Runot ja lorut


Kansakouluissa luettiin ennen paljon runoja ulkoa. Niitä esitettiin sekä tunneilla että juhlissa. Monet iäkkäät ihmiset osaavat ulkoa useita runoja. Vahvikkeen kuvakansiossa on joidenkin kuvien yhteydessä runoja. Ne - sekä Vahvikkeen muut runoaiheiset sisällöt - löytyvät Yläreunan Etsi-toiminnolla hakusanalla runo.
 
Runosto on harrastelijavoimin ylläpidetty sivusto, joka sisältää yli tuhat vanhaa suomalaista runoa: Aleksis Kivi, Eino Leino, Kanteletar, Saima Harmaja.
Myös Wikiaineisto sisältää paljon runoja: Kaaro Sarkia,

Tulosta runoja:

Isohkossakin ryhmässä voidaan kirjoittaa runoja:

Hoivakodin asukkaiden lausahduksia voi pitkältä ajalta kerätä talteen paperille ja koostaa niistä yhteiseen tapahtumaan tai juhlaan runon.
Kollektiivinen runo syntyy myös, kun kokoontumisen lopuksi, ikään kuin päiväkirjaksi tapaamisen tunnelmista ja tapahtumista kukin ryhmäläinen sanoo vuorollaan jotain, mitä on jäänyt tästä päivästä mieleen. Ryhmän ohjaaja kirjaa sanoja ja lyhyitä lauseita ylös paperille. Nämä lauseet ja sanat muodostavat runon siinä järjestyksessä ja muodossa, kuin ne on kirjoitettu. Kahdentoista ohjatun Ystäväpiirin jälkeen kootaan nämä runot kuvien kera yksiin kansiin, ja jokainen ryhmän jäsen saa kirjan muistoksi yhdessä kuljetusta matkasta. Esimerkki Outi Korkalaisen ohjaamasta Ystäväpiiri-ryhmästä:

Päivän tunnelmia 
Tänään oli mukavaa.
Musisoitiin,
alkoi tanssijalkaa vipattaa.
Puhuttiin tulevasta retkestä,
minua alkoi jännittää.
Taas sai nauraa murheet ja vaivat pois.
Ystävältä sain vielä halauksen.
Nyt on hyvä näin.

Muista, että laulujen sanatkin ovat runoutta, laulurunoutta.
Suomen Kansan Vanhat Runot -tietokannasta voi etsiä runoja haluamistaan aiheista.
Sanataideyhdistys Yöstäjän runorobotilla voi tehdä haikuja.runokorttien kuvia
Sanariihen runokortit ovat syntyneet yhteistyössä muistisairaiden kanssa: 20 lyhyttä runoa postikortin kokoisilla kartongeilla, toisella puolella nelivärikuva sekä ideaopas, jonka avulla voi kuka tahansa toteuttaa erilaisia runotuokioita pienryhmässä tai kahdestaan oman läheisen kanssa. 
Takala, Tuija (2016): Kierrän vuoden -selkorunokokoelma. Opike.
Takala, Tuija (2017): Onnen asioita -selkorunokokoelma sisältää teemat Koti, Sää, Metsä, Äänet, Silmät, Kosketus, Matka ja Tie.  

 

Lorut
Vanhoja hyppynaruloruja voi käyttää myös hyppimättä: narua hyppääjä tyttötaputtamalla rytmikkäästi käsiä yhteen tai vuoroon käsiin-polviin tai nostelemalla polvia istuessa tai polkemalla jalkaa seisten. Kiihdyttämällä tahtia tai monipuolistamalla koreografiaa syntyy hyvä aivojumppa ja erilaisilla polkukoreografioilla tasapainoharjoitus. Naruhyppelyt olivat kansakouluissa hyvin yleistä välituntitekemistä, joten näihin loruihin on helppo liittää muistelutuokioita (esimerkki). Lorumuistit CD
Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Keuruun alaosasto on koostanut Lorumuistot cd-levyn, joka sisältää 30 monelle tuttua, muistoja herättelevää, laulua ja lorua (kuva >).


 

Runoyhdistys Nihil Interitin tuottama Runopakka sisältäärunokortteja kymmeneen eri aihealueeseen liittyvää runopolku- ja teoriakorttia yhteensä 105 kpl. Kortit auttavat havainnoimaan ympäristöä ja tutustumaan runon tehokeinoihin. Pakasta löytyy paljon ideoita sekä suoraan että soveltaen käytettäviksi.

Korvarunot ovat Turun Sanataideyhdistyksen kehittämä menetelmä, jossa runo tehdään kahdestaan tai pienessä ryhmässä. Valitaan aihe, esimerkiksi lapsuusmuisto. Sanataiteilija (ohjaaja) esittää kysymyksiä, johdattelee ja kirjaa vanhuksen puheen muistiin sanasta sanaan. Teksti ryhmitellään uudelleen runoksi. Tarkemmin Anu Taivaisen ja Helena Malmivirran kirjassa Hymykuopat sivulla 4.

Ollaranta, Jorma (2009): runokokoelma Poimintoja polun varrelta, RUNOVERSO.  Sisältää runoja ja riimejä arkeen ja juhlaan sekä merkkihenkilöarvoituksia mm. kuuluisista suomalaisista säveltäjistä, kuvataiteilijoista ja kirjailijoista.

Kahdesti lapsi - runoja. Myyryläinen Marja, Skripta-kustannus 2001