Kuvalista

Fragaria vesca

Ahomansikka rönsyilee aurinkoisilla laidunmailla,
ahoilla ja metsien reunassa melkein koko Suomessa.
Monet eläimet herkuttelevat niillä.

Marjoja voi laittaa puuroon, mysliin, taikinoihin, leivonnaisiin ja kasvonaamioihin.
Ahomansikkaa on käytetty myös rohtona.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka -sanonta liittyy marjojen kasvupaikkaan.
Mustikoita pitää lähteä hakemaan metsästä,
mutta mansikka voi kasvaa omalla pihamaalla.

Mansikkakuumeeksi kutsutaan ”tautia”, jonka voi saada syömällä liikaa mansikoita.
Oireena on kuume, joka kestää alle vuorokauden.

• Oletko pujottanut ahomansikoita heinänkorteen?
• Onko sinulla ollut mansikkakuumetta?
• Mistä marjasta pidät eniten?

Laulu Kotimaani ompi Suomi

LUONTO-kuvapakan kuva numero 1

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay Victor Khilchuk

Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti.
Väriltään graniitti voi olla mustaa, harmaata tai punaista.
Se on kovaa ja kestävää kiveä.
Ei ihme, että graniitti on valittu yhdeksi Suomen kansallissymboleista.
Siitä tehdään hautakiviä ja pöytätasoja.
Vanhojen talojen perustuksissa on käytetty paljon luonnonkivistä ladottuja muureja.

Vanha hautausmaalaki määräsi,
että hautausmaa on erotettava aitauksella pyhäksi ja rauhalliseksi alueeksi.
Sillä oli myös symbolista merkitystä.
Vanhojen kirkkojen ja hautausmaiden ympärillä on edelleen massiivisia kiviaitoja,
jotka voivat olla 1,5 metriä leveitä ja yli metrin korkeita.
Monet niistä ovat kestäneet satoja vuosia.
Kiviaita ladotaan luonnonkivistä ilman laastia.
Useimmat Suomen kiviaidoista ovat 100–200 vuotta vanhoja.

• Oletko kerännyt kiviä matkamuistoksi tai koristeeksi?
• Oletko etsinyt malmi- tai korukiviä?

Laulu Sininen ja valkoinen

Lisätietoa kaiva.fi

LUONTO-kuvapakan kuva numero 20

Kuva CC0 Pixabay

Alces alces

Hirvi on Suomen metsien kookkain nisäkäs.
Sen pääravintoa kesäisin ovat pajut ja lehtipuiden oksat.
Suurta herkkua ovat maitohorsmat.
Syksyllä hirvi syö mustikoita, puolukoita ja varpuja.
Myöhemmin maistuu pihlajan, haavan ja katajan oksat
sekä talvella männyn versot.
Kookas eläin syö noin 20 kg vuorokaudessa,
joten se voi aiheuttaa metsälle isot tuhot.

Hirviurokselle kasvaa joka vuosi uudet sarvet.
Välillä se voi menettää sarvensa toisen uroksen kanssa mitellessä.

Hirvipaisti on terveellistä ja herkullista.
Metsästyksen sivutuotteena saadaan komeita taljoja.

Metsätuhojen lisäksi hirvistä on harmia maanteillä.
Hirvikolareita sattuu joka vuosi noin 2 000.

• Oletko nähnyt hirveä?
• Pidätkö hirven lihasta? Entä taljasta tai sarvista sisustuksessa?

Laulu Hirvenmetsästys & Hirvi ja karhu

LUONTO-kuvapakan kuva numero 17

Kuva CC0 Pixabay David Mark

Jääpuikkoja syntyy räystäille, kun lumi sulaa vedeksi ja jäätyy uudelleen ennen kuin tipahtaa maahan.
Talvipakkasilla näkyvät jääpuikot paljastavat, että talon eristeet vuotavat ja lämpöä karkaa harakoille.
Keväällä aurinko sulattaa lunta ja synnyttää jääpuikkoja.
Monet ovat lapsena imeskelleet jääpuikkoja.
Katolta ja sadevesikouruista irtoaa kuitenkin linnunkakkaa ja muuta likaa,
jonka vuoksi katolta roikkuvia jääpuikkoja kannattaa vain katsella.

Avantouinti on harrastuksena yleistynyt. Se tekee hyvää verenkierrolle ja mielialalle.

Ennen sähkön yleistymistä järven jäästä sahattiin palasia, jotka säilytettiin sahanpurujen suojassa.
Näin jää säilyi sulamatta kesähelteilläkin.
Jääpalasia kaivettiin esiin tarpeen mukaan, ja niitä käytettiin mm. maidon jäähdyttämiseen maatiloilla.

Ensimmäiset jääkaapit olivat sähköttömiä jäälohkarekaappeja.
Niissä oli lokero, johon lisättiin jääpaloja muutaman päivän välein
ja sulamisvedet tyhjennettiin.

• Oletko koskaan käynyt avannossa?
• Oletko harrastanut luistelua?
• Onko sinulla nastakenkiä tai piikillisiä kävelysauvoja?

Laulu Rati, riti, ralla

LUONTO-kuvapakan kuva nro 49

Kuva CC0 Pixabay Couleus

Ursus arctos

Karhu on Euroopan suurin petoeläin ja Suomen kansalliseläin.
Se syö haaskoja, hirviä ja marjoja.

Citykarhut mellastavat mehiläistarhoilla
ja käyvät tonkimassa talojen roskalaatikoita.

Karhun lempinimiä ovat mesikämmen, otso, kontio, ohto, nalle ja metsän omena.
Itse asiassa ne ovat kaikki kiertoilmauksia.
Karhu on ollut metsästäjälle vaarallinen vastustaja,
ja siitä ei sen vuoksi haluttu puhua ”oikealla” nimellä.

Talvet karhu viettää unten mailla.
Talviunen aikana sille syntyvät pennut.

Karhun lihassa voi olla trikiinin toukkia kuten kaikkien raatoja syövien eläinten lihassa.
Siksi karhunliha täytyy kypsentää yli 70 asteessa.

Moni isovanhempi on leikkinyt lastenlastensa kanssa Karhu nukkuu -leikkiä.
Leikkiin kuuluu laulu, joka loppuu sanoihin: Eipäs nukukaan!
Silloin karhu herää peiton alta ja yrittää ottaa leikkijöitä kiinni.
Se, kenet hän saa kiinni ensimmäisenä, jää seuraavaksi karhuksi.

• Onko sinulla ollut rakasta lelunallea?
• Oletko maistanut karhun lihaa?
• Oletko koskaan maannut karhuntaljalla?

Laulu Karhunpoika sairastaa & Nalle Puhin sadelaulu & Karhu nukkuu
& Metsämiehen laulu (Terve metsä, terve vuori)

LUONTO-kuvapakan kuva numero 18

Kuva CC0 Tapani Hellman

Convallaria majalis

Kaunis ja hyvältä tuoksuva, mutta myrkyllinen kielo valittiin kansanäänestyksellä Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967.
Jos syö kielon kauniita punaisia marjoja yli 10 kappaletta, maksa voi vaurioitua pysyvästi.

Kalliokielo muistuttaa ulkonäöltään kieloa ja sekin on myrkyllinen.

Kymmenen pennin kolikossa, joka oli käytössä vuosina 1990–2001, oli kukkiva kielo.

• Pidätkö kielon tuoksusta? Tuoko se muistoja mieleesi?

Laulu Juhannus on meillä herttainen & Valkoiset kielot & Kielon jäähyväiset & Sataa, sataa ropisee

LUONTO-kuvapakan kuva numero 29

Kuva CC0 Pixabay

Betula

Suomessa kasvaa rauduskoivu, hieskoivu, vaivaiskoivu, tunturikoivu ja pirkkalankoivu.
Rauduskoivun lehdet ovat soikeammat ja hammastus isompi kuin hieskoivulla.
Sen lehdet ovat pyöreämmät.
Pirkkalankoivu on rauduskoivun muunnos. Sen lehdissä on voimakas sahalaita.
Rauduskoivu on yksi Suomen kansallissymboleista.

Mistä tahansa koivusta voi tulla visakoivu, jos runkoon tulee mutaatio.
Visakoivu jää matalaksi ja sen puuaines on kovaa.

Vaivaiskoivu on pensas, joka kasvaa vain napaan saakka.
Riippakoivuksi kutsutaan koivua, jonka oksat roikkuvat velttoina.

Vihta tehdään keskikesällä rauduskoivusta ja sidotaan vitsaksella.

Mahla alkaa virrata, kun keväällä vedet sulavat ja kasvien vesitalous käynnistyy.
Yhdestä koivusta voi keväällä laskea mahlaa satoja litroja.
Puu ei kärsi, kun huolehtii reiän suojaamisesta laskun jälkeen.

Koivun tuohi on sitkeää, taipuisaa, vedenkestävää ja hyvin säilyvää.
Siitä voi tehdä virsuja, kontteja, koreja, lippoja,
rapapalleja, sormuksia, talojen kattoja ja mämmiropeita.
Mämmille tuohi antaa omanlaisensa maun.
Tuohi on hyvä saunan sytyke.

• Oletko syönyt mämmiä tuohisesta ropeesta?
• Osaatko tehdä vihdan tai vastan? Kumman?

Laulu Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän & Tuuli se taivutti koivun larvan
& Saunavihdat & Rantakoivun alla

LUONTO-kuvapakan kuva numero 22

Lisätietoa Luontoportti, Vihdan teko-ohjeita netissä: UPMMETSÄ, Suomen saunaseura, Youtube: vihta, yle: vihta

Kuva CC0 Pixabay

Picea abies

Reilu kolmasosa Suomen puista on kuusia.
Kuusesta valmistetaan paperia, huonekaluja, pakkauksia ja soittimia.

Kuusi on ilon ja surun symboli. Se on yleinen puu hautausmailla.

Tuoreita, pehmeitä ja C-vitamiinipitoisia kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan.
Kerkät sisältävät kivennäisaineita ja niitä on käytetty rohtona tuhansia vuosia.
Myös joulukuusen yllätyskasvuston voi kerätä salaatin joukkoon.

Punaruskeaa kuusenkerkkäsiirappia syntyy liottamalla
ja keittämällä kuusenkerkkiä ja lisäämällä sokeria.
Siirappi maistuu jäätelön ja marjojen kanssa.
Sitä voi lorauttaa rahkajälkiruokiin tai nauttia yskänlääkkeeksi.

• Oletko syönyt kuusenkerkkiä tai keittänyt niistä teetä?
• Oletko lapsena leikkinyt käpylehmillä?
• Millaisista joulukuusen koristeista pidät?

Laulu Oravan pesä & Kuusi sanoi katajalle & Kuulkaa korpeimme kuiskintaa
& Joulupuu on rakennettu

LUONTO-kuvapakan kuva numero 23

Lisätietoa Luontoportti, Martat > kuusenkerkkäsiirappi

Kuva CC0 Pixabay

Cygnus cygnus

Suomessa pesii kolme joutsenlajia: laulujoutsen, kyhmyjoutsen ja pikkujoutsen.

Laulujoutsen on suuri valkoinen vesilintu.
Sen siipien kärkiväli on yli 2 m ja painoa 6,5–11,5 kg.

Sotien jälkeen laulujoutsenia oli vain vähän,
mutta nykyään se on yleisin joutsen ja valtaa muilta pesimäalaa.

Joutsen on pariuskollisuuden symboli.
Joutsen perustaa perheen vasta 3–5-vuotiaana pitkän seurustelun jälkeen.
Se etsii uuden kumppanin vain, jos se jää leskeksi.
Joutsenet palaavat joka vuosi tutulle reviirilleen.
Ne puolustavat pesäänsä ja reviiriään aggressiivisesti.

Laulujoutsen on yksi Suomen kansallissymboleista.
Se on rauhoitettu koko maassa.

Laulujoutsenesta YLE:n Elävässä arkistossa

• Oletko nähnyt joutsenen pesän?
• Mikä on mielestäsi kaunein lintulajimme?

Laulu Joutsen & Joutsenet & Kulkuri ja joutsen

LUONTO-kuvapakan kuva numero 35

Kuva CC0 Pixabay Schwoaze

Kuvassa saattaa olla rastaan pesä.
Monen linnun poikaset näyttävät tässä vaiheessa samanlaisilta.

Yksi linnunpoikanen tarvitsee kasvaakseen satoja toukkia päivässä.

Mustarastas voi oppia matkimaan ambulanssin sireeniä, auton murtohälyttimen ulinaa,
kännykän soittoääniä, moottorisahaa ja vislausta.

Lintubongaus tarkoittaa sitä, että mennään katsomaan tiettyä lintua,
jonka tiedetään olevan tietyssä paikassa.

• Oletko löytänyt luonnosta linnunpesää?
• Tunnistatko lintujen ääniä?

Laulu Peipon pesä & Metsälintu & Pii, pii pikkuinen lintu & Aa-aa allin lasta

LUONTO-kuvapakan kuva numero 32

Kuva CC0 Pixabay Jan van Oosthuizen

Lumi syntyy ilmakehässä, kun vesihöyry tiivistyy pakkasessa.
Jos lunta sataa paljon ennen kovia pakkasia, maa ei routaannu.
Lumi on pääasiassa vettä, mutta se kerää ilmasta mukaansa monenlaisia epäpuhtauksia.

Vastasataneessa kuohkeassa lumessa on paljon ilmaa
ja lumikerroksen alla lämpötila voi olla nollan kieppeillä,
vaikka yläpuolella paukkuisi kova pakkanen.
Siksi pihakasveja peitellään lumella.

Tammikuussa vuonna 2016 Merikarvialla satoi
73 senttimetriä lunta yhden vuorokauden aikana.
Se on mittaushistorian suurin lukema.

Runsas lumisade ja liukkaus myöhästyttävät junia,
autoja voi juuttua lumipenkkaan ja tulee aiheettomia palohälytyksiä.

• Oletko rakentanut lumilinnoja, lumiukkoja tai lyhtyjä?
• Oletko koskaan nukkunut lumimajassa?
• Oletko kokeillut pyydystää lumihiutaleita kielellä?
• Leikitkö lapsena lumisotaa?

Laulu Pyry, pyry, pyry hei & Talven tullen

LUONTO-kuvapakan kuva numero 48

Lisätietoa Ilmatieteenlaitos.fi

Kuva CC0 Pixabay Couleur

Apis mellifera

Mehiläisiä on Suomessa 235 eri lajia.
Tunnetuin on tarhamehiläinen. Se tuottaa hunajaa.

Heinäkuussa mehiläispesässä voi olla 80 000 mehiläistä.
Luonnossa mehiläiset viihtyvät mm. onttojen puiden uumenissa.

Mehiläisten toukat syövät siitepölyä.
Työläismehiläinen imee kärsällään kukista mettä,
varastoi pisarat kennoihin ja erittää päälle vahaa.
Mehiläisten eritteet ja kosteuden haihtuminen muuttavat meden hunajaksi.
Eri kasveista syntyy erimakuista hunajaa.
Ihminen kerää hunajat ja laittaa tilalle sokeria.

Kun mehiläiset palaavat kierrokseltaan pesään,
ne kertovat merkkikielellä, mistä ja minkä värisistä kukista saalis on haettu.

Runsaasti kukkivien niittyjen ja ketojen harventuessa mehiläisetkin vähenevät.

Mehiläisten avulla marja- ja hedelmäsato kaksinkertaistuvat ja laatu paranee.
Mehiläishoitajat tarjoavat viljelijöille pölytyspalvelua.
Mansikan ja vadelman harmaahomettakin torjutaan mehiläisten avulla.

• Onko hunaja mielestäsi hyvän makuista? Mihin käytät sitä?
• Onko sinua koskaan pistänyt ampiainen, mehiläinen tai kimalainen? Kuinka hoidit pistoa?

Laulu Käy mehiläisten piiriin

LUONTO-kuvapakan kuva numero 6

Lisätietoa Suomen Luonto ja Suomen mehiläishoitajain liitto

Kuva CC0 Pixabay Pexels