Robotit

Suomessa käytössä olevia robotteja ovat Pepper, Sara, Lady Lydia, Paro-hylje, Zora, kissa-robotti, Edison-palvelurobotti, Cozmo, Ohmni etäläsnäolorobotti, Elias ja Nao. Kissa on hinnaltaan edullinen (n. 100 euroa) ja siten kaikkien hoivakotien ja monen yksityiskodin ulottuvilla. Kissa kehrää ja reagoi silittämiseen.

• Sosiaaliseksi robotiksi kutsuttu Paro on Japanissa muistisairaiden hoivaan kehitetty, täynnä elektroniikkaa oleva valkoinen pehmohylje, joka reagoi ihmisen toimintaan. Sitä tuo maahan Innohoiva. Parosta on yllättävän hyviä tutkimustuloksia muistisairaiden parissa. Paro voi motivoida ihmistä puhumaan jopa kuukausien täydellisen puhumattomuuden jälkeen.
• Edison on etäohjattava palvelurobotti (info), joka on suunniteltu erityisesti omaisen ja kotona olevan sairaan, iäkkään tai liikuntarajoitteisen ihmisen tarpeisiin. Omaiskäyttöliittymän avulla läheinen tai hoitaja voi olla yhteydessä kotonaan olevaan omaiseen helposti hauskalla ja kokemuksellisella tavalla omalta tietokoneeltaan kotoa käsin. Edison on suunniteltu yhteydenpitoon, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon sekä viihde- ja virkistyskäyttöön. Sen avulla on mahdollista soittaa ystävälle (tottelee käskyjä: Avaa Yle-Areena! Soita Minnalle!).
• Emma palvelurobotti on kehitetty iäkkäiden ihmisten avuksi ja yksinäisyyden vähentämiseen. Emma voi lukea äänikirjoja ja puhekomennolla Emma voi ottaa videoyhteyden omaiseen. Emmalle voi myös sanoa: Avaa yle Areena. Senjälkeen Areenaa voi seurata robotin ruudulta (lisätietoja: Robotie).
• Cruzr palvelurobotti (pituus 150 cm) on väsymätön asiakaspalvelija. Se voi puhua eri kielillä ja se voi toimia opastajana palvelutalon aulassa (lisätietoja Robotie)
• Hoivarobotti Lady Lydia kävi vierailulla Ylen aamu-tv:ssä. Video: Robotti palvelutalossa. Robotti ei tietenkään korvaa ihmistä vaan toimii ihmisten apuna, koska sillä voi olla joitakin mainioita ominaisuuksia. Eleiden, puheentunnistuksen ja puhesyntetisaattorin avulla se mm. jaksaa keskustella Kekkosesta vaikka koko päivän kyllästymättä ja tiuskimatta.
• Pepper-robotti on vuorovaikutteinen ja se saattaa esimerkiksi tervehtiä tulijoita palvelutalon aulassa. Se mm. tunnistaa tunteita eli on keinoempaattinen. Empatia on tärkeää ja merkityksellistä myös silloin, kun se ei ole aitoa, sillä se vaikuttaa tunnelmaan ja tunteisiin. Sitä kautta se voi jopa lievittää yksinäisyyttä. Pepper on herättänyt laajalti ihastusta ja sille on löydetty monia hyödyllisiä käyttöalueita, mutta hoitotyön paikkaajaksi siitä ei kuitenkaan ole. Pepperin kaukosäätimenä toimii puhelimeen asennettava sovellus. Pepperin valmistus on lopetettu ja viimeiset kappaleet myydään pois.
• Zora tekee monenlaisia tiedonvälitystehtäviä ja ohjaa esim. tuolijumpan. Zora jaksaa väsymättä toistaa samaa informaatiota ja näin vapauttaa henkilökunnan työaikaa muihin tehtäviin. Näin se toimii Tampereella: Tampereen Kotitorin Zora. QR-koodeja voi luoda täällä
• Kouluissa on käytössä kielten opetuksessa Elias-robotti, johon on ohjelmoitu lapsille sopivia muistiharjoituksia.
• Sosiaalinen robotti Sara on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin kehittämä. Sen näytöltä hoitaja tai ikäihminen voi valita vaikka historialuennon Suomen presidenteistä. (video Sarasta 2,5 min)
• Nao-robotissa oli vielä vuonna 2020 kehittämistä. Kokeiluissa se kaatuili ja toimi epävarmasti, nettiyhteyksissä oli ongelmia eikä tietoturva ollut vielä kunnossa.

Robotteja on kokeiltu palvelutaloissa myös liikunnan ohjaamiseen ja yhteislaulujen vetämiseen. Hoivarobotiikasta on puhuttu pitkään, mutta koko maailmassa oli 11/2020 mennessä myyty vain noin 6 000 varsinaista hoivarobottia. Sen sijaan erilaiseen viriketoimintaan käyttö lisääntyy nopeasti.

Itse rakennettavat robotit

Myynnissä on myös eri sukupolvien yhdessä käytettäväksi sopivia robotinrakennussarjoja sekä käyttövalmiita ohjelmoitavia humanoidirobotteja kuten esim. Alpha PRO robotti, jota ohjataan älypuhelimella. Se on ohjelmoitavissa PC:llä tai sille voidaan opettaa liikkeitä myös liikuttamalla robottia.

Lapsille opetetaan nykyään kouluissa ohjelmointia robottien avulla ja koululaisten vierailu hoivakodilla voi sisältää robottien ohjaaman jumppatuokion hoitajan taustatuella. (Robottien hinnat ovat laskusuunnassa; syksyllä 2019 alle 500e). Jopa kosketuksen lähettäminen ja vastaanottaminen onnistuu Suomessa kehitetyn digitaaliteknologiaan perustuvan sovelluksen avulla. Tällä hetkellä siihen tarvitaan ”älynalle” ja puhelin, jossa on bluetooth. Etäisyyksistä riippumatta toinen henkilö voi silittää nallea ja vastaanottaja tuntee kädellään nallen silityksen. Laite voi olla käytössä esim. eri puolella maailmaa – tai viereisissä kaupungeissa – asuvien isovanhempien ja lastenlasten välillä. (Hakusanoja: joyhaptics oy, ixu, älynalle)

Hankkeita

Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hanke (ROSE) on julkaissut hoivarobotiikan suomalaisen tiekartan. Siina kootaan yhteen hankkeen päätulokset ja kuvaillaan hoiva- ja hoitoalan teknologian lähitulevaisuutta. Hankkeessa testattiin etäläsnäolorobotteja, sairaalan logistiikkarobotteja ja hoitajien voimaliivejä. Etäläsnäolorobotin avulla hoitaja voi liikkua ja nähdä olosuhteet keskustelukumppaniin asunnossa. Kuvapuhelinyhteyshän on jo monissa kunnissa nykypäivää.

Hoivarobotiikan perehdytysopas ikäihmisten hyvinvointipalveluita varten on tehty kansainvälisessä ORIENT-tutkimusprojektissa.