Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		"Nuori kapinallinen" Elokuva "Nuori kapinallinen" ("Rebel Without a Cause") tähtinään James Dean ja Natalie Wood oli maailmanmenestys. Suomen ensi-ilta oli Helsingissä 26.10.1956 elokuvateatteri Reassa. Elokuvan teemana oli sukupolvien välinen kuilu. Se kertoi tunteisiin vetoavalla tavalla kolmesta lukiolaisesta. Amerikkalainen näyttelijä James Byron Dean (1931 – 1955) näytteli pääosaa kolmessa Hollywood-elokuvassa: Eedenistä itään (1955), Nuori kapinallinen (1955) ja Jättiläinen (1956). Dean harrasti autoilua. Hän mursi niskansa ja kuoli auto-onnettomuudessa 24-vuotiaana ajaessaan uutta Porscheaan ylinopeutta. SITAATTI Unelmoi kuin eläisit ikuisesti. Elä kuin kuolisit tänään. - James Dean Kasku Blondi on elokuvateatterin lippuluukulla. - Miten te nyt taas olette ostamassa lippua? Olen myynyt jo kaksi tähän samaan elokuvaan. - Joku tyyppi ovella repii aina sen lipun! Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 80. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 11.12.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-7450_1.tif
		Aku Korhonen Näyttelijä Aku Korhonen yhdessä rooliasussaan (Helsinki 23.2.1960). Aku Korhonen (1892-1960) esiintyi mm. elokuvissa Asessorin naishuolet, Lapatossu, Pohjalaisia, Tulitikkuja lainaamassa, Särkelä itte ja Me tulemme taas. Kansallisteatterissa hän näytteli yli 30 vuotta. Kasku Eniten vaarissa pidän siitä, että hän on oma itsensä eikä yritä olla joku normaali ihminen. - Per-Ola 6 v. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20416_1.tif
		Aku Korhonen Kansallisteatterin näyttelijä, lukuisissa elokuvissa esiintynyt Aku Korhonen vietti 45-vuotistaiteilijajuhlaansa vuonna 1959. Helsinki 5.2.1959. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14801_2.tif
		Alennusmyynnissä Tammikuun alennusmyynnit vuonna 1961. Ostajien joukossa oli myös paljon miehiä, joita tuntuivat kiinnostavan vaate- ja lasitavarat. Sananlasku Nuttu nurin, onni oikein. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_1.tif
		Alli ja Juho Kusti Paasikivi Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956) ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956. Helsinki 1.10.1954. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2446_1.tif
		Auto: Postiautoja Postiautot eli Posti-ja telelaitoksen linja-autot kuljettivat sekä postia että ihmisiä vuosina 1921-1999. Postiautoliikenne aloitettiin ensimmäisenä Lapissa Rovaniemen ja Sodankylän välillä. Vilkkaimmillaan postiautoliikenne oli vuonna 1971. Silloin 420 oranssinväristä linja-autoa ajoi 222 linjaa eri puolilla Suomea. Nykyään posti kulkee rekkakyydeillä. Yle Elävä arkisto: Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla Yle Elävä arkisto: Kiertomatka postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla 1963 Teeman Elävä arkisto: Postiautolla laskettelemaan tai ladunpäähän. Nämä lyhytelokuvat esittelevät samalla Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä (12min, 15min, 10min, 12min, 12min). Sanonta Kun Kusti polkee, niin posti kulkee. Kasku Savolaismies oli käymässä Helsingissä ja päätti käydä katsomassa Kiasmaa. Hän kysyi tietä helsinkiläiseltä. Tämä neuvoi: - Tota katua, ku meet tonne ja siitä sit vasempaan, nii siinä se tulee sua vastaan. - No, minäpä outtelennii sitten tässä, kun se kerran on tulossa tänne päe. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Auton kunnostusta Auton perusteellinen kunnostus menossa. Suomalaisia automainoksia 60- ja 70-luvuilta: video 11 minuuttia. Sananlasku Eipä olla ensi kertaa pappia kyydissä. Tarkoittaa: Tehtävä on jo aivan tuttu. Laulu Kesällä töitä teki maalari, kesällä töitä teki hanslankari... Kuva © Sastamala Visual Oy
		Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta Kuvassa alikersantti Antero Rokka esittelee Paranohvin poikaa eli vangiksi ottamaansa neuvostoliittolaista kapteenia majuri Sarastielle ja luutnatti Lammiolle. Tauno Palo esitti majuri Sarastietä ja Jussi Jurkka luutnantti Lammiota. Antero Rokkaa näytteli Reino Tolvanen. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 27 luvussa 8. Tuntematon sotilas. Kuva © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy 1955
		Georg Ots Virolainen laulaja Georg Ots vieraili Danilona Operettiteatterin "Iloisessa leskessä" 1960-luvulla (Helsinki 1.2.1962). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-29843_1.tif
		Hannes Kolehmainen Suurjuoksija Hannes Kolehmainen "Lentävä suomalainen" esiintyi Huhtamäki-yhtymän mainoksessa ja suositteli Ranamalt-ravintojuomaa urheilijoille (Helsinki 6.7.1948). Hannes Kolehmainen (1889-1966) oli viisinkertainen olympiamitalisti. Hän juoksi Tukholman olympialaisissa kolme kultaa ja yhden hopean ja Antwerpenissa kultaa maratoonilla. Urheilumuseon kuvia Finnassa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-915_1.tif
		Heiniä seipäille 1/6 Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä, nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille, joka on aika raskasta työtä. Sananlasku Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin. Vanha loru Amalia armas, kippuravarvas, käsillänsä käveli ja heiniä söi. Tästä lorusta on paljon muunnelmia. Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939. Tempo mainosti: Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat? Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 luvussa 6. Ahkeraa työntekoa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif
		Heinäkuun hellettä 1956 Vuonna 1956 alkoi kesäkuun 9. päivänä helleaalto. Parhaimmillaan elohopea nousi Helsingissä 29 + asteeseen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.6.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6022_2.tif
		Hirvi kaadettu Suomen metsissä asustaa yli 80 000 hirveä. Hirvi aiheuttaa tuhoja taimikoissa. Koivun ja männyn lisäksi se syö mielellään pihlajaa, pajuja, haapaa ja katajaa. Vuosittain Suomessa sattuu yli tuhat hirvikolaria. Hirven metsästysaika on syyskuun viimeisestä viikonlopusta joulukuun puoliväliin. Hirven kaataminen edellyttää metsästyskorttia, hirviseurueen jäsenyyttä, aseenkantolupaa ja hirven kaatolupaa. Hirven liha on vähärasvaista ja terveellistä. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Hitsausta Hitsaajat työskentelevät konepajoissa, korjaamoilla ja rakennustyömailla. Hitsatessa liitettävät kappaleet sulavat toisiinsa kiinni. Tavallisia hitsattavia kohteita ovat metalliset levyt, putket ja palkit. Menetelmiä on monta: kaari-, kaasu-, säde- ja termiittihitsaus, vastus-, ahjo-, kitka- ja räjähdyshitsaus, ultraääni- ja hybridihitsaus. Vaikka kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa vasta 1900-luvun alussa, hitsauksen historia on tuhansia vuosia vanha, jos mukaan lasketaan juottamismenetelmät. Juottamiseksi kutsutaan liittämistä, jossa vain juotos- eli liitosaine sulaa ja liimaa osat toisiinsa. Hitsausrobotit on otettu käyttöön 1970-luvulla. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Igor Stravinsky Säveltäjä Igor Stravinsky (1882 – 1971) haastateltavana hotelli Palacessa. Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään. (Helsinki 11.9.1961). Arvoitus Mikä on neulassa, ovessa ja ihmisen päässä? (silmä) Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif
		Irja ja Matti Ranin Näyttelijäpariskunta Irja ja Matti Ranin olivat vuonna 1959 lähdössä kesäkiertueelle. Näytelmä oli William Gibsonin "Kaksi kiikkulaudalla". Sitä esitettiin tuolloin elokuun loppuun saakka kymmenillä paikkakunnilla. (Helsinki 15.6.1959). Teatterineuvos Matti Ranin (1926-2013) oli kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Hän oli vänrikki Kariluoto elokuvassa Tuntematon sotilas ja kirkkoherra Salpakari elokuvissa Täällä Pohjantähden alla sekä Akseli ja Elina. Komisario Palmu-elokuvissa hän näytteli lain ylioppilasta. Vaimonsa Irjan (1950-1995) kanssa hän pyöritti 27 vuotta Kasper-nukketeatteria. Se tuli koko kansalle tunnetuksi television lastenohjelmissa, kun vuonna 1960 alettiin lähettää lastenohjelmaa nimeltä Raninien tv-perhe. Sen ajan lapset tunnistavat Kasper-nuken huudahduksen Trai trai trallallaa! cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17390_1.tif, Kuvia kaikille -sivusto
		Isiä ja lapsia hiekkarannalla Kuva on otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211429, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1966.
		Isä ja tytär pelaavat lautapeliä Kuvassa isä ja tytär pelaavat Monopoli-peliä. Monopoli-lautapeli julkaistiin vuonna 1935. Pelissä myydään ja ostetaan kiinteistöjä. Monopoli on taloustieteen käsite. Se tarkoittaa sitä, että yksi yritys hallitsee markkinoita. Peli on edelleen hyvin suosittu ja sitä pelataan monessa maassa. Nykyään sitä voi pelata myös tietokonetta vastaan. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 21.12.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: D2004_17_r1_r59-19769_2.tif
		Joulupukki Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja tavallisia karamelleja. "Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia, hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja. Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä, viikunoita ja taateleita sekä kuorimanteleita. Jos maalla jouluna lähdettiin kylään, otti emäntä mukaan ison nyytillisen eväitä. Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska, pari juustoa ja pari palvattua lampaanjalkaa. Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia. Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupakkaa. Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää. Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä, joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja (äänikuva 2:55 min). Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905. Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra, joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin? Joulu Kasku - Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää? - Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Juhlatanssiaiset Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla. Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen. Kasku - Isoäiti oli oikeassa sanoessaan, ettei minun pitäisi käydä yökerhossa, koska siellä saattaisi nähdä sellaista, mitä minun ei pitäisi nähdä. - No, mitä sinä näit siellä? - Isoäidin. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.11. 1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4235_1-2.tif
		Juri Gagarin Neuvostoliittolainen avaruuslentäjä, majuri Juri Gagarin Suomen-vierailunsa lehdistötilaisuudessa vuonna Helsingissä 3.7.1961. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Sitaatti Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret. Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin, nuoret tahtovat aina alkaa alusta. - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832) Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-26810_1.tif
		Kaksi pientä karitsaa Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_4.tif
		Kari Rahkamo Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Kari Rahkamo vuonna 1961. Diplomi-insinööri Kari Rahkamo (s.1933) oli aikoinaan Suomen paras kolmiloikkaaja ja edusti Suomea kaksissa olympialaissa (1956 ja 1960). Hän on jäätanssija Susanna Rahkamon isä, joka on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana, Helsingin kaupungin kaupunginjohtajana ja ylipormestarina. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Ilpo Lukus/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 29.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27708_1.tif
		Kauko Käyhkö Laulaja ja viihdetaiteilija Kauko Käyhkö studiossa mikrofonin äärellä. Käyhkö esiintyi radiossa mm. Helismaan hupailuissa ja Metsäradiossa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 20.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-751_3.tif
		Kauko Käyhkö Laulaja ja viihdetaiteilija Kauko Käyhkö (1916-1983) ja haitari. Helsinki 20.9.1947. Kauko Käyhkö oli Dallapé-orkesterin solisti ja esiintyi myös Kipparikvartetissa. Käyhkö levytti useita Toivo Kärjen ja Reino Helismaan lauluja. YouTubesta löytyy useita Kauko Käyhkön lauluja. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-751_2.tif