1. Etusivu
  2. Kuvat
  3. Kuvalista

Kuvalista

Tulosta sivu
Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Ahomansikka

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 
Ahomansikka

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 
Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 
Ahomansikka

Ahomansikan eli metsämansikan poimiminen ja heinänkorteen pujottaminen
kuuluu monen maaseudulla kasvaneen lapsuusmuistoihin.
Nykyään ahomansikkaa kasvatetaan kaupunkipihoissa
maanpeiteperennana ja parvekelaatikoissakin.
Luonnossa se on vähentynyt niin paljon,
ettei siitä enää keitellä mansikkahilloa kuten ennen.  

Mansikka tarvitsee valoa eikä kykene kasvamaan paikoissa,
joissa sitä korkeammat kasvit valtaavat alaa.
Se viihtyy kuivahkoissa rinteissä, lehtomaisissa metsissä,
niityillä ja kedoilla.
Mansikka lisääntyy pitkien ja hentojen pintarönsyjen avulla.

Jotkut ihmiset ovat allergisia mansikoille
- pienet lapset vielä useammin kuin aikuiset.
He voivat saada mansikasta nokkosrokkoa eli urtikariaa:
iho punottaa ja siinä on pieniä kutisevia näppylöitä.
Jos henkilö on todettu allergiseksi koivun siitepölylle,
on mansikkaa syytä maistaa varovasti ja reaktioita kuulostellen.
Oireisiin annetaan antihistamiinia.

Rohtona mansikkaa on käytetty kihtiin, ripuliin ja reumaan
sekä nesteen poistamiseen.
Mansikassa on C- ja K-vitamiineja ja se on hyvä ummetukseen.

Alkukesästä poimitut ahomansikan lehdet sopivat teesekoituksiin.

Sanonta ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka”
korostaa kotimaarakkautta.

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 
Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 
Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Aronia

Aronia on yksi Suomen yleisimmistä pensasmarjoista.
Se on helppohoitoinen, hyvin satoisa ja helposti poimittava.
Sitä kasvaa monissa pihoissa ilman,
että asukkaat tietävät, minkälaista superfoodia heille on tarjolla.
Moni jopa luulee marjaa myrkylliseksi.

Marja-aronian maku on kyllä vähän puiseva
eikä sen näkökään houkuttele maistamaan,
mutta halla parantaa makua
ja pakastamisen jälkeen marjoista irtoaa mehua paremmin.
Marjoista tulee mainiota mehua, hyytelöä, kiisseliä ja viiniä.
Niitä voi kuivata ja jauhaa moneen tarkoitukseen.

Pensasaidoissa käytetään usein koristearoniaa.
Sen marja on pienempi kuin marja-aronian,
mutta tervevaikutukset ovat samat.

Linnuille marjat kyllä kelpaavat.
Edes suurin osa kannattaa poimia itselle
ennen kuin mustarastaat tai tilhiparvi tyhjentää saaliin.

Marjat voi poimia leikkaamalla tertut saksilla irti
ja pitämällä ämpäriä alla.

Aroniamarjat sisältävät paljon antioksidantteja.
Niissä on reilusti C-vitamiinia, folaattia, mangaania, kalsiumia, rautaa,
kaliumia, magnesiumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä.

Kuva CC0 Pixabay

 
Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Herukka, musta

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Herukka, musta

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Herukka, musta

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Herukka, punainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Herukka, punainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Herukka, punainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Herukka, punainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Herukka, punainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Herukka, valkoinen

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Herukka, valkoinen

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Karhunvatukka

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Karhunvatukka

 

Kuva CC0 Pixabay

 
Karpalo

Karpalo eli kurjenmarja estää virtsatietulehduksia.

Karpalo kuuluu puolukoiden sukuun.
Se kasvaa kosteahkoilla sammalikoilla ja suomättäillä koko Suomessa.

THL ylläpitää kansallista Fineli ® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy marjojen sisältämät aineet.

Kuva CC0 Pixabay

 
Karpalo

Karpalo on vuoden 2019 nimikkomarja.

Kuva CC0 Pixabay