Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Joen suu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta löytyy tietoja
järvistä, ilmastosta, kartoista ja tilastoista.

Palvelu sisältää järvirekisterin,
jossa on perustiedot kaikista Suomen yli 1 hehtaarin kokoisista järvistä.

Sananlasku
Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Juhannuskokko Ellivuoressa

Juhannuskokkoja poltetaan rannoilla juhannusyönä.
Keskikesällä ne eivät muuna vuorokauden aikana erottuisikaan,
sillä kesäpäivänseisauksen aikaan päivä on pisin.
Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske ollenkaan.

Kristityt viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivän muistoksi.
Kesäpäivänseisaukseen on liitetty monenlaisia valon ja hedelmällisyyden juhlinnan perinteitä
sadon ja naimaonnen ennustamisineen ja taikoineen.

Aiemmin juhannus oli aina 24. kesäkuuta, nykyään se on 20. ja 26. päivän väliin jäävänä lauantaina.

Kokon lisäksi muita perinteitä ovat juhannussauna ja juhannustanssit.
Koivuista tehdään vihtoja/vastoja ja talojen ovenpieliin nostetaan nuoria koivuja.

Juhannuksena liputetaan aattoiltasta kello 18 juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.

Sananlasku Aatto on juhlista jaloin.

Wilhelm Ekman esittää (1929) Nils Ekmanin säveltämän Juhannusvalssin (Raita tietokanta).

 

Juhannus

Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.

 - Eino Leino, Sata ja yksi laulua 1898

 

Hymni tulelle

Ken tulta on, se tulta palvelkoon.
Ken maata on, se maahan maatukoon.
Mut kuka tahtoo nousta taivahille,
näin kaikuu kannelniekan virsi sille:

Mit’ oomme me? Vain tuhkaa, tomua?
Ei aivan: Aatos nousee mullasta.
On kohtalosi kerran tuhkaks tulla,
mut siihen ast’ on aika palaa sulla.

Mi palaa? Aine. Mikä polttaa sen?
Jumala, henki, tuli ikuinen.
On ihmisonni olla kivihiiltä,
maan uumenissa unta pitkää piiltä,

herätä hehkuun, työhön, taisteloon,
kun Luoja kutsuu, luottaa aurinkoon,
toteuttaa vuosisatain unelmat,
joit’ uinuneet on isät harmajat.

On elon aika lyhyt kullakin.
Siis palakaamme lieskoin leimuvin,
tulessa kohotkaamme korkealle!
Maa maahan jää, mut henki taivahalle.

- Eino Leino

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kesäilta Kuusamossa

Ennola, Juhana H. (säv.); Pahlman, Emil (sov.)   Suomalaista musiikkia vuodelta 1929
1. Introduction ; 2. Suomen salossa / Ennola. 3. Velisurmaaja / trad. 4. Minä seison korkealla vuorella / trad. äänitetty Pariisissa 1929

 

Ketun jäljet hangessa

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...

Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

 

Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
   - Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
      alakansakoulun laulusta

 

Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kirkkoveneellä soutu

Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon.

Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja.
Suomenmestaruuskilpailuja järjestetään sprintti, 10 km, 30 km ja 60 km matkoilla.
Veneluokkia ovat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutu.

Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti:
Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta.

 

Lumpeita

Lumme kasvaa pehmeäpohjaisissa, mutaisissa lammissa ja suojaisissa järven lahdissa. Se kukkii kesä-syyskuussa. Kasvi on kaikilta osiltaan myrkyllinen. Pohjanlumme on Etelä-Savon maakuntakukka.

Piisami tykkää syödä lumpeiden juurakoita.

Immi Hellénin runo vuodelta 1920:

Rannan lumme valkeuttaan hohtaa
illan tyvenessä uinaellen,
taivaan kirkkautta kuvastellen. –
Uimatiellään tyttö kukan kohtaa.

Ah, hän lausuu, noin jos puhdas oisin,
rannan lumme, luontehesi saisin,
taivaan kirkkautta kuvastaisin,
kaikkein kaunihinta unelmoisin!

© Sastamala Visual Oy


 
Pilkkijän kalansaalis

Tällä pilkkijällä on tarkoitukseen sopivat varusteet: pilkkihaalari, vedenpitävät lämpimät jalkineet nastoineen ja sormenpäistä avoimet käsineet.
Pilkkijä tarvitsee kairan, jolla poraa jäähän reiäin. Sohjokauha on reikäinen kauha, jolla sohjo poistetaan avannosta.
Jäänaskalit ovat turvavaruste, jota pidetään kaulassa roikkumassa. Jos jää pettää, naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla pilkkijä voi kiskoa itsensä takaisin jäälle.
Pilkkijakkarana käytetään usein reppujakkaraa, joka aukeaa repun sivusta kuin telttatuoli. Repussa kannetaan pilkkivapoja ja muita tarvikkeita.
Pilkkipöntöksi kutsutaan styroksista astiaa, jonka sivussa on sopivan kokoinen reikä kalojen sisäänlaittoa varten.

Tämä kalastaja on saanut saaliikseen ahvenen.

Arvoitus Kaksi nälkäistä toisiaan narrailee.
                Mitä ne ovat?             Kala ja kalastaja

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Pojat rannalla

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Rannalla

 

Aamu

Aamun kirkkaus on niinkuin laulu.
Itse taivas lepää järvessä.
Liikkumatta, autuaina pilvet
uneksivat ilman äärillä.

Kaislat välkkyy kastepisaroista,

metsä hymyy läpi kyynelten.
Kaukaa, helisten ja värähdellen
rastaan huilu jumalallinen.

- Saima Harmaja 10.6.1931

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Suomalainen järvimaisema

Puuveneet käsitellään yleensä tervalla.

Kuivuneen ja vuotavan puuveneen saa usein korjattua tiiviiksi liottamalla sitä järvessä muutaman päivän, jolloin laudat turpoavat ja pienet raot menevät umpeen.

Vahvikkeessa on muutama kuva veneen tervauksesta.

Arvoitus: Kannettava väsyy, mutta ei kantaja?    Vene ja soutaja

 

Kankaalle

Siveltimen vedot vedän.
Maalaan mieleisimmän retken.
Valmiin taulun edessä
vietän useammankin hetken.

Ymmärrän voimia vaipuneita,
tulen sinua tielle vastaan.
En sure päiviä painuneita,
vaan kuuntelen laulua rastaan.

- Hellevi Estama

 

Syksyinen järvimaisema
Talviset rannat
Tytöt ruuhella soutelemassa

Ruuhi voi olla tasapohjainen puinen lautavene
tai puunrungosta koverrettu palkomainen vene.

Ruuhet ovat ihmisen vanhimpia vesikulkuneuvoja.
Niitä on tehty kaikkialla maapallolla. 
Niitä valmistetaan edelleenkin monilla maailman syrjäisillä seuduilla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Uimaan

Otamus-sillan vieressä Häijäässä (Sastamalan Salmissa) on uimapaikka, jossa voi ottaa "liaanilla" vauhtia ja hypätä veteen korkealta.

Vaaramaisema

Helvetinjärven kansallispuistossa on kaksi rotkolaaksoa, jotka ovat syntyneet kauan sitten maankuoren halkeamien ja siirrosten seurauksena. Ison Helvetinjärven koillisosassa sijaitseva Helvetinkolu on alueen tunnetuin rotko.

Vanha kivisilta