Kuvalista

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

Aronia on yksi Suomen yleisimmistä pensasmarjoista.
Se on helppohoitoinen, hyvin satoisa ja helposti poimittava.
Sitä kasvaa monissa pihoissa ilman,
että asukkaat tietävät, minkälaista superfoodia heille on tarjolla.
Moni jopa luulee marjaa myrkylliseksi.

Marja-aronian maku on kyllä vähän puiseva
eikä sen näkökään houkuttele maistamaan,
mutta halla parantaa makua
ja pakastamisen jälkeen marjoista irtoaa mehua paremmin.
Marjoista tulee mainiota mehua, hyytelöä, kiisseliä ja viiniä.
Niitä voi kuivata ja jauhaa moneen tarkoitukseen.

Pensasaidoissa käytetään usein koristearoniaa.
Sen marja on pienempi kuin marja-aronian,
mutta tervevaikutukset ovat samat.

Linnuille marjat kyllä kelpaavat.
Edes suurin osa kannattaa poimia itselle
ennen kuin mustarastaat tai tilhiparvi tyhjentää saaliin.

Marjat voi poimia leikkaamalla tertut saksilla irti
ja pitämällä ämpäriä alla.

Aroniamarjat sisältävät paljon antioksidantteja.
Niissä on reilusti C-vitamiinia, folaattia, mangaania, kalsiumia, rautaa,
kaliumia, magnesiumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä.

Kuva CC0 Pixabay

Karpalo on vuoden 2019 nimikkomarja.

Kuva CC0 Pixabay

Mustikassa (Vaccinium myrtillus) on poikkeuksellisen paljon ihmisen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita. Sitran toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti vanhukset ja ikääntyvät sekä tyypin 2 diabeetikot saattaisivat hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä monella tapaa (silmäongelmat, verisuonivaikutukset). Mustikka ehkäisee oksidaatiota, vahvistaa verisuonistoa ja parantaa silmän verenkiertoa. Siten sillä on positiivinen vaikutus ikään liittyviin silmäongelmiin kuten harmaakaihiin, silmänpohjan ikärappeumaan ja silmänpainetautiin eli viherkaihiin (glaukoomaan).

Eläinkokeissa mustikka on parantanut sekä muistia että motorisia toimintoja. Se on suojannut koe-eläimiä Alzheimerin taudin kehittymiseltä. Mustikka  sisältää ravintokuitua sekä luontaisia C- ja E-vitamiineja. Luonnonmustikassa on antosyaaniyhdisteitä nelinkertaisia määriä viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna.

Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun. Paras satokausi kestää noin kaksi viikkoa.
Runsain sato tulee, jos kukinnan aikaan ei ole yöpakkasia ja alkukesä on riittävän lämmintä pölyttäjien lentämiseen.  Mustikanvarvut tarvitsevat lumipeitteen talvehtiakseen hyvin.

Sananlasku
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
 

Mustikoita kannattaa syödä raakana, mutta niistä voi tehdä myös piirakoita ja muita leivonnaisia, puuroja, hilloja, mustikkakukkoa, rahkaa ja smoothieta. Mustikan lehtiä voi käyttää salaatissa ja teessä. Marjoja kannattaa kuivata talven varalle.

Mustikan sisältämät terveelliset aineet voi tarkistaa THL:n ylläpitämästä Finelistä. Mustikoissa on paljon silmille tärkeitä aineita.

"Kun mustikka kypsyy, niin yö mustuu."

  Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa.
                                               - Pertti 5 v.

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on ainavihanta kasvi.
Siinä on alfa-linoleenihappoa, kuitua, A-, E-, C-, B1-, B2-, B3-vitamiineja ja karotenoideja.
Puolukka tappaa virtsateiden bakteereja.

Sen marja on niin hapan,
että se säilyy sisältämiensä sitruuna- ja bentsoehappojen takia
viileässä ilman säilöntäaineitakin.

Monessa koulussa koululaiset joutuivat syksyisin poimimaan
muutaman litran puolukoita koululle.

THL ylläpitää kansallista Fineli ^® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy myös marjojen sisältämät aineet.

Luonnonmarjojen poimiminen on jokamiehenoikeus.
Jokamiehenoikeudet löytyvät mm. ympäristöhallinnon verkkosivulta.

MARJAMÄMMI

Puoli litraa survottuja puolukoita sekoitetaan litraan kylmää vettä
ja seokseen lisätään 3/4 litraa ruisjauhoja ja hiukan sokeria.
Seos laitetaan tuohisiin (uunivuokiin)
ja paistetaan miedossa uunin lämmössä 3-4 tuntia.

Tyrni on Satakunnan maakuntakukka.

Tyrni on piikkinen pensas,
joka tuottaa erittäin C-vitamiinipitoisia oranssin värisiä marjoja.
Lehdet sopivat teeksi ja niissäkin on paljon C-vitamiinia.
Kosmetiikka- ja lääketeollisuus pystyy hyödyntämään tyrniä.
Pensas kestää hyvin kuivuuttaa ja tulvia.

Sitra on julkaissut Yhteenvedon tieteellisestä näytöstä koskien tyrnin,
lakan, mustaherukan ja variksenmarjan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia.

Kuva CC0 Pixabay