Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
"Nuori kapinallinen"

Elokuva "Nuori kapinallinen" ("Rebel Without a Cause") tähtinään James Dean ja Natalie Wood oli maailmanmenestys.
Suomen ensi-ilta oli Helsingissä 26.10.1956 elokuvateatteri Reassa.
Elokuvan teemana oli sukupolvien välinen kuilu.
Se kertoi tunteisiin vetoavalla tavalla kolmesta lukiolaisesta.

Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 80.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

      Kasku
      Blondi on elokuvateatterin lippuluukulla.
      - Miten te nyt taas olette ostamassa lippua?
         Olen myynyt jo kaksi tähän samaan elokuvaan.
      - Joku tyyppi ovella repii aina sen lipun!

cc  Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 11.12.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-7450_1.tif

 

Aku Korhonen

Näyttelijä Aku Korhonen yhdessä rooliasussaan (Helsinki 23.2.1960).

Aku Korhonen (1892-1960) esiintyi mm. elokuvissa Asessorin naishuolet, Lapatossu, Pohjalaisia, Tulitikkuja lainaamassa, Särkelä itte ja Me tulemme taas. Kansallisteatterissa hän näytteli yli 30 vuotta.

Kasku
  Eniten vaarissa pidän siitä, että hän on oma itsensä
  eikä yritä olla joku normaali ihminen.
                                             - Per-Ola 6 v.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20416_1.tif

 

Aku Korhonen

Kansallisteatterin näyttelijä, lukuisissa elokuvissa esiintynyt Aku Korhonen vietti 45-vuotistaiteilijajuhlaansa vuonna 1959.

Helsinki 5.2.1959.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14801_2.tif

 

Alennusmyynnissä

Tammikuun alennusmyynnit vuonna 1961.
Ostajien joukossa oli myös paljon miehiä,
joita tuntuivat kiinnostavan vaate- ja lasitavarat.

Sananlasku
Nuttu nurin, onni oikein.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_1.tif

 

Alli ja Juho Kusti Paasikivi

Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956) ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956.

Helsinki 1.10.1954.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2446_1.tif

 

Auto: Postiautoja

Postiautot eli Posti-ja telelaitoksen linja-autot kuljettivat sekä postia että ihmisiä vuosina 1921-1999.
Postiautoliikenne aloitettiin ensimmäisenä Lapissa Rovaniemen ja Sodankylän välillä.
Vilkkaimmillaan postiautoliikenne oli vuonna 1971.
Silloin 420 oranssinväristä linja-autoa ajoi 222 linjaa eri puolilla Suomea.
Nykyään posti kulkee rekkakyydeillä.

Yle Elävä arkisto: Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla

Yle Elävä arkisto: Kiertomatka postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla 1963

Teeman Elävä arkisto: Postiautolla laskettelemaan tai ladunpäähän.
Nämä lyhytelokuvat esittelevät samalla Suomen eri paikkakuntien
tärkeimpiä nähtävyyksiä (12min, 15min, 10min, 12min, 12min).

Sanonta: Kun Kusti polkee, niin posti kulkee.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Auton kunnostusta

Auton perusteellinen kunnostus menossa.

Suomalaisia automainoksia 60- ja 70-luvuilta: video 11 minuuttia.

 

Sananlasku
Eipä olla ensi kertaa pappia kyydissä.     Tarkoittaa: Tehtävä on jo aivan tuttu.

 

Laulu
Kesällä töitä teki maalari, kesällä töitä teki hanslankari...

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Georg Ots

Virolainen laulaja Georg Ots vieraili Danilona Operettiteatterin
"Iloisessa leskessä" 1960-luvulla (Helsinki 1.2.1962).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-29843_1.tif

 

Hannes Kolehmainen

Suurjuoksija Hannes Kolehmainen "Lentävä suomalainen"
esiintyi Huhtamäki-yhtymän mainoksessa
ja suositteli Ranamalt-ravintojuomaa urheilijoille (Helsinki 6.7.1948).

Hannes Kolehmainen (1889-1966) oli viisinkertainen olympiamitalisti.
Hän juoksi Tukholman olympialaisissa kolme kultaa
ja yhden hopean ja Antwerpenissa kultaa maratoonilla.

Urheilumuseon kuvia Finnassa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-915_1.tif

 

Heiniä seipäille 1/6

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone.
Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä,
nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen.

Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta,
mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille,
joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku
Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
 

Vanha loru
Amalia armas, kippuravarvas,
käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia.
Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939.
Tempo mainosti:
Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

                 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.           

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif

 

Heinäkuun hellettä 1956

Vuonna 1956 alkoi kesäkuun 9. päivänä helleaalto.
Parhaimmillaan elohopea nousi Helsingissä 29 + asteeseen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc   Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.6.1956.

Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6022_2.tif

 

Hirvi kaadettu

Suomen metsissä asustaa yli 80 000 hirveä.
Hirvi aiheuttaa tuhoja taimikoissa.
Koivun ja männyn lisäksi se syö mielellään
pihlajaa, pajuja, haapaa ja katajaa.
Vuosittain Suomessa sattuu yli tuhat hirvikolaria.

Hirven metsästysaika on syyskuun viimeisestä viikonlopusta
joulukuun puoliväliin.

Hirven kaataminen edellyttää metsästyskorttia,
hirviseurueen jäsenyyttä, aseenkantolupaa ja hirven kaatolupaa.

Hirven liha on vähärasvaista ja terveellistä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Hitsausta

Hitsaajat työskentelevät konepajoissa, korjaamoilla ja rakennustyömailla.
Hitsatessa liitettävät kappaleet sulavat toisiinsa kiinni.
Tavallisia hitsattavia kohteita ovat metalliset levyt, putket ja palkit.

Menetelmiä on monta: kaari-, kaasu-, säde- ja termiittihitsaus,
vastus-, ahjo-, kitka- ja räjähdyshitsaus, ultraääni- ja hybridihitsaus.

Vaikka kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa vasta 1900-luvun alussa,
hitsauksen historia on tuhansia vuosia vanha,
jos mukaan lasketaan juottamismenetelmät.
Juottamiseksi kutsutaan liittämistä,
jossa vain juotos- eli liitosaine sulaa ja liimaa osat toisiinsa.

Hitsausrobotit on otettu käyttöön 1970-luvulla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Igor Stravinsky

Säveltäjä Igor Stravinsky haastateltavana hotelli Palacessa.
Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti
Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden
ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään.
(Helsinki 11.9.1961).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc  Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif

 

Irja ja Matti Ranin

Näyttelijäpariskunta Irja ja Matti Ranin olivat vuonna 1959 lähdössä kesäkiertueelle.
Näytelmä oli William Gibsonin "Kaksi kiikkulaudalla".
Sitä esitettiin tuolloin elokuun loppuun saakka kymmenillä paikkakunnilla.
(Helsinki 15.6.1959).

Teatterineuvos Matti Ranin (1926-2013) oli kansallisteatterin näyttelijä,
joka esiintyi useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.
Hän oli vänrikki Kariluoto elokuvassa Tuntematon sotilas
ja kirkkoherra Salpakari elokuvissa Täällä Pohjantähden alla sekä Akseli ja Elina.
Komisario Palmu-elokuvissa hän näytteli lain ylioppilasta.
Vaimonsa Irjan (1950-1995) kanssa hän pyöritti 27 vuotta Kasper-nukketeatteria.
Se tuli koko kansalle tunnetuksi television lastenohjelmissa,
kun vuonna 1960 alettiin lähettää lastenohjelmaa nimeltä Raninien tv-perhe.
Sen ajan lapset tunnistavat Kasper-nuken huudahduksen Trai trai trallallaa!

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17390_1.tif,
Kuvia kaikille -sivusto

 

Isiä ja lapsia hiekkarannalla

Kuva on otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla
Helsingissä.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211429, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1966.

 

Isä ja tytär pelaavat lautapeliä

Kuvassa isä ja tytär pelaavat Monopoli-peliä.
Monopoli-lautapeli julkaistiin vuonna 1935.
Pelissä myydään ja ostetaan kiinteistöjä.
Monopoli on taloustieteen käsite.
Se tarkoittaa sitä, että yksi yritys hallitsee markkinoita.
Peli on edelleen hyvin suosittu ja sitä pelataan monessa maassa.
Nykyään sitä voi pelata myös tietokonetta vastaan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 21.12.1959.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: D2004_17_r1_r59-19769_2.tif

 

Joulupukki

Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja taval­lisia karamelleja.
"Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia,
hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja.
Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä,
viiku­noita ja taateleita sekä kuor­imanteleita.

Jos maalla jouluna lähdettiin kylään,
otti emäntä mukaan ison nyytil­lisen eväitä.
Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska,
pari juustoa ja pari pal­vat­tua lampaanjalkaa.
Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia.
Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupak­kaa.
 

Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää.
Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä,
joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja (äänikuva 2:55 min).
Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905.

Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra,
joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin?              Joulu

Kasku
-
Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää?
- Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

 

Juhlatanssiaiset

Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla.

Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Juri Gagarin

Neuvostoliittolainen avaruuslentäjä, majuri Juri Gagarin
Suomen-vierailunsa lehdistötilaisuudessa vuonna
Helsingissä 3.7.1961.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
 

Sitaatti
Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret.
Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin,
nuoret tahtovat aina alkaa alusta.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Kuva cc  Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-26810_1.tif

 

Kaksi pientä karitsaa

Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Kari Rahkamo

Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Kari Rahkamo vuonna 1961.

Diplomi-insinööri Kari Rahkamo (s.1933) oli aikoinaan Suomen paras kolmiloikkaaja ja edusti Suomea kaksissa olympialaissa (1956 ja 1960). Hän on jäätanssija Susanna Rahkamon isä, joka on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana, Helsingin kaupungin kaupunginjohtajana ja ylipormestarina.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Kauko Käyhkö

Laulaja ja viihdetaiteilija Kauko Käyhkö (1916-1983) ja haitari.

Helsinki 20.9.1947.

Kauko Käyhkö oli Dallapé-orkesterin solisti ja esiintyi myös Kipparikvartetissa. Käyhkö levytti useita Toivo Kärjen ja Reino Helismaan lauluja.

YouTubesta löytyy useita Kauko Käyhkön lauluja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-751_2.tif

 

Kauko Käyhkö

Laulaja ja viihdetaiteilija Kauko Käyhkö studiossa mikrofonin äärellä.
Käyhkö esiintyi radiossa mm. Helismaan hupailuissa ja Metsäradiossa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 20.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-751_3.tif

 

Kirjailija Hella Wuolijoki & co

Kulttuuripitoista seurustelua: vasemmalta kirjailija Hella Wuolijuoki, näyttelijä Glory Leppänen, maisteri T. J. Särkkä ja elokuvaohjaaja Matti Kassila.

Virossa syntynyt,  äärivasemmistolainen Hella Wuolijoki (1886-1954) oli alunperin Ella Maria Murrik. Hän oli monipuolinen persoona: näytelmäkirjailija, kansanedustaja, Yleisradion pääjohtaja, maanviljelijä ja rikas liikenainen. Talvisodan aikana hän änkesi itsensä mukaan rauhanneuvotteluihin ja jatkosodan aikana hänet tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta. Hän majoitti neuvostoliittolaista desanttia, Kerttu Nuortevaa. Wuolijoesta on tehty elokuva Hella W.

Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuori-sarjan, jonka esikuvana oli hänen puolisonsa Sulo Wuolijoen kotitalo, Hauholla sijaitseva Vuolijoen kartano. Hella Wuolijoen kynästä ovat näytelmät Entäs nyt Niskavuori? Niskavuoren Heta, Niskavuoren leipä, Niskavuoren naiset, Niskavuoren nuori emäntä, Häijynpuoleisia pikkunäytelmiä, Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, Justiina, Juurakon Hulda, Kulkurivalssi, Työmies Rantasen perhe ja Vihreä kulta.

Hella Wuolijoki oli vakoilija, joka hyödynsi liikesuhteitaan politiikassa ja politiikkaa liikesuhteisssa. Hän laati Neuvostoliiton lähetystölle Helsingissä säännöllisiä poliittisia tilannekatsauksia.

Wuolijoki on Erkki Tuomiojan äidin äiti.

YLE:n Elävässä arkistossa on useita Hella Wuolijokeen liittyviä dokumentteja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1692_1.tif