905

 

Maisema Maisema Maisema

1903 Kansallisgalleria

 

Maisema Kolilta Maisema Kolilta Maisema Kolilta

Öljyvärimaalaus

Kansallisgalleria 1928

 

Maisema, puita, riukuaitaa Maisema, puita, riukuaitaa Maisema, puita, riukuaitaa

1880 - 1992 Kansallisgalleria

 

Maisteri Carl Gustaf Swan työpöytänsä ääressä  Maisteri Carl Gustaf Swan työpöytänsä ääressä  Maisteri Carl Gustaf Swan työpöytänsä ääressä

Eero Järnefeltin öljyvärimaalaus vuodelta 1889

Koko 31,5 × 25 cm

Kansallisgalleria

Maisteri Carl Gustaf Swan (1839–1916) oli opettaja, lehtimies ja oppikirjojen julkaisija.
Hän perusti Lappeenrannan Uutiset (myöhemmin Etelä-Saimaa).
Swanilla oli Emilia-vaimonsa kanssa yhdeksän tytärtä,
joiden kirjeenvaihdosta on julkaistu teos Yhdeksän mustaa joutsenta.

 

Malliharjoitelma Malliharjoitelma Malliharjoitelma

1885 Kansallisgalleria

 

Maria Maria Maria

1909 Kansallisgalleria

 

Massaciuccolin järvellä Massaciuccolin järvellä Massaciuccolin järvellä

1899 Kansallisgalleria

 

Mataleena Mataleena Mataleena

1890 Kansallisgalleria

 

Mathilda Wreden muotokuva Mathilda Wreden muotokuva Mathilda Wreden muotokuva

Eero Järnefeltin guassityö hänen luonnosvihkostaan 1886-1888.

Koko 61 × 47 cm

Kansallisgalleria

 

Mathilda Wrede

Mathilda Wrede (1864-1928) on jäänyt historiaan aatelisena vankilaevankelistana.

Matilda syntyi kuvernöörin 11-lapsiseen perheeseen kuopuksena ja hänen äitinsä kuoli, kun tyttö oli vasta 9kk.
Lastenhoitajan hoitamana ja ison siskon kasvattamana varttunut Mathilda koki nuoruudessaan hengellisen heräämisen.

Vaasan lääninvankilan vankeja kävi silloin tällöin töissä Wreden perheen pihapiirissä mm. halkoja hakkaamassa.
Kun Mathilda oli 19-vuotias, hän kertoi eräälle luottovangille Jumalasta.
Vanki pyysi häntä tulemaan vankilaan, jotta hän voisi kertoa asiasta muillekin.
Kun Mathilda sai isänsä taivuteltua, hän alkoi käydä puhumassa ensin lähivankilassa
ja myöhemmin monessa muussa vankilassa.
Aluksi hänen vierailujensa tarkoituksena oli evankeliumin levittäminen,
mutta kun hän huomasi vankien ja heidän perheidensä inhimillisen hädän,
hän alkoi tukea heitä monin muinkin tavoin ja paneutui tehtäväänsä niin perusteellisesti,
että ylirasittuneena joutui välillä jäämään pitkiksi ajoiksi kotiin lepäämään.

Veljensä kanssa Mathilda perusti vapautuvien vankien turvakodin,
ja heidän isänsä lahjoitti sitä varten torpan.
Se nimettiin Toivolaksi. Ensimmäinen asukas oli mies,
jonka Wreden sisarukset lunastivat vankilasta maksamalla hänen sakkonsa.
Vastineeksi mies työskenteli turvakodissa.
Aluksi asukkaiksi valittiin vain vapaaehtoisia, tuttuja uskovia vankeja.
Toivola toimi maanviljelyä harjoittavana työsiirtolana.
Toivolan ansiosta suomalaisia rikosvankeja ei enää lähetetty Siperiaan.

Isä ja muut sukulaiset olivat avustaneet työtä taloudellisesti,
mutta apu loppui isän kuolemaan.
Mathilda jatkoi työtään ulkomaisten rahoittajien turvin.

Vuonna 1888 senaatti myönsi Mathildalle vapaalipun junamatkoihin,
että hän pystyi matkustamaan ilman kuluja.
Hän eli itse hyvin vaatimattomasti ja tuki vapautuvia vankeja myös taloudellisesti.

Matida kävi useita kertoja tapaamassa myös kuuluisaa murhamiestä Matti Haapojaa.

Yleisradion Suuret suomalaiset -äänestyksessä Mathilda Wrede sijoittui sijalle 87.

Kakolan vangit ovat veistäneet Mathilda Wreden hautakiven.

 

Matroona Kyyrönen Matroona Kyyrönen Matroona Kyyrönen

Matroona tarkoittaa perheenemäntää.
Sillä voidaan tarkoittaa leikillisesti tai halventavasti pönäkkää ja arvonsa tuntevaa emäntää.

Matroona Kyyrönen (1843-1923) oli kotoisin Impilahden Kitilästä.
Hän oli 15 lapsen äiti, jonka lapsista 10 kuoli nuorena.
Matroona tunnettiin yhtenä 1900-luvun alkupuolen viimeisistä runonlaulajista.
Hän oli itkijä ja loitsija, joka osasi itkuja, loitsuja, runoja, pyhäintaruja,
satuja ja kertomuksia niin paljon,
että hänen varastoaan pidettiin melkein ehtymättömänä.

Matroona Kyyrösestä löytyy tietoja Kalevalaseuran vuosikirjasta vuodelta 1956,
Martti Haavion kirjasta Viimeiset runonlaulajat (1948) sekä
Kansalliskirjastosta: 1, ja 2.

Museoviraston kansatieteen kuvakokoelmassa on vuonna 1914 otettu valokuva matroona Kyyrösestä.

Matroonalta kerättyjä runoja löytyy SKVR:sta. Tässä yksi:
Pätšköi oli päivälintu,
Yölintu, lepakkolintu
Lendi on kezäsen päivän,
Yön on syksysen pimiän;
Lendi maida moatakse,
Peziä levätäkse,
Lendi tuone meren soarel,
Meren soarel kukkural.
Kazvoi tuoh nuori nurmi,
Nuorel nurmel nuori neido;
Käydih tuoh kaikki kosih,
Käydih pipit, käydih papit,
Käydih hovin hoikat herrat;
Eibö neidone noilla männy.
Tuli viimine Nurmi-Tuomas,
Pani neidose regeh,
Iskibö ohjilla oritta,
Helmiruoskalla hevosta.
Aisat oli toiset, aisat moiset,
Aisat koivuset molembat,
Leppäset lehon pajulta,
Kadajaiset kainalvitšat.

1913, Kansallisgalleria

 

Merimaisema Suursaaresta Merimaisema Suursaaresta Merimaisema Suursaaresta

1905 Kansallisgalleria

 

Metsämaisema Metsämaisema Metsämaisema
Guassi, paperi, vesiväri
Työn koko 30,5 × 22 cm

Kansallisgalleria 1895

 

Metsänsisusta Metsänsisusta Metsänsisusta

Kansallisgalleria

 

Metsäpolku Metsäpolku Metsäpolku

 

Kansallisgalleria 1887

 

Metsästäjä (Metsänhoitaja Gunnar Arnkil) Metsästäjä (Metsänhoitaja Gunnar Arnkil) Metsästäjä (Metsänhoitaja Gunnar Arnkil)

1919 Kansallisgalleria

 

Miehen muotokuva Miehen muotokuva Miehen muotokuva

Kuva on Eero Järnefeltin luonnoskirjasta ja se esittää luultavasti Wegeliusta.
Järnefelt käytti tässä työssä hiiltä, lyijykynää ja väriliitua.
Työ ajoittuu todennäköisesti vuosille 1925-28

Kansallisgalleria

 

Miehen pää - harjoitelma teokseen Tuonelan joella Miehen pää - harjoitelma teokseen Tuonelan joella Miehen pää - harjoitelma teokseen Tuonelan joella

1902 - 1903 Kansallisgalleria

 

Miesmalli, akatemiaharjoitelma Miesmalli, akatemiaharjoitelma Miesmalli, akatemiaharjoitelma

1874-1875 Kansallisgalleria

 

Mitäpä itket, huoli pois Mitäpä itket, huoli pois Mitäpä itket, huoli pois

1897-1900 Kansallisgalleria