Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Aarniometsä Aarniometsä on luonnontilassa. Sille ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä. Tuulen kaatamat puut saavat lahota paikoilleen. Aarniometsä tarjoaa eläimille monimuotoisemman ympäristön kuin hoidettu metsä. Suomessa on enää vähän aarniometsiä. Kuva on Seitsemisen kansallispuistosta. Sananlasku - Metsä kirkkoni olla saa. - Metsä on suomalaisen kirkko. - Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Auringonpimennyksen tarkastelua 15. helmikuuta 1961 Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa se näkyi osittaisena. Poika seuraa auringonpimennystä ja suojaa silmiään mustaksi valotetulla filminkappaleella. Nykyään tiedetään, että yksinkertaisena se oli riittämätön suoja. Jos aurinkoa katselee ilman silmäsuojaa pitempään kuin muutamia sekunteja, syntyy pysyviä vaurioita. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suosittelee hitsarinlaseja numero 14 tai erityisesti auringonpimennyksien katseluun myytäviä laseja. Auringonpimennyksessä kuu tulee auringon ja maan väliin ja näin peittää auringon näkymästä. Täydellinen auringonpimennys nähtiin Suomessa viimeksi vuonna 1990. Kuunpimennys syntyy, kun maa on auringon ja kuun välissä. Silloin kuu ei heijasta auringon säteitä. Neljästä kuuteen pimennystä tapahtuu joka vuosi. Ne osataan laskea kauan etukäteen. Seuraavan kerran aurinko pimenee täällä kokonaan vasta lokakuussa 2126. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 15.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24323_1.tif
		Harakan pesä (Pica pica) Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa. Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä. Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Hyttynen hommissa Suomessa elää 40 hyttyslajia, joista vain muutama laji kiusaa ihmisiä. Marjastusta häiritsevä metsähyttynen ja soilla elävä korpihyttynen ovat äkäisimpiä. Muita ovat mm. taigahyttynen, horkkahyttynen, iso mutta lempeä kirsihyttynen, lintuhyttynen ja viemärihyttynen. Hyttynen käyttää ravinnokseen mettä, mutta naaraat tarvitsevat munien kehittymiseen nisäkkäiden veren proteiineja. Urokset eivät ime verta vaan kukkien mettä. Naaraat kykenevät löytämään ihmisen 100 metrin päästä hiilidioksidin ja hien perusteella. Hyttysiä huitomalla hengitys ja hieneritys kiihtyy, mikä vain helpottaa hyttysen toimintaa. Imukärsässä on 2 putkea. Toista pitkin kulkee veri. Toista pitkin hyttysen sylki valuu pistokohtaan ja estää verta hyytymästä. Sylki aiheuttaa iholle kutisevat paukamat, joka on allerginen reaktio. Niihin voi käyttää hydrokortisonia. Hyttynen voi imeä verta kaksi kertaa oman painonsa. Veri laukaisee munimisreaktion. Naaras laskee 50–200 munaa seisovaan, matalaan veteen, ojiin ja lammikoihin. Paras hyttyskarkoite on ihoa suojaava kangas, jonka alle inisijä ei mistään aukosta pääse. Vaatteen värillä ei ole merkitystä (paitsi hirvikärpästen kohdalla; ne rakastavat hirven värisiä vaatteita). Lapin räkkä tarkoittaa miljardien hyttysten ja niitä pienempien mäkäräisten ja polttiaisten massaesiintymää, jollaista ei tavata Etelä-Suomessa käytännössä koskaan. Uskomus Kun hyttyset purevat kipeästi, tulee sade. Jos hyttyset syksyllä survoo likellä maata, ennustaa se lämmintä ilmaa. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Juhannusruusu Perinteinen, voimakkaasti tuoksuva juhannusruusu kukkii todella runsaasti vuoden valoisimpaan aikaan eli juhannuksen tienoilla. Se on erittäin helppohoitoinen ja leviää nopeasti juurivesojen avulla. Juhannusruusussa on kermanvalkoiset kukat ja tiheäpiikkiset varret. Se menestyy vaatimattomillakin kasvupaikoilla ja kestää hyvin pakkasia. Juhannusruusua kutsutaan myös suomenruusuksi ja pimpinellaruusuksi. Tietoa juhannusruususta (Rosa pimpinellifolia) Luontoportissa Kuva © Studio-86
		Juhannusruusu Kestävä ja tuoksuva juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia) kasvaa koko Suomessa. Se on tiheäpiikkinen, erittäin helppohoitoinen ja terve ruusupensas, joka leviää nopeasti juurivesojen avulla. Juhannusruusua on viljelty meillä 1800-luvun alusta lähtien. Prinsessa Ruusunen on vanha, paljon kerrottu satu. Kun odotettu prinsessa syntyy, hänelle järjestetään suuret ristiäisjuhlat. Haltiatarkummit antavat lahjoja. Kutsumatta jäänyt paha haltiatar ilmoittaa, että prinsessa kuolee pistäessään sormensa värttinään 16-vuotissyntymäpäivänään. Seuraava haltiatar peruu osan kirouksesta ja sanoo, että prinsessa vaipuu silloin uneen. Näin tapahtuu. Prinsessan 16-vuotissyntymäpäivänä koko hovi vaipuu uneen ja nukkuu sata vuotta. Piikkipensaat (juhannusruusut?) peittävät linnan. Prinssi kiipeää nukkuvan prinsessan torniin ja suutelee tätä. Prinsessa ja koko hovi heräävät. Hääthän siitä seuraa. Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa, prinsessa Ruusu linnassa, linnassa. On pahan noidan pauloissa, pauloissa, pauloissa. on pahan noidan pauloissa, pauloissa. Vuossadan nukkuu Ruusunen, Ruusunen, Ruusunen, vuossadan nukkuu Ruusunen, Ruusunen... Edvin Laine ohjasi satuelokuvan Prinsessa Ruusunen vuonna 1949. Prinsessaa näytteli Tuula Rosenqvist (ent. Ignatius), jonka sukunimeenkin tuli avioliiton myötä ruusu (rose). Tuula Rosenqvist tuli myöhemmin tunnetuksi televisiokuuluttajana. "Yksi ruusu voi olla puutarhani, ja yksi ystävä maailmani." - Leo Buscaglia Kuva © Sastamala Visual Oy
		Juhannusruusupensas Juhannusruusun kukinta kestää parisen viikkoa. Romanssit Melartin, Erkki (säv.); Huttunen, Hugo (esitt.); Linko, Erkki (esitt.) (1929) viulu, piano, op44, nro 5, F-duuri Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä Kuva © Studio-86
		Jäkälä Kuva CC0 Pixabay
		Järvisimpukka eli näkinkenkä Järvisimpukka elää pehmeäpohjaisissa ja runsasravinteisissa järvissä, mutta tulee toimeen myös kivikkopohjalla. Se liikkuu puoliksi pohjaan kaivautuneena – joskus jopa useita metrejä vuorokaudessa. Paljaaseen jalkaan simpukan reunasta voi saada haavan. Järvisimpukan kehitykseen kuuluu loisimisvaihe. Kutuaika on loppukesällä ja alkukehitys tapahtuu emosimpukan sisällä. Keväällä emosimpukka päästää toukat veteen kalan uidessa ohi. Toukat tarttuvat kiinni kalan eviin tai pintaan ja kala erittää toukan ympärille rakkulan. Sen sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden. Kalan mukana simpukka saattaa kulkeutua kauas syntypaikastaan. Rakkulan puhjettua simpukka putoaa järven pohjaan. Järvisimpukan elinikä on 5–10 vuotta. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kaatunut kelo Arvoitus Kesällä turkki päällä, talvella alaston (lehtipuu). Kuva © Studio-86
		Kangassinisiipi kanervassa Kangassinisiipi (Plebeius argus) lentelee Suomessa kesä-elokuussa. Se on erittäin uskollinen syntymäseuduilleen eikä yleensä lennä koskaan yli 50 m päähän kuoriutumispaikastaan. Toukka koteloituu muurahaispesään. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Karpalo Karpalo eli kurjenmarja estää virtsatietulehduksia. Karpalo kuuluu puolukoiden sukuun. Se kasvaa kosteahkoilla sammalikoilla ja suomättäillä koko Suomessa. THL ylläpitää kansallista Fineli ^® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia, josta löytyy marjojen sisältämät aineet. Kuva CC0 Pixabay
		Kelopuu Näkymä Lapissa. Horisontissa oikealla näkyy Korvatunturi. Kelo on pystyyn kuivunut, harmaa ja kuoreton puu. Se on hyvin kestävää ja siksi hyvää rakennusmateriaalia. Lapsen suusta Puita on siksi, ettei ulkona olisi niin tyhjää. - Antti 5 v. Viikon seisoin suon selällä tunnotonna niinkuin tukki, korpit hyppi korvillani, silmillä varikset vaakkui, pedot juurella pesivät, hukat luona huutelivat. Lapset parkaisi pahasti marjamailla käydessänsä, nähdessä näköni mustan, surun synkän syövyttämän, pökkelön suon selällä, karahkaisen kankahalla. Tulipa tyttö tähtisilmä, enkeli elämän joulun, ei se parkaissut pahasti eikä luota loitonnunna, tuli luoksi leikkimähän, vienoinen visertämähän, tuli silmin niin sinisin, kävi niin valkoisin kätösin runkohon ruman petäjän, juurihin jumalten hylyn – soi salossa enkel’laulu, lapsen nauru laaksoloissa. Ja katso: Ihana ihme! Sylkähti sydän petäjän, kuohahti kuollehet vetoset, puu vihersi, päivä nousi, kevät kaikille hymysi. - Eino Leinon runosta Katson, katson, kaunis tyttö; kokoelmasta Pyhä kevät 1901 Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kesäilta Kuusamossa Ennola, Juhana H. (säv.); Pahlman, Emil (sov.) Suomalaista musiikkia vuodelta 1929 1. Introduction ; 2. Suomen salossa / Ennola. 3. Velisurmaaja / trad. 4. Minä seison korkealla vuorella / trad. äänitetty Pariisissa 1929 Kuva © Sastamala Visual Oy
		Ketun jäljet hangessa Kun maass on hanki ja järvet jäässä... Sananlasku Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. Pyry, pyry, pyry hei! Miksi tuiskus' ovat julmat? Kiire mulla ompi niin, kun maat ja metsäkulmat mun täytyy peittää neitoksiin. - Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä alakansakoulun laulusta Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900 Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kissan hypnotisointiyritys Kuva CC0 Pixabay
		Kiutaköngäs Kestä mielin uljahin! Sä kestä mielin uljahin myös aika ankara. Viel' kerran aamu kirkkahin voi nousta usvasta. Jos kestät, voitto varma on keskellä tappion. On mainen matka kulkua kuin aallon liikkuvan, mi korkeimmalta harjalta taas syöksyy pohjahan. Näin laaksoon, kunnahalle vie myös riemun, tuskan tie. Jos aina vaan ois tyyni sää, niin matka kesken jäis. Vaan toisin aalto vaahtopää sun purtes lennättäis. Mutt' aaltoihin voi sortua ken hylkäs' purtensa. Jos suur' ois vastus tielläsi et sortua sa saa. Jos pirstoiksi käy purtesi, myös pirstat kannattaa ja luodolle jos joudut sa, ei ranta kaukana. - Otto Kotilainen & Linda Kunnas Vanha kansakoululaulu Kuva © Studio-86
		Kiutaköngäs Kuusamossa Kiutaköngäs on noin 325 metriä pitkä koski Oulangan kansallispuistossa Pohjois-Kuusamossa. Kiutakönkään kuohuja voi seurata live-kameran kuvasta. Googlaa: Kiutaköngäs kamera. Uskomus Jos koski helmikuussa kohisee, niin se on Maarian (25.3.) jälkeen jäätynyt. Kun kosken pohjoispuoli tyynenä iltana tavallista kovemmin pauhaa, tulee kaunis ilma, talvisin pakkanen. Etelän puolelta kohiseva koski ennustaa sadetta ja rajuilmaa. Kuva © Studio-86
		Korpiräme Korpirämeessä on sekä korpien että rämeiden tunnuspiirteitä. Korpirämeessä kasvaa eniten mäntyjä ja sen lisäksi kuusia ja hieskoivuja. Puolukoita ja mustikoita löytyy molempia, samoin lakkoja. Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä Impivaaran maisemassa on Ilvesjärvi ja sen lähimaisemassa kantoinen aho sekä kuivattavia rämeitä. Loru Hus sika metsään! Hus sika metsään! Mitä sika metsässä? Tuomahan marjoja punaisella pussilla, sinisellä silkillä, korialla kontilla, vaskisella va’illa, kultaisella kuppisella, maalatulla maljasella. Kanteletar Kuva © Sastamala Visual Oy
		Koski ei jäädy koskaan Kuva © Studio-86
		Kottaraisia Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla, mutta nyt kannasta on jäljellä enää viidesosa. Kottarainen viihtyy karjatilojen lähellä ja muualla, missä on lyhyttä heinikkoa, sillä siellä on sen ruoka-apajat. Tehomaatalous on ollut kottaraiselle tuhoisaa. Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä. Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän ja J.H. Erkkon sanoittaman laulun Kottarainen (Raita tietokanta). Kasku - Kottarainen kikatteli puhelinlangalla. - Mikä sinua niin naurattaa? - Kun ne puhuvat Turun murretta ja se kutittaa jalkapohjia. Kuva © Studio-86
		Käpylehmät Käpylehmät olivat entisaikaan maaseudulla ehkä yleisin lelu. Kuusen käpyjä oli hyvin saatavilla, tikut pysyivät suomujen välissä työntämällä ja jos jalka meni poikki, uusia löytyi läheltä. Käpylehmien lisäksi yleisiä leluja olivat pajupillit, puusta veistetyt pyssyt, paperinuket, räsynuket, kiiltokuvat ja ritsat. Yleisiä lasten leikkejä olivat kirkonrotta, tervapata, nurkkajussi, kymmenen tikkua laudalla, lankkuhyppy, naruhyppy, piilosilla, majan rakennus, poliisi ja rosvot. Keinulauta tehtiin pitkästä, kapeasta lankusta, joka asetettiin kiven tai pöllin päälle niin, että kun toinen pää laskeutui alas, toinen nousi ilmaan. Laudan päissä istuvat keinujat ponnistivat vuorotellen vauhtia maasta. Joskus lautaan tehtiin myös kädensijat, jolloin vauhdissa oli helpompi pysyä mukana. Kuva cc Aila Mäkelä
		Kärpässieniä ja jäkäläsieni Suomesta on löydetty yli 20 erilaista kärpässienilajia. Osa niistä on tappavan myrkyllisiä, osa vain myrkyllisiä. Joku laji kelpaa syötäväksikin, mutta koska lajeja on vaikea erottaa toisistaan, parempi jättää kaikki kärpässienet koskematta. Kavalakärpässieni on maailmanlaajuisesti aiheuttanut eniten kuolemantapauksia. Suomessa valkokärpässieni on tappanut eniten. (Yksi paavi on kuollut kärpässienimyrkytykseen.) Kuva © Studio-86
		Lapinpöllö Lapinpöllö (Strix nebulosa) on suuri pöllö. Sen siipien kärkiväli voi olla lähes puolitoista metriä. Lisää tietoa lapinpöllöistä ja muista pöllöistä Luontoportin sivustolta. - Mistä tietää, että pöllöt ovat viisaampia kuin broilerit? - No, mistä? - Oletko koskaan kuullut grillatusta pöllöstä? Kuuntele lapinpöllön huhuilua (Suomen Luonnonsuojeluliitto). Kuva © Sastamala Visual Oy
		Lapset kesäyönä soutelemaan Kuva © Sastamala Visual Oy