Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Joulukuusen vierellä

Joulutunnelmissa.

Huomaa naisen hiusverkko.
Se oli tuohon aikaan hyvin tyypillinen.

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Karjalainen isoäiti hoitolapsineen

Karjalainen isoäiti lastenlastensa kanssa uuden kodin ovella
Marttilan invalidikylässä, Helsingissä 2.5.1941.

Pitäjänmäen invalidikylän rakentamisesta huolehti Punainen Risti.
Rakennusmateriaaleja saatiin Ruotsista.
Monet asukkaat olivat siirtoväkeä Karjalasta.

Sodan alta evakuoitu henkilö on evakko.
Talvisodan, jatkosadan ja Lapin sodan takia Karjalasta ja Lapista siirrettiin muualle Suomeen
noin 420 000 henkilöä eli 11% silloisesta väkiluvusta.

Lapsen suusta
Ala-asteen koevastauksesta:
- Vanhoilla ihmisillä on aaltoja kasvoissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-444B_4.tif

 

Laatikkokameralla kuvaamista

Suomenkielen professori, akateemikko Pertti Virtaranta (1918 - 1997) kädessään vanha laatikkokamera.

Nykyään on olemassa digikameroita, web-kameroita, riistakameroita, videokameroita,
valvontakameroita, lämpökameroita, taskukameroita, piilokameroita ja kelikameroita.

Kamera voi olla silmälaseissa, rannekellossa, vyössä,
otsalla, kypärässä, kännykässä ja täppärissä eli tabletissa.

Suomessa on paljon web-kameroita, joiden kuvaa voi seurata netissä,
esim. monen kaupungin keskustassa ja laskettelurinteissä.
Virtuaalikirkot lähettävät jumalanpalveluksia ja konsertteja eri puolilta Suomea.
Kelikameroita voi etsiä paikkakunnittain.
Googlaa: web-kamera + paikkakunta tai aihe.

 

Kasku
Savolaisakka meni valokuvaajalle. Kuvaaja kysyi:
- Otetaanko rintakuva?
- Saeshan tuo piäkii olla mukana, tuumasi akka.

Aforismi
Onnistuja on hän, joka pitää kiinni vanhasta niin kauan kuin se on hyvää
ja tarttuu kiinni uuteen heti, kun se on parempaa.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Leipiä hapanjuuritaikinasta

Leivinuunin kokoa on usein kuvailtu kertomalla,
kuinka monta leipää siinä mahtuu kerralla paistumaan:
5, 6 tai 7 leivän uuni.

 

Runo
Soudetaan Sorolaan,
pitkä on matka tätilään.
Täti leipoi suuren leivän,
pani paljo voita päälle.

Mummo se herkkuja paistaa,
tekisi mieleni maistaa.

 

Kuva cc Outi Mäki

 

Leipätaikinaa taikinakaukalossa

Vastaleivottu, lämpimänä voilla voideltu leipä katoaa yleensä nopeasti herkuttelijoiden suihin.

Kuvassa vanha, yhdestä puusta veistetty taikinakaukalo.

Leipä Tampereella -verkkonäyttely on osa yhteispohjoismaista Norsam: Bröd i Norden –hanketta.
Siinä kuuden eri maan museot tarkastelevat leipää osana omaa kulttuuriaan.

Kuva cc Outi Mäki

 

Mattopyykillä

Kuvassa 75-vuotias Katariina Siivonen mattopyykillä
Helsingin Vallilan mattolaiturilla vuonna 1959.

Ennen matot pestiin aina laitureilla.
Välillä hangattiin mäntysuopaa,
jynssättiin juuriharjalla ja
sitten huuhdeltiin nostamalla sangoilla vettä mattojen päälle.
Lopuksi huuhdottiin järvessä tai meressä huljuttelemalla.

Välillä pidettiin kahvitaukoa.
Avattiin termospullot,
kaadettiin kahvia kuppiin ja syötiin evästä.
Sorsat saattoivat kytätä pullanmuruja.

Pesuvedet menivät suoraan vesistöihin.
Se edesauttoi rehevöitymistä ja leväongelmia.
Pienet vesistöt voivat vahingoittua vähäisestäkin pesuainemäärästä.
Siksi uusia pesupaikkoja rakennetaan nykyään vain kuivalle maalle.
Maton voi kyllä kastella järvessä pesun aluksi,
mutta saippuaa ei saa valuttaa vesistöön.
Matto kannattaa pestä kuivalla maalla
ja imeyttää huuhteluvedet maahan, josta ne eivät ajaudu järveen.

Matonpesun ääntä 26sek

Kuva, jossa äiti ja pikkupoika mattopyykillä 20 vuotta tätä kuvaa myöhemmin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 4.7.1959.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17571a_5.tif

 

Presidentti ja sotaveteraani

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan jälkeen presidenttipari tapasi sotaveteraani Armas Ilvon,
joka esitti pääjuhlassa Veteraanin iltahuudon - yhtä sykähdyttävästi kuin itsenäisyyspäivän vastaanotollakin. 
Oulussa 27. huhtikuuta 2016.

Sitaatti
Ihmiseltä voidaan viedä kaikki paitsi yksi asia:
ihmisen vapaus valita oma asenteensa,
oli tilanne mikä hyvänsä.
                        — Viktor Frankl

Kuva © Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

 

Purkutalon asukkaita

Kuvassa Iso Roobertinkatu 20-22:n asukkaita Helsingissä.
On vuosi 1955 ja talo on määrätty purettavaksi.
Puutalon asukkaat ovat vedonneet talon omistajiin,
että saisivat asua talossa talven yli.
Vanhusten on löydettävä uusi asunto joulukuuhun mennessä.

"Oletteko asunut koko ikänne tässä pitäjässä?" kysyi syntymäpäivähaastattalua tekevä toimittaja.
"Mistä sen nyt vielä tietää", vastasi 105-vuotias mummo.

Sananlasku
- Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r55-4312_3.tif

 

Säveltäjä Jean Sibelius

70-vuotias säveltäjä Jean Sibelius (18.9.1935).

Jean Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä.
Hän sävelsi seitsemän sinfoniaa ja paljon musiikkia,
joka vaikutti suomalaisten kansallistuntoon Venäjän sortovallan aikana.

Sibeliuksen teoksia ovat Finlandia, Karelia-sarja, Lemminkäinen-sarja,
jossa mm. Tuonelan joutsen, Valse triste, Ateenalaisten laulu.
Lisäksi hän sävelsi vokaali-, kuoro- ja pianomusiikkia,
näytelmämusiikkia ja kamarimusiikkia.

Sibelius avioitui Aino Järnefeltin kanssa.
Aino oli Eero (taidemaalari) ja Arvid (kirjailija) Järnefeltin sisar.
Pari sai kuusi tytärtä: Eva, Ruth, Kirsti, Katarina, Margareta ja Heidi.

Ystävykset Jean Sibelius ja Armas Järnefelt juhlivat
Bobrikovin murhaa (1904) niin perusteellisesti,
että heidät vietiin poliisikamarille kuulusteltaviksi.
Poliisi kirjoitti pöytäkirjaan kuulustelun syyksi:
”Aiheeton ilo”.
Bobrikovin murhasta Ylen Elävässä arkistossa

Sibeliusten koti Tuusulanjärven rantatien varrella valmistui 1904.
Se sai nimekseen Ainola.
Siellä Sibelius kuoli aivoverenvuotoon 91-vuotiaana vuonna 1957.

Helsingin Suomalaisen Klubin tuottama verkkosivusto Sibeliuksesta.
(Printattuna Vesa Sirénin kokoamaa tietoa on peräti 1200 sivua.)

 

Sitaatti
Musiikki alkaa siinä, missä sanat loppuvat.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Lapsen suusta
Leikki-ikäiselle lapselle oli kerrottu erilaisista vammaisista.
Hän tiesi, että on näkö-, kuulo-, liikunta- ym. vammaisia.
Kadulla tuli vastaan kalju mies ja lapsi kysyi:
- Äiti, onko setä tukkavammainen?

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r35-164_1.tif

 

Tarkkailija

 

Sanonta
Kotini on linnani.

 

Kiinalainen sananlasku
Jos haluat olla onnellinen tunnin, ota päiväunet.
Jos haluat olla onnellinen päivän, mene kalaan.
Jos haluat olla onnellinen vuoden, peri omaisuutta.  
Jos haluat olla onnellinen koko loppuelämäsi, auta muita.

 

Aforismi
Älä turmele sitä, mitä sinulla on
haluamalla sitä, mitä ei ole.
Huomaa, mitä sinulla nyt on.
Se oli kerran niiden asioiden joukossa,
mistä vain uneksit.

                           

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Tyttö papan hartioilla

 

Lapsen suusta
Ihmisen tärkein osa on nenä, koska se on keskellä päätä.
                                                         - Anton 4 v.

Arvoitus
Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla.   (ihminen)

 

Sananlaskuja
- Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
- Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
            

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Vesiposti

Vanhassa puutalossa Helsingin Violankadulla 1960-luvun alussa asunut rouva haki vedet pihan vesipostista
kuten monet muutkin Hermannin kaupunginosassa asuneet vielä tuohon aikaan.
Maaseudulla monella pihalla oli tuohon aikaan pumppukaivo (kuva).

60-luvun lopussa rallateltiin: ...vessa, vesiposti, keittokomero ja huone...
Teksti oli kotoisin Pentti Saarikosken runosta Liisankadulla,
jonka Tapio Lipponen sävelsi ja lauluyhtye Muksut levytti 1967. Se alkaa:

"Liisankadulla samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike
on mun kotini: vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.
On mun kotini ja muijan koti ja neljän ikioman lapsen.
Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone…
...”Tää on koti, jonka appiukko osti”,
kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa…

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 18.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23974b_3.tif

 

Veteraaneja

Suomen sotaveteraaniliitto julkaisee Sotaveteraani-lehteä.
Lehden sähköiset versiot ovat kaikkien luettavissa.

Runo
Ilman ontuvaa ystävääni,
olisimme vain läntisin lääni.
Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta,
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.

Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä,
puhuisimme nyt vierasta kieltä.
Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta,
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.

                       - Pertti Mäenpää

Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka.
Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta,
evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä,
kun hyväksyt käyttöehdot.

Öykkösenvaaran sotahistoriallinen reitti esittelee osan
noin neljän kilometrin mittaisesta jatkosodan aikaisesta puolustuslinjasta.
Sisältää 17 kuvaa selostuksineen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Veteraanit valtiosalissa

Veteraanit seurustelevat valtiosalissa järjestetyn kahvitilaisuuden aikana
eduskunnan 40-vuotisjuhlissa.

Vasemmalla 89-vuotias S.N. Rajala Kauhajoelta, 82-vuotias presidentti K.J. Ståhlberg
ja 77-vuotias D.J. Kalliokorpi. Helsinki.

Sitaatti
Nuoruus on mielentila, se ei riipu kehosta.
      - ranskalainen Jeanne Louise Calment 122-vuotiaana

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Viulun simpukan veistoa

Hannikaisen veljekset Ade, Alpo, Arvo ja Aimo ovat kaikki olleet musikaalisia ja taitavia käsistään.

Alpo (kuvassa) ja Aimo Hannikainen ovat olleet viulunrakentajia.
Alpo on osallistunut Suomen Viulunrakentajien järjestämiin kilpailuihin saavuttaen useita ensipalkintoja.
Hän on rakentanut myös selloja. Arvo on rakentanut könninkelloja ja saanut niistä kunniamainintoja.

Alpo ja Aimo ovat käyneet Helsingin Kirkkomusiikkiopiston ja valmistuneet kanttoreiksi.
He ovat toimineet myös musiikinopettajina ja kuoronjohtajina.

Alpon pojat Antti, Raimo ja Heikki soittavat viulua Tampere Filharmoniassa, Markku on viulunsoiton opettaja.
Tytär Helena on toiminut yli 30 vuotta Yleisradiossa klassisen musiikin ohjelmien toimittajana.

Kaikilla viidellä lapsella on isänsä tekemä viulu.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy