Kuvalista
![]() |
![]() |
Aarniometsä Aarniometsä on luonnontilassa. Suomessa on enää vähän aarniometsiä. Kuva on Seitsemisen kansallispuistosta. Sananlaskuja Kuva © Sastamala Visual Oy |
![]() |
![]() |
Auringonpimennyksen tarkastelua 15. helmikuuta 1961 Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Auringonpimennyksessä kuu tulee auringon ja maan väliin ja näin peittää auringon näkymästä. Neljästä kuuteen pimennystä tapahtuu joka vuosi. Ne osataan laskea kauan etukäteen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
|
![]() |
![]() |
Harakan pesä (Pica pica) Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa. Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä. Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Hyttynen hommissa Suomessa elää 40 hyttyslajia, joista vain muutama laji kiusaa ihmisiä. Hyttynen käyttää ravinnokseen mettä, Naaraat kykenevät löytämään ihmisen 100 metrin päästä Paras hyttyskarkoite on ihoa suojaava kangas, Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Juhannusruusu Perinteinen, voimakkaasti tuoksuva juhannusruusu Juhannusruusussa on kermanvalkoiset kukat ja tiheäpiikkiset varret. Juhannusruusua kutsutaan myös suomenruusuksi ja pimpinellaruusuksi. Tietoa juhannusruususta (Rosa pimpinellifolia) Luontoportissa Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Juhannusruusu Kestävä ja tuoksuva juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia) kasvaa koko Suomessa. Prinsessa Ruusunen on vanha, paljon kerrottu satu. Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa, Edvin Laine ohjasi satuelokuvan Prinsessa Ruusunen vuonna 1949. "Yksi ruusu voi olla puutarhani, ja yksi ystävä maailmani."
|
![]() |
![]() |
Juhannusruusupensas Juhannusruusun kukinta kestää parisen viikkoa. Romanssit Melartin, Erkki (säv.); Huttunen, Hugo (esitt.); Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Järvisimpukka eli näkinkenkä Järvisimpukka elää pehmeäpohjaisissa ja runsasravinteisissa järvissä, Järvisimpukan kehitykseen kuuluu loisimisvaihe. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kaatunut kelo
Arvoitus Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Kangassinisiipi kanervassa Kangassinisiipi (Plebeius argus) lentelee Suomessa kesä-elokuussa. Toukka koteloituu muurahaispesään.
|
![]() |
![]() |
Karpalo Karpalo eli kurjenmarja estää virtsatietulehduksia. Karpalo kuuluu puolukoiden sukuun. THL ylläpitää kansallista Fineli ® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia, Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kelopuu Näkymä Lapissa. Horisontissa oikealla näkyy Korvatunturi. Lapsen suusta
Viikon seisoin suon selällä Tulipa tyttö tähtisilmä, Ja katso: Ihana ihme! - Eino Leinon runosta Katson, katson, kaunis tyttö; Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kesäilta Kuusamossa Ennola, Juhana H. (säv.); Pahlman, Emil (sov.) Suomalaista musiikkia vuodelta 1929
|
![]() |
![]() |
Ketun jäljet hangessa Kun maass on hanki ja järvet jäässä... Sananlasku
Pyry, pyry, pyry hei!
Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900 Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kiutaköngäs
Kestä mielin uljahin! Sä kestä mielin uljahin On mainen matka kulkua Jos aina vaan ois tyyni sää, Jos suur' ois vastus tielläsi - Otto Kotilainen & Linda Kunnas
|
![]() |
![]() |
Kiutaköngäs Kuusamossa Kiutaköngäs on noin 325 metriä pitkä koski Kiutakönkään kuohuja voi seurata live-kameran kuvasta. Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Korpiräme Korpirämeessä on sekä korpien että rämeiden tunnuspiirteitä. Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä Impivaaran maisemassa on Ilvesjärvi Loru Hus sika metsään! Hus sika metsään! Kanteletar
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Koski ei jäädy koskaan Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Kottaraisia Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla, Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä. Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän Kasku Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Käpylehmät Käpylehmät olivat entisaikaan maaseudulla ehkä yleisin lelu. Käpylehmien lisäksi yleisiä leluja olivat pajupillit, puusta veistetyt pyssyt, Yleisiä lasten leikkejä olivat kirkonrotta, tervapata, nurkkajussi, kymmenen tikkua laudalla, Kuva cc Aila Mäkelä
|
![]() |
![]() |
Kärpässieniä ja jäkäläsieni Suomesta on löydetty yli 20 erilaista kärpässienilajia. (Yksi paavi on kuollut kärpässienimyrkytykseen.) Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Lapinpöllö Lapinpöllö (Strix nebulosa) on suuri pöllö. Sen siipien kärkiväli voi olla lähes puolitoista metriä. Lisää tietoa lapinpöllöistä ja muista pöllöistä Luontoportin sivustolta.
- Mistä tietää, että pöllöt ovat viisaampia kuin broilerit? Kuuntele lapinpöllön huhuilua (Suomen Luonnonsuojeluliitto). Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Lapset kesäyönä soutelemaan
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Lumpeita Lumme kasvaa pehmeäpohjaisissa, mutaisissa lammissa ja suojaisissa järven lahdissa. Se kukkii kesä-syyskuussa. Kasvi on kaikilta osiltaan myrkyllinen. Pohjanlumme on Etelä-Savon maakuntakukka. Piisami tykkää syödä lumpeiden juurakoita. Immi Hellénin runo vuodelta 1920: Rannan lumme valkeuttaan hohtaa Ah, hän lausuu, noin jos puhdas oisin, © Sastamala Visual Oy |
![]() |
![]() |
Maitohorsma eli rentunruusu Maitohorsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka Alkukesästä poimitut maitohorsman lehdet sopivat salaatteihin ja leivän päälle Luonnossa kasvavat yrtit ovat usein paljon ravintorikkaampia Rentun ruusu on Irwin Goodmanin suosituimman laulun nimi. Viime vuosina lupiini on valloittanut horsman kasvualueita tienpientareilla. Tietoa maitohorsmasta (Chamaenerion angustifolium) Luontoportissa Kuva © Sastamala Visual Oy
|