Tietokirjallisuutta

Ali-Sisto, Tiina (2013): Elämäntarinoiden kirjoittamisen terapeuttisuus. Päiväkirjat ja aamusivut elämänkokemusten aarreaittoina. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. 14 sivua.

Eläkeliitto ry/Tarinatupa (2004):Tarinaa tupaan. Virikkeitä Tarinatupa -ryhmien ohjaajille. Loimaan Kirjapaino Oy. Sekä (2006) hankkeen loppuraportti Tarinatupa – Samtalskafé, muistelemisesta voimavaroja itsenäiseen selviytymiseen. Raportti nro 5.

Eläkeliiton, Kotipirtin ja Vallin yhdessä julkaisema Mun tarina – Sun tarina kuvaa tarinallisen ryhmätoiminnan menetelmää.

Hauskala Kaarina (2009): Ryhmätarinointi – kun toinen inspiroi toista. VANKKURI-hankkeelle tehty opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan koulutusohjelmassa. Hankkeessa luotiin yhteisiä tarinoita sovelletun sadutusmenetelmän avulla.

Heinänen, Aira (toim. 2015): On iltasadun aika! Käpyrinteen vapaaehtoisten eli Vantteroiden vuonna 2014 järjestämissä illoissa pidetyistä alustuksista koottu opas sisältää satuperinnetietoutta sekä tietoa siitä, miten muistoja elvytetään sadun kulttuuristen ja terapeuttisten merkitysten avulla.

Ikäläinen, Patrik: Taiteesta tukea työhyvinvointiin. Taiteen edistämiskeskus. Tanssin, musiikin, kuvataiteen ja luovan kirjoittamisen hyvinvointivaikutuksia.

Lehtovuori, Eeva (2010): Minun elämäni tarinat – muistelun ja kertomisen merkitys hyvässä vanhuudessa. 11 sivua

Luukkonen, Markus (2015): Tarina, kertoja ja yleisö. Ammattina tarinankerronta. Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulun Teatteri-ilmaisun ohjaajakoulutuksessa.

Pruuki Heli, Orsila Markku (2014): Hoitavan tarinan helmiä. Kirja sisältää kokoelman klassikkotarinoita sekä uudempia kertomuksia inspiraatioksi ja voimanlähteeksi kaikille elämää pohdiskeleville sekä lohdutusta ja elämäniloa kaipaaville. Tarinoissa on ikiaikaista voimaa ja viisautta. ihmisenä olemisen kysymyksiä. Hyvä tarina tarjoaa myös oivan juuren hartauspuheeseen.

Rajala, Tarja (2017): KIRJASTO KOTIIN? Yleisten kirjastojen ikääntyvien palvelut ja kotipalvelu. Opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa.

Saariaho, Anna-Maija (2018): Kirjastopalveluja muistisairaille. Opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelmassa. Sisältää ohjeita muistisairaiden asiakkaiden kohtaamiseen sekä kirjaston että laitoshoidon tiloissa, muistisairaille sopivasta kirjastoympäristöstä ja esimerkkejä muistisairaille sopivista aineistoista.

Turpeinen Aino-Liisa & Virtanen Elina (2013): Mummin kanssa– Lastenlasten ja isovanhempien vuorovaikutuksen tukeminen luovin toiminnallisin menetelmin. Tässä opinnäytteessä on sanataiteesta tiiviisti kerrottuna sivuilla 53-59.

Viikka, Salla; Ruuskanen, Annukka, Räsänen, Jenni & Mikkonen, Susanna (2015): Tohveleissa teatteriin– Teatteri Takomon käsikirja vanhustyön ja teatterrin yhdistämiseen. Takomo ja Helsingin kulttuurikeskus. Kirja sisältää Sadutus-harjoituksen sivuilla 57-58.

Viitaniemi-Lahtinen, Seija (1995): Muistelu- ja elämäkertakirjoittaminen vanhuuden voimana ja rikkautena. Teoksessa Juhani Ihanus (toim.): Vaieta vai sanoa: Kirjallisuusterapia kasvutyössä. Helsinki Kirjastopalvelu.

Tutkimuksia

Gilmour, Fiona; Riccobono, Rosella & Haraldsdottir, Erna (2019): The value of poetry therapy for people in palliative and end of life care. Progress in Palliative Care. Science and the Art of Caring. Volume 28, 2020 – Issue 1. Tässä 13 tutkimukseen pohjautuvassa kirjallisuuskatsauksessa etsittiin runojen käytön hyötyjä palliatiivisessa hoidossa sekä elämän loppusuoralla olevien henkilöiden hoidossa. Runojen todettiin voivan mahdollistaa ihmiskeskeistä kulttuuria ja edistää palliatiivisessa hoidossa olevien henkilöiden hyvinvoinnin tunteita. Siitä oli hyötyä myös terveydenhuollon ammattilaisille ja perheenjäsenille. Läpikäydystä kirjallisuudesta nousi esiin 4 teemaa: runouden vaikutus palliatiivisessa hoidossa olevien ihmisten hyvinvointiin, runouden vaikutus terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvointiin, runouden merkitys suruun valmistautuville perheenjäsenille sekä runouden arvo yksilöllisten hoitokäytäntöjen toteuttamisessa.

Healey, Joan; Hopkins, Chris; McClimens, Alex & Peplow, David (2017): The potential therapeutic benefits of reading poetry to nursing home residents: the road less travelled? Journal of Poetry Therapy. The Interdisciplinary Journal of Practice, Theory, Research and Education. Volume 30, 2017 – Issue 3. Ääneen luetuista runoista keskusteleminen antoi yhteisön jäsenille mahdollisuuden reflektoida itseään ja kertoa heille itselleen tärkeitä elämänkokemuksia ja kertomuksia. Runo saattoi rohkaista kertomaan myös asioita, joita ei muuten olisi tullut kertoneeksi.

Tietoa sanataiteesta

Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste Taikusydän,