Muuta

Netin käytössä pätee pääosin samat sosiaaliset säännöt kuin muussakin elämässä. Netissä ja tekstiviesteissä huutamiseksi tulkitaan se, jos kirjoitetaan kaikki tekstit isoilla kirjaimilla, vaikka perässä ei olisi huutomerkkiä. Lukija saattaa loukkaantua. Ohjeita:

Älypuhelinten sovelluksista löytyy koko ajan enemmän erilaisia käyttökelpoisia ratkaisuita käytännön elämän tueksi. Välillä on käyttöä taskulampulle tai sanakirjalle, nyt nekin toimivat kätevästi puhelimessa. Yle on koonnut hyödyllisen listan vinkiksi, mitä kaikkea älypuhelimella voi tehdä:

QR-koodi

Nykyään useimmissa tuotteissa näkyy pienistä mustista neliöistä koostuva QR-koodi eli ruutukoodi. Sen voi lukea ilmaisella, kännyyn asennettavalla sovelluksella, joka avaa kännyn näytölle koodiin tallennetun nettiosoitteen. Näin pieneen tilaan on saatavissa tarjolle paljon informaatiota. QR-koodin voi kuka tahansa luoda mistä tahansa nettiosoitteesta generaattoreilla.

Postituslistat

Voit tilata eri tahojen uutiskirjeitä ilmoittautumalla postituslistalle. Silloin saat säännöllisesti sähköpostiisi kyseisen tahon infoviestin. Listalta voi poistua, koska haluaa ilmoittamalla viestissä olevaan osoitteeseen.

Riistakamerat

Netin kautta seurattavia web-kameroita (riistakamera) on sijoitettueläinten pesiin sekä muualle luontoon. Jos niiden videokuva yhdistetään seinälle ripustettavaan näyttöön, saadaan elävä taulu. Oleskelutilan nettiyhteydellä ja verkkoselaimella varustetussa isossa televisiossa voi mieluisien web-kameroiden osoitteet vetää kuvaruudun työpöydälle ja lyhentää nimen helposti tunnistettavaksi (kalat, linnunpönttö, karhunpesä…). Siitä ne ovat nopeasti aukaistavissa. Yhdistämällä televisioon erillisen tietokoneen saa käyttöön paremman selaimen kuin mitä kalliissakaan televisiossa yleensä on valmiina. Jos hankintalistalla on kallis taulutelevisio, kannattaa harkita samalla hinnalla saatavaa kokonaisuutta, jossa 100e halvempaan televisioon yhdistetään pieni ARM-tietokone. Näin netin käyttö on sujuvampaa ja nettikuva laadukkaampi. Mm. Vahvikkeen kuvat, laulujen sanat ja muu sisältö on silloin näppärästi käytettävissä.

Teknologiasta tukea kotona asumiseen

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa (2020-2022) tehtiin kansainvälinen selvitys älyteknologiaratkaisuista liikenne- ja viestintäministeriön ja Tekesin yhteistyönä. Selvityksessä tuotettiin tietoa siitä, miten teknologian käyttöä ikääntyneiden kotona asumisen tukena voidaan edistää ja miten siihen liittyviä esteitä voidaan purkaa. Ikääntyville suunnattu teknologia liitetään usein hoivaan ja terveysteknologiaan liittyviin ratkaisuihin. Selvityksessä ikäteknologiaa tarkasteltiin laajemmin kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista tukevana, asumiseen kytkeytyvänä teknologiana. Selvitys koski myös älykästä talotekniikkaa, turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta edistäviä teknologioita.

Useissa hankkeissa on kehitetty kuvapuhelimen käyttöä sekä kotipalvelun välineenä että virikkeellisten ja kuntouttavien sisältöjen tuomiseen iäkkään henkilön kotiin: Alvar-palvelu, Socatel, Toimiva kotihoito Lappiin, AVOT-hanke Siun soten alueella, @geing Online, Hippa-hanke. Ikäinstituutin Virtuaalisesti voimaa vanhuuteen -hankkeessa on kehitetty etäohjattua terveysliikuntaa iäkkäille. Ikäinstituutti on käyttänyt etäjumpissa näitä videopuheluohjelmia: Teams, Zoom, Jitsi Meet, Google Meet, Zoom, Adobe Connect Pro, Skype, Arctic Communicator, Suvanto. SeniorSurfin sivuilla on ohjeita etätilaisuuksiin osallistumisesta ja niiden järjestämisestä. Käytä vain ohjelmia, jotka toimivat osallistujien äidinkielellä.

Ikäteknologiassa eli geronteknologiassa kehitetään tuotteita ja niihin liittyviä palveluita, infrastruktuuria sekä sosiaalisia-, fyysisiä ja informaatioympäristöjä. Ikäteknologialla pyritään ongelmien ennaltaehkäisyyn, toimintakyvyn tukemiseen, heikkenevien kykyjen kompensointiin sekä hoivatyön tukemiseen.

Suomessakin voimaan astunut EU:n saavutettavuusdirektiivi sisältää digitaalisten palveluiden saavutettavuusvaatimusten lisäksi viranomaisten digitaalisten palvelujen tarjoamista koskevia pykäliä.